Yhdistynyt kuningaskunta

saarivaltio Länsi-Euroopassa
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 6. lokakuuta 2007 kello 15.34 käyttäjän DragonBot (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Hakusanat "Iso-Britannia" ja "Britannia" ohjaavat tänne. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta tai lyhyemmin Yhdistynyt kuningaskunta on saarivaltio Länsi-Euroopassa. Se muodostuu Ison-Britannian saaresta sekä Pohjois-Irlannista. Tämän lisäksi Yhdistyneellä kuningaskunnalla on hallussaan eräitä näiden lähellä sijaitsevia saaria ja saaristoja sekä muutamia kaukaisia siirtokuntia. Suomen kielessä koko valtiosta käytetään yleiskielessä yleensä nimitystä Britannia, Iso-Britannia tai jopa Englanti. Viimeksi mainittu on kuitenkin vain yksi Yhdistyneen kuningaskunnan osa. Walesilaiset, skotit ja pohjoisirlantilaiset voivat pitää loukkaavana nimen käyttöä koko valtiota tarkoittavana.

United Kingdom of Great Britain and Northern Ireland1
(Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta)

Valtiomuoto parlamentaarinen monarkia
Hallitsija
Pääministeri
Kuningatar Elisabet II
Gordon Brown
Pääkaupunki Lontoo
Pinta-ala
– yhteensä 244 820 (sijalla 77)
– josta sisävesiä 1,3 %
Väkiluku (2006) 60 609 000 (sijalla 22)
– väestötiheys 251
– väestönkasvu 0,28 (2006)
Viralliset kielet englanti (de facto)2
Valuutta Englannin punta (£) (GBP)
BKT (2005)
– yhteensä 1,867 biljoonaa USD  (sijalla 6)
– per asukas 30 900 USD
HDI (2003) 0,939 (sijalla 15)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 1,1
– teollisuus 26
– palvelut 72,9
Aikavyöhyke +0
– kesäaika UTC+1
Itsenäisyys
– perustaminen

Liittosopimus (Act of Union) 1801
Lyhenne GB
– ajoneuvot: GB
– lentokoneet: G
Kansainvälinen
suuntanumero
+44
Tunnuslause Dieu et mon droit (ranskaa: Jumala ja oikeuteni)
Kansallislaulu God Save the Queen (epävirallinen)”

1 Maan virallinen nimi muilla tunnustetuilla vähemmistökielillä: Teyrnas Unedig Prydain Fawr a Gogledd Iwerddon (kymri)
An Rìoghachd Aonaichte na Breatainn Mhòr agus Eirinn mu Thuath (gaeli)
Ríocht Aontaithe na Breataine Móire agus Thuaisceart Éireann (iiri)
Unitit Kinrick o Great Breetain an Northren Ireland (skotti)
2 Virallisesti tunnustettuina kielinä Walesissa kymri ja Skotlannissa gaeli.

Maan pinta-ala on 242 342 neliökilometriä, eli noin kaksi kolmasosaa Suomen pinta-alasta. Asukasluku on noin 60 miljoonaa, joten Yhdistynyt kuningaskunta on väkiluvultaan Euroopan unionin kolmanneksi suurin valtio.

Historia

Yhdistynyt kuningaskunta yhdistyi vähitellen Ison-Britannian saarta hallinneista kuningaskunnista. Wales oli ollut englantilaisten hallitsema jo vuodesta 1284 ja se liitettiin virallisesti Englannin kuningaskuntaan liittosopimuksella 1536. Irlanti oli ollut eri asteisesti kytköksissä Englantiin jo normanniajoista saakka. Henrik VIII otti vuonna 1541 tittelin Irlannin kuningas, jonka jälkeen voidaan puhua Irlannin kuningaskunnasta, mutta Irlanti ei ollut samanlainen Englannin kanssa personaaliunionissa oleva itsenäinen kuningaskunta kuin Skotlanti myöhemmin, vaan Englannille alisteinen alue. Englanti ja Skotlanti olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-Britannian kuningaskunnaksi 1707.

