Englannin punta
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Artikkeliin on merkitty lähteitä toistaiseksi vain joillekin tiedoille. |
Englannin punta on Britannian rahayksikkö. Yksi punta jakaantuu (vuodesta 1971 lähtien) sataan pennyyn. Vuoden 2011 keskikurssin mukaan noin 0,87 puntaa vastasi yhtä euroa.[1] Keskuspankki on Bank of England. Punnan ISO 4217 -valuuttakoodi on GBP.
| Englannin punta | |
|---|---|
 |
|
| ISO 4217 -koodi | GBP |
| Keskuspankki | Bank of England |
| Symboli | £ |
| Käyttäjät |
9 Britannian merentakaista aluetta  Brittiläinen Antarktiksen alue  Falklandinsaaret  Gibraltar  Saint Helena, Ascension ja Tristan da Cunha   Brittiläinen Intian valtameren alue  Guernsey  Jersey  Mansaari |
| Inflaatio | 0,0 %, 2015 |
| Jaettava yksikkö | penny (p) |
Englanniksi punta on virallisesti pound sterling, lyhyesti pound, puhekielessä myös quid, nicker[2] tai sterling.
Suomen kielessä valuuttaa kutsutaan Englannin punnaksi, vaikka Englanti onkin vain yksi Britannian osa. Punnan symbolina käytetään £-merkkiä, joskus ₤.
Historia
muokkaaPunnan nimi (engl. pound) on samaa alkuperää kuin brittiläinen painoyksikkö pauna. Alun perin, kun hopeaa käytettiin pääasiallisena rahametallina, punta laskuyksikkönä vastasikin arvoltaan yhtä paunaa hopeaa. Aikojen kuluessa punta ja pauna kuitenkin erkaantuivat toisistaan raha- ja painoyksiköinä.
Kultakannan aikana vuodesta 1816 lähtien yksi punta vastasi lakisääteisesti arvoltaan 113 graania eli noin 7,32227683 grammaa kultaa.[3] Tämä kulta-arvo oli voimassa lähes sata vuotta, mutta vuonna 1914 ensimmäisen maailmansodan aikana kultakannasta luovuttiin. Britanniassa vallitsi sota-aikana ja sen jälkeen voimakas inflaatio.
Vuonna 1925 Britanniassa palattiin kultakantaan, ja inflaatiosta huolimatta punnalle vahvistettiin sama kulta-arvo kuin sillä oli ollut ennen sotaa.[3] Oikeus vaihtaa puntasetelit kultaan oli kuitenkin enää vain muiden maiden keskuspankeilla, ei yksityishenkilöillä.[3] Uudelleen palautettu kultakanta oli voimassa vain vuoteen 1931.
Englanti ilmoitti 1. maaliskuuta 1966 siirtyvänsä kymmenellä jaolliseen rahayksikköön helmikuussa 1971.[4] Ennen vuoden 1971 Decimal Day -rahauudistusta punta jaettiin 20 šillinkiin, joista jokainen vastasi 12 penniä. Punnassa oli siis 240 penniä. Ennen vuotta 1960 penni jakautui vielä neljään farthingiin. Lisäksi oli käytössä yksikkö guinea, joka vastasi yhtä puntaa ja yhtä šillinkiä, yhteensä siis 21 šillinkiä. Yhden guinean rahoja tosin oli lakattu lyömästä jo 1800-luvun alkupuolella, mutta laskuyksikkönä guineaa käytettiin useissa yhteyksissä kauan sen jälkeenkin. Vanhaa systeemiä kutsutaan joskus £sd-systeemiksi. Tämä johtuu siitä, että punnan merkki on £ (roomalaisesta librasta), šillingin s (roomalaisesta soliduksesta) ja pennyn d (roomalaisesta denaarista).
Setelit
muokkaaYhdistyneessä kuningaskunnassa on käytössä useita seteleitä, joiden kelpoisuus vaihtelee alueittain ja osittain myös sen mukaan, mitä rahan vastaanottaja kelpuuttaa maksuksi. Seteleitä painavat Bank of England, Skotlannissa Royal Bank of Scotland, Bank of Scotland ja Clydesdale Bank sekä Pohjois-Irlannissa Bank of Ireland, First Trust Bank, Ulster Bank ja Danske Bank. Myös jotkin muut Britannialle kuuluvat alueet, kuten Kanaalisaaret, käyttävät omia seteleitään. Vain Englannin pankin painamissa seteleissä on kaikissa monarkin, tällä hetkellä Elisabet II:n, muotokuva. Muut pankit käyttävät omia kuva-aiheitaan ja joskus painattavat myös erikoisseteleitä merkkihenkilöiden ja merkittävien tapahtumien kunniaksi – esimerkiksi Ulster Bank laski vuonna 2007 kiertoon miljoona 5 punnan seteliä, joissa oli edesmenneen jalkapalloilija George Bestin kuva.[5] Eri alueiden seteleille on kuitenkin yhteistä, että niiden punta-arvo on Englannin punnan mukainen.
Käytössä olevat setelit ja kolikot
muokkaaKolikot
muokkaaYhden punnan kolikoiden kääntöpuoli on joka vuosi erilainen.
Vielä toistakymmentä vuotta rahanuudistuksen 1971[6] jälkeen liikkeessä oli myös vanhoja šillingin ja kahden šillingin kolikoita, jotka olivat käypiä viiden ja kymmenen pennin, toisin sanoen 1/20 ja 2/20 punnan eli yhden tai kahden vanhan šillingin arvoisia. Nämä kolikot olivat myös saman kokoisia ja samasta metalliseoksesta valmistettuja kuin uudet viiden ja kymmenen pennin kolikot.
| Arvo | Nimi | Etupuoli | Kääntöpuoli | Halkaisija (mm) |
Paksuus (mm) |
Paino (g) |
Koostumus | Syrjä | Liikkeellelasku |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 p | One penny | Monarkki (Toistaiseksi Elisabet II) | osa Yhdistyneen kuningaskunnan vaakunasta | 20,3 | 1,52 1,65 |
3,56 |
|
sileä | 1971 |
| 2 p | Two pence | 25,9 | 1,85 2,03 |
7,12 |
| ||||
| 5 p | Five pence | 18 | 1,7 1,89 |
3,25 |
|
hiottu | 1990 | ||
| 10 p | Ten pence | 24,5 | 1,85 2,05 |
6,5 | 1992 | ||||
| 20 p | Twenty pence | 21,4 | 1,7 | 5 | kuparinikkeli (84:16) | sileä ja seitsenkulmio | 1982 | ||
| 50 p | Fifty pence | 27,3 | 1,78 | 8 | kuparinikkeli (75:25) | 1997 | |||
| 1 £ | One pound | 22,5 | 3,15 | 9,5 | nikkelimessinki | hiottu | 1983 | ||
| 2 £ | Two pounds | Britannia (henkilöitymä) | 28,4 | 2,5 | 12 | sisempi: kuparinikkeli ulompi: nikkelimessinki |
2016 |
Setelit
muokkaaKäytössä olevat setelit: viisi, kymmenen, 20 ja 50 puntaa.[7]
| Kuva | Arvo (£) |
Mitat (mm) | Väri | Kuvaus | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Etupuoli | Kääntöpuoli | Etupuoli | Kääntöpuoli | Liikkeellelasku | Pois käytöstä | |||
| 5 | 135 × 70 | vihreä | Monarkki (toistaiseksi Elisabeth II) | Elizabeth Fry | 2002 | 2017 | ||
| 125 × 65 | turkoosi/sininen | Winston Churchill | 2016 | |||||
| 10 | 142 × 75 | oranssi | Charles Darwin | 2000 | 2018 | |||
| 132 × 69 | oranssi | Jane Austen | 2017 | |||||
| 20 | 149 × 80 | vaaleanpunainen | Sir Edward Elgar | 1999 | 2010 | |||
| violetti | Adam Smith | 2007 | ||||||
| 50 | 156 × 85 | punainen | Matthew Boulton & James Watt | 2011 | ||||
Juhlarahoja
muokkaaJuhlarahoissa (kolikot) yleisin nimellisarvo on viisi puntaa, jonka arvoisia kolikoita nimitetään yleisesti kruunuiksi (engl. crown). Britannia-sarjan hopearahojen nimellisarvoja ovat 20 pennyä (1/10 unssia), 50 pennyä (1/4 unssia), yksi punta (puoli unssia) ja kaksi puntaa (yksi troy-unssi puhdasta hopeaa) sekä kultarahoissa kymmenen (1/10 unssia), 25 (1/4 unssia), 50 (puoli unssia) tai sata (yksi troy-unssi puhdasta kultaa) puntaa. Nämä rahat eivät yleisesti kierrä maksuliikenteessä, sillä niillä on useimmiten suurempi keräily- tai muu arvo kuin nimellisarvo ja ne lasketaan liikkeelle useimmiten nimellisarvoa korkeampaan hintaan. Juhlarahat ja Britannia-sarjan rahat ovat teknisesti kuitenkin käypiä maksuvälineitä.