Vuoden 1800 liittosopimus liitti Irlannin kuningaskunnan ja Ison-Britannian kuningaskunnan, jolloin muodostui Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. 1922 Irlannin 26 kreivikuntaa muodostivat Irlannin vapaavaltion, kuuden jäädessä liittoon, jonka nimeksi vaihdettiin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1927. Yhdistynyt kuningaskunta oli 1800-luvun merkittävin teollisuus- ja sotilasmahti ja siirtomaavalta, joka laajimmillaan käsitti noin 30 miljoonaa neliökilometriä ja lähes neljäsosan Maapallon väestöstä. Silloin syntyi sanonta, ettei Aurinko koskaan laske Brittiläisen imperiumin yltä. 1900-luvun alussa Yhdistyneen kuningaskunnan mahti väheni maailmansodissa ja siirtomaiden itsenäistyttyä.

Britannia taisteli Saksaa vastaan molemmissa maailmansodissa. Toisen maailmansodan jälkeen maahan luotiin tasa-arvoinen hyvinvointivaltio ilmaisen terveydenhoidon ja koulutuksen myötä.

Vuonna 1956 Britannia yritti vielä harjoittaa suurvaltapolitiikkaa pääosin brittiläisessä omistuksessa olleen Suezin kanavan kansallistanutta Egyptiä vastaan, ja hyökkäsi maahan Ranskan ja Israelin tuella. Epäonnistunut operaatio johti konservatiivipääministeri Anthony Edenin eroon.

Margaret Thatcherin johtamien konservatiivien hallitus vuosina 1979–1990 teki monia radikaaleja uudistuksia, yksityisti suuren osan valtion yrityksiä ja nujersi ammattiliitot. Thatcherin suosio oli huipussaan Argentiinaa vastaan käydyn vuoden 1982 voittoisan Falklandin sodan jälkeen. Vuonna 1990 hänet kuitenkin syrjäytti John Major. Vuonna 1997 Tony Blairin johtama Uusi Labour saavutti vaalivoiton, ja Blair on nousi pääministeriksi.

Vuonna 1998 solmittiin Pitkäperjantain sopimus rauhan saamiseksi Pohjois-Irlantiin. Seuraavana vuonna Walesiin ja Skotlantiin perustettiin omat parlamentit.

Blair asettui 2003 Yhdysvaltain tueksi Irakin sodassa.

Politiikka

 
Kuningatar Elisabet II.
Tiedosto:Gordon Brown 2005 IMF close.jpg
Pääministeri Gordon Brown.

Yhdistynyt kuningaskunta on parlamentaarinen monarkia, jonka hallitsijana on kuningatar Elisabet II. Monarkilla on periaatteessa laajat valtaoikeudet, mukaan lukien oikeus julistaa sota ja valita pääministeri. Teoriassa koko Yhdistyneen kuningaskunnan hallinto on olemassa monarkin suopeudesta. Käytännössä valtaoikeuksia ei käytetä, vaan valtaa käyttää monarkin nimissä demokraattisesti valittu parlamentti ja pääministeri.

Yhdistynyt kuningaskunta on harvoja maita maailmassa, jolla ei ole virallista perustuslakia vaan kaikkia maan lakeja voidaan periaatteessa muuttaa yksinkertaisella parlamentin enemmistöllä. Käytännössä kuitenkin useita lakeja, kuten esimerkiksi Bill of Rightsia pidetään perustuslaillisessa asemassa.

Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on kaksikamarinen. 646-jäseniseen alahuoneeseen (House of Commons) jäsenet valitaan vaalilla ja ylähuoneeseen (House of Lords) nimitetään. Ylähuoneen jäseninä ovat noin 700 elinikäisen henkilökohtaisen aateluuden saanutta ja Englannin kirkon piispat. Vuoden 1999 Lords Act päätti ylähuoneen periytyvän jäsenyyden, mutta sen 92 elossa olevaa paikkansa perinyttä saivat jäädä jäseniksi. Alahuoneen jäsenet valitaan yhden edustajan vaalipiireistä. Alahuoneen vaalit on pidettävä vähintään viiden vuoden välein, mutta usein ne järjestetään ennen määräaikaa. Britannian poliittista järjestelmää nimitetään "westministeriläiseksi."

Pääministeri on alahuoneen suurimman puolueen johtaja, vuodesta 1997 Labour Partyn Tony Blair.

Pääpuolueet ovat 1920-luvulta lähtien olleet Konservatiivipuolue ja Labour Party. Yhden ehdokkaan vaalipiirien vaalijärjestelmä suosii kaksipuoluejärjestelmää ja jompikumpi puolueista on yleensä hallitusvastuussa. Kolmanneksi suurin puolue on Liberaalidemokraattinen puolue, joka muodostettiin 1988 vanhan Liberaalipuolueen ja Sosiaalidemokraattisen puolueen yhdistyessä. Se kannattaa vaalijärjestelmän muuttamista ja kaksipuoluejärjestelmästä luopumista.

Vuonna 1999 perustettiin Skotlannin parlamentti ja Walesin kansankokous, joista Skotlannin parlamentilla on lainsäädäntövaltaa. Pohjois-Irlannille on myös sovittu perustettavaksi parlamentti, tosin suunnitelman toteutus on nykyisin jäissä. Eri maissa toimivat mm. nationalistiset Walesin Plaid Cymru, Skotlannin kansallispuolue ja Mebyon Kernow, jotka kannattavat joko autonomian lisäämistä tai maiden itsenäisyyttä.

Ulkopolitiikka

Yhdistynyt kuningaskunta on jäsenenä Kansainyhteisössä, Euroopan unionissa ja NATOssa. Sillä on myös toisen maailmansodan voittajavaltiona pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa ja veto-oikeus sen päätöksiin.

Yhdistynyt kuningaskunta on yksi harvoista ydinasevaltioista. Sen pelotteeseen kuuluu neljä Vanguard-luokan ballistista ohjussukellusvenettä, jotka on kukin aseistettu kuudellatoista Trident II -ohjuksella ja 48 ydinkärjellä. Järjestelmä otettiin käyttöön 1994 korvaamaan vuonna 1968 käyttöön otetut Resolution-luokan sukellusveneet ja Polaris-ohjukset. Ilmavoimat luopui WE.177-ydinaseista 1998 ja laivasto 1992.

Yhdistyneellä kuningaskunnalla on perinteisesti ollut läheinen suhde (special relationship) Yhdysvaltoihin.

Koulutus

Koulutus on pakollista viidennen ja kuudentoista ikävuoden välillä, mutta tammikuussa 2007 hallitus ilmoitti pidentävänsä pakollisen koulutuksen 18 ikävuoteen asti. Suurin osa lapsista käy ilmaisista julkisista koulua. Yhdenteentoista ikävuoteen asti käydään Primary schoolia, sen jälkeen Secondary schoolia. Neljäntoista ja kuudentoista ikävuoden välillä opiskellaan GCSE-kokeeseen. Kuudennentoista ikävuoden jälkeen oppilas voi valita Sixth form collegen, joka päättyy A-tason (Advanced Levels) kokeeseen, jossa kirjoitetaan 2–5 ainetta, ja jonka jälkeen voi pyrkiä yliopistoon. (Skotlannissa kokeiden nimet ovat Standards Grades ja National Qualifications, Pohjois-Irlannin järjestelmä eroaa jonkin verran kuvatusta)[1]

Osat

 
Yhdistyneen kuningaskunnan kartta

Yhdistyneen kuningaskunnan osat:

lippu maa asema väkiluku pinta-ala
  Englanti kuningaskunta 50 milj. 130 395 km²
  Skotlanti kuningaskunta 5 milj. 78 782 km²
  Wales ruhtinaskunta 3 milj. 20 779 km²
  Pohjois-Irlanti maakunta 1,7 milj. 14 139 km²

Englannissa on yhdeksän lääniä (region), jotka on edelleen jaettu kreivikuntiin (county) ja kuntiin (district).