Sovereign-punta
muokkaaPoikkeuksena kaikista muista Britannian hallituksen päätöksellä lyödyistä tai painetuista maksuvälineillä ei ns. sovereign-punnalla ole lyötyä nimellisarvoa. Sovereign on 7,98 grammaa painava, 22 karaatin kullasta lyöty raha, jonka kääntöpuolella on tavallisesti kuvattuna Pyhä Yrjö surmaamassa lohikäärmettä. Sovereignin koko ja seos ovat olleet muuttumattomat vuodesta 1817 lähtien. Sovereignit olivat 20 šillingin kultarahoja, mutta niiden käyttö maksuvälineenä päättyi käytännössä ensimmäiseen maailmansotaan. Eräät siirtomaiden rahapajat, kuten Etelä-Afrikan rahapaja, löivät niitä kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Britannia aloitti sovereignien uudelleenlyönnin vuonna 1957, ja punnan desimalisoinnin jälkeen yksi sovereign alkoi vastata 100 pennyä aiemman £sd-järjestelmän 20 šillingin eli 240 pennyn sijasta. Vuodesta 2000 alkaen kuninkaallinen rahapaja on lyönyt sovereigneja vuosittain. Sovereign-puntiin kuuluu myös puoli sovereignia (eli puoli puntaa), tupla-sovereign (kaksi puntaa) sekä viiden punnan sovereign. Jaonnaississa ja kerrannaisissa puhtaan kullan määrä pysyy aina samassa suhteessa. Vaikka sovereignit ovat käypää rahaa, niiden arvo määräytyy kullan hinnan ja keräilyarvon mukaan.
Lähteet
muokkaa- ↑ Exchange rates Suomen Pankki. Arkistoitu 24.1.2013. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
- ↑ UK Currency Basic Information - Pounds Sterling (London travel) about.com. Arkistoitu 15.1.2013. Viitattu 28.12.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c http://econ2.econ.iastate.edu/classes/econ355/Choi/golds.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 31. Otava, 1966.
- ↑ Portrait of George Best to appear on banknote Reuters. 19.1.2007. Arkistoitu 15.10.2019. Viitattu 15.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Decimalisation The Royal Mint Museum. Viitattu 22.9.2022. (englanniksi)
- ↑ Current Banknotes Bank of England. Viitattu 19.3.2019. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
- Englannin punta → Euro Euro → Englannin punta – Valuuttalaskuri.org
- Iso-Britannia seteleitä bis-ans-ende-der-welt.net. Viitattu 21.12.2016. en,de (englanniksi) (saksaksi)
- Iso-Britannia seteleitä (Skotlanti) bis-ans-ende-der-welt.net. Viitattu 21.12.2016. en,de (englanniksi) (saksaksi)
- Iso-Britannia seteleitä (Pohjois-Irlanti) bis-ans-ende-der-welt.net. Viitattu 21.12.2016. en,de (englanniksi) (saksaksi)
| Tämänhetkiset GBP-vaihtokurssit | |
|---|---|
| XE.com:sta: | AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD |
| OANDA.com:sta: | AUD CAD CHF EUR HKD JPY USD |