Skotlannissa on 32 paikallisneuvoston johtamaa aluetta. Walesissä on 22 kuntaa, joista 10 on kaupunkipiirikuntia (county borough), yhdeksän kreivikuntia ja kolme kaupunkeja. Pohjois-Irlannissa on 26 kuntaa.

Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluu myös joukko erillisalueita. De jure ne eivät ole Yhdistyneen kuningaskunnan osia, vaan kruununsiirtomaita, joiden ulkopolitiikkaa Yhdistynyt kuningaskunta hoitaa. Näitä ovat: Anguilla, Bermuda, Brittiläinen Intian valtameren territorio (British Indian Ocean Territory), Brittiläiset Neitsytsaaret (British Virgin Islands), Caymansaaret, Falklandsaaret, Gibraltar, Guernsey, Jersey, Mansaari (Isle of Man), Montserrat, Pitcairn (Pitcairn Islands), Saint Helena, Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret (South Georgia and the South Sandwich Islands) sekä Turks- ja Caicossaaret.

Maantiede

 
Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti satelliittikuvassa huhtikuussa 2002

Yhdistynyt kuningaskunta koostuu Ison-Britannian saaresta ja Pohjois-Irlannista Irlannin saarella. Sitä ympäröi Atlantin valtameri, sen osat Pohjanmeri, Irlanninmeri ja Englannin kanaali. Rannikon rikkonaisuuden vuoksi mistään kohtaa maata ei ole yli 125 km merelle. Ison-Britannian saaren erottaa mantereesta Doverin kohdalla kapeimmillaan 35 km:n levyinen Englannin kanaali. Doverista kulkee meren ali Kanaalin tunneli Ranskaan. Kaikkiaan Yhdistyneen kuningaskunnan saarien määräksi arvioidaan yli tuhat. Irlannin tasavallan kanssa on 360 km maarajaa.

Suurin osa Englannista on kumpuilevaa alankoa. Suurimmat joet ovat Lontoon läpi virtaava Thames ja Severn, joka laskee länteen Bristolin kanaaliin. Wales on enimmäkseen vuoristoista, ja sen korkein huippu on Snowdown 1 085 m. Pohjois-Irlanti on enimmäkseen kukkulaista.

Skotlannin maantiede vaihtelee, etelässä ovat Alamaat ja pohjoisessa sekä lännessä Ylämaat, kuten myös Skotlannin korkein huippu, Ben Nevis 1343 m. Sisämaahan ulottuu monia vuonoja (firth) ja niiden suuntaisena kulkee syviä järviä (loch). Näistä kuuluisin lienee Loch Ness. Skotlannin rannikolla on useita saaria ja saariryhmiä, joista huomattavimmat ovat Hebridit, Orkneysaaret ja Shetlandinsaaret.

Englannin suurimmat kaupungit ovat pääkaupunki Lontoo (7,1 milj. asukasta), Birmingham (1,0 milj.) ja Manchester (430 000). Skotlannissa suurimmat kaupungit ovat Glasgow (578 000) ja Edinburgh (450 000). Walesin suurin kaupunki on Cardiff (300 000) ja Pohjois-Irlannin Belfast (280 000).

Talous

 
Englannin keskuspankki, Bank of England, Lontoossa

Yhdistyneen kuningaskunnan talous on yksi maailman suurimpia, BKT:n mukaan mitattuna sijalla kuusi, ja yksi vahvimpia Euroopassa, inflaatio, korot ja työttömyys (4,8 % 2004) ovat pysyneet matalina. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana valtio on yksityistänyt voimakkaasti.

Iso-Britannia oli teollisen vallankumouksen kehto, mutta nykyisin teollisuus tuottaa enää viidenneksen bruttokansantulosta. Esimerkiksi hiilen louhinta on lähes täysin mennyttä maailmaa. Teollisuuden osuus taloudesta on edelleen vähentymässä. 1960- ja 1970-luvulla maan talous sai piristysruiskeen Pohjanmeren öljylöydöistä ja se onkin lähes omavarainen öljyn ja kaasun suhteen. Energiantuotannon osuus 10 % BKT:stä, mikä yksi suurimpia osuuksia teollistuneissa maissa. Sähköstä 80 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla, mikä tekee Yhdistyneestä kuningaskunnasta maailman kuudenneksi suurimman hiilidioksidipäästöjen tuottajan.

Maatalous on tehokasta ja pitkälle koneistettua, ja se tuottaa 60 % kulutetusta ruoasta vain 1 %:lla työvoimasta. Maatalous on kokenut takaiskuja hullun lehmän taudin ja vuoden 2001 laajan suu- ja sorkkatautikriisin vuoksi.

Palveluala, erityisesti pankkitoiminta sekä vakuutus- ja yrityspalvelut tuottavat suurimman osan BKT:sta, ja ne työllistävät 70 % työvoimasta. Lontoon City on globaali talouskeskus ja Lontoon pörssi maailman suurimpia.

Matkailu on myös tärkeä tulonlähde, ja maassa vieraileekin 24 miljoonaa matkailijaa joka vuosi, mikä tekee siitä maailman kuudenneksi suosituimman matkailukohteen.

Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on jättänyt liittymättä euroalueeseen.

Merkittävimmät luonnonvarat

Väestö

Väestötiedot
vuonna 2005
 
Väestönkasvu 0,28 %
Syntyvyys 10,78 / 1 000 henkilöä
Kuolleisuus 10,18 / 1 000 henkilöä
Elinajanodote 78,38
Lapsikuolleisuus 5,16 / 1 000 syntymää
Nettomaahanmuutto 2,18 / 1 000 henkilöä
HIV:n levinneisyys
aikuisväestössä
0,2 %
Lukutaitoisia 99 % väestöstä
Ikärakenne
Mediaani-ikä 38,99 vuotta
0–14-vuotiaat 17,7
15–64-vuotiaat 66,5
65 vuotta täyttäneet 15,8

Etniset ryhmät: englantilaiset 81,5 %; skotit 9,6 %, irlantilaiset 2,4 %; walesilaiset 1,9 %; pohjoisirlantilaiset 1,8 %; länsi-intialaiset, intialaiset, pakistanilaiset ja muut 2,8 %

Yli 70 % väestöstä ilmoittaa itsensä kristityiksi. Anglikaanikirkko on virallinen valtiokirkko ja noin puolet kristityistä on anglikaaneja. Noin 1,5 miljoonaa käy viikoittain jumalanpalveluksessa. Katolisella kirkolla on 1,8 miljoonaa aktiivista jäsentä. Erityisesti Walesissa on runsaasti baptimismin ja metodistien kannattajia. Skotlannissa toimii Skotlannin kirkko ja presbyteriaanien eri haaroja. Kristinuskon lisäksi maassa on 1,6 miljoonaa muslimia, 560 000 hindua, 350 000 sikhiä ja 270 000 juutalaista.

Valtakieli on englannin kieli. Yli puoli miljoonaa walesilaista puhuu kelttiläisiin kieliin kuuluvaa kymriä, jolla myös lähetetään radio- ja televisio-ohjelmia. Gaelia puhuu noin 70 000 ihmistä Skotlannissa, enimmäkseen Hebrideillä. Pohjois-Irlannissa 142 000 puhuu iiriä.

Kulttuuri

Pääartikkeli: Brittiläinen kulttuuri

Merkittävimpiä matkailukohteita suurimpien kaupunkien lisäksi historialliset kohteet kuten Oxford, Cambridge, St Andrews, York ja Bath. Kuuluisia luonnonnähtävyyksiä ovat Doverin valkoiset kalliot, Giant's Causeway Pohjois-Irlannissa ja Loch Ness Skotlannissa. Maisemistaan ovat tunnettuja Walesin ja Skotlannin vuoristot ja Englannin järvialue ja Peak District.

Kristittyjen juhlapäivien ja uudenvuoden lisäksi vietetään Guy Fawkesin yötä 5. marraskuuta. Lontoossa juhlistetaan lisäksi esim. kiinalaista uuttavuotta ja karibialaista kulttuuria Notting Hillin karnevaaleilla elokuun lopulla.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on lukuisia kuuluisia yliopistoja ja korkeakouluja, joista vanhimmat ovat Cambridgen ja Oxfordin yliopistot. Britanniassa on syntynyt monta maailmankuulua tutkijaa, kuten Isaac Newton, James Watt, Charles Darwin, Michael Faraday, Charles Babbage, Alexander Fleming ja Tim Berners-Lee.

Monet urheilulajit ovat kotoisin Britanniasta: jalkapallo, squash, golf, nyrkkeily, rugby, kriketti, darts, snooker ja biljardi. Monet näistä ovatkin erityisen suosittuja Britanniassa ja valtakunnan entisissä alusmaissa.

Tunnettuja proosakirjailijoita ovat esimerkiksi Jane Austen, Agatha Christie, Charles Dickens, Arthur Conan Doyle, Samuel Johnson, Mary Shelley, George Orwell, J. R. R. Tolkien ja J.K. Rowling.

Merkittäviä runoilijoita puolestaan ovat esimerkiksi William Shakespeare, George Gordon Byron (Lordi Byron), John Milton, Alfred Tennyson ja Rudyard Kipling.

Musiikin alalla kuuluisia säveltäjiä ovat Edward Elgar, Ralph Vaughan Williams ja Andrew Lloyd Webber (mm. Oopperan kummitus). Britanniassa on monia korkeatasoisia orkestereita kuten BBC:n sinfoniaorkesteri ja Royal Philharmonic Orchestra. Lontoo on yksi maailman musiikkikeskuksista, siellä sijaitsevat monet tärkeät konserttisalit ja Royal Opera House, yksi maailman tärkeimmistä oopperataloista.

Kuuluisia brittiläisiä rockyhtyeitä ovat muun muassa Black Sabbath, Iron Maiden, Motörhead, The Beatles, Rolling Stones, Deep Purple, The Who, the Kinks, Led Zeppelin, Rainbow, Pink Floyd, Queen, Def Leppard, Uriah Heep, Sex Pistols ja nykyisin Manic Street Preachers, Oasis ja Radiohead. Yksi kaikkien aikojen suosituimmista pop-laulajista on brittiläinen Robbie Williams.

Yksi Britannian menestyneimmistä televisiosarjoista on Doctor Who. Sarja on myös televisiossa pisimpään jatkunut sarja, ja se on saanut kulttimaineen.[2]

Britannia on myös hyvin tunnettu koomikoistaan, joista tunnetuimpiin kuuluvat John Cleese, (sekä koko Monty Python -huumoriryhmä), Rowan Atkinson ja Sacha Baron Cohen. Tunnettuja sarjoja ovat mm. Pitkän Jussin Majatalo, Mr. Bean, Bottom, Pikku-Britannia, "Kaksi tuoppia, kiitos", Pokka pitää ja Monty Pythonin lentävä sirkus.

Lontoo on yksi maailman teatterikeskuksista. Teatterit sijoittuvat pääasiassa Lontoon West Endiin. Televisio- ja elokuvatuotanto on myös merkittävää, tärkein tv-tuottaja on BBC.

Katso myös

Viitteet

  1. Studying and living in the United Kingdom 2006–07, British Council, http://www.educationuk.org
  2. http://www.yhteishyva.fi/szone/painettu_sana/fi_FI/doctor_who_luolamies_lontoossa/

Aiheesta muualla

Malline:Link FA Malline:Link GA