Heinola

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Heinola

vaakuna

sijainti

Heinolan sillat.
Heinolan sillat.
Sijainti 61°12′10″N, 026°01′55″E
Maakunta Päijät-Hämeen maakunta
Seutukunta Lahden seutukunta
Kuntanumero 088 (–1996), 111 (1997–)
Hallinnollinen keskus Heinolan keskustaajama
Perustettu 1776
– kaupungiksi 1839
Kuntaliitokset Heinolan mlk (1997)
Kokonaispinta-ala 839,28 km²
138:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 676,00 km²
– sisävesi 163,28 km²
Väkiluku 17 838
64:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 26,39 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 11,0 %
– 15–64-v. 53,9 %
– yli 64-v. 35,1 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,7 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 5,0 %
Kunnallisvero 8,20 %
238:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen[6]
Kaupunginvaltuusto 43 paikkaa
  2021–2025[7]
 • SDP
 • Kok.
 • Parempi Heinola
 • PS
 • Kesk.
 • KD
 • Vas.
12
10
7
7
3
3
1
www.heinola.fi

Heinola on kaupunki Päijät-Hämeen maakunnassa, noin 30 kilometriä Lahdesta koilliseen ja 130 kilometriä Helsingistä linnuntietä. Kaupungissa asuu 17 838 henkilöä,[2] ja sen pinta-ala on 839,28 neliökilometriä, josta 163,28 neliökilometriä on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 26,4 asukasta/km². Heinolan naapurikunnat ovat Asikkala, Hartola, Iitti, Kouvola, Lahti, Mäntyharju, Pertunmaa ja Sysmä.

Heinolassa on useita puunjalostusteollisuuslaitoksia, esimerkiksi Stora Enson kartonkitehdas ja Versowood, ja siellä sijaitsi aiemmin Reuman sairaala. Se toimii nykyisin hyvinvointi- ja osaamiskeskus Valolinnana.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kartta Heinolan alueliitoksista. Kaupunkiin liitettiin Jyrängön ja Pyhättömän alueet Heinolan maalaiskunnasta vuonna 1951. Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyitvät 1997. Maalaiskuntaan oli liitetty Pääsinniemen seutu Sysmästä 1975.

Heinola on perustettu vuonna 1776 Kymenkartanon läänin maaherran residenssiksi eli asuinpaikaksi. Heinola oli Kymenkartanon läänin keskus. Kaupunkioikeudet se sai vuonna 1839 maaherran muutettua Mikkeliin. Heinola kuului Mikkelin lääniin vuoden 1997 läänijako­uudistukseen saakka, ja vuosina 1997–2009 se kuului Etelä-Suomen lääniin.

Elokuussa 1946 Heinolassa järjestettiin suuri herätyshenkinen kristillinen ylioppilaskokous.[8]

Heinolan maalaiskunta ja Heinolan kaupunki yhdistyivät vuoden 1997 alussa. Entisen Heinolan maalaiskunnan kirkonkylää kutsutaan edelleen Heinolan kirkonkyläksi.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan vesistöihin kuuluu monia järviä, joista suurimmat ovat Ruotsalainen ja Konnivesi. Ne kuuluvat Kymijoen vesistöön. Heinolan keskustaajama sijaitsee Ruotsalaisen ja Konniveden välillä olevan Kymijoen Jyrängönvirran varrella. Ruotsalaisesta on yhteys Päijänteeseen. Järvien ohella Heinolan luonnonmaisemaa hallitsevat havu- ja sekametsät.

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinolan ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −3,3 −3,0 1,8 8,6 16,0 20,2 22,8 20,8 14,7 7,5 2,2 −1,1 ka. 8,9
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −8,9 −9,6 −6,2 −0,7 4,7 9,8 12,8 11,5 7,0 2,2 −1,7 −5,6 ka. 1,3
Vrk:n keskilämpötila (°C) −5,9 −6,3 −2,3 3,8 10,4 15,0 17,8 15,9 10,7 4,8 0,3 −3,2 ka. 5,1
Sademäärä (mm) 46 36 33 30 43 66 71 67 53 65 56 50 Σ 616
Sadepäivät (d) 11 10 8 7 8 10 10 10 9 11 11 12 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−3,3
−8,9
−3,0
−9,6
1,8
−6,2
8,6
−0,7
16,0
4,7
20,2
9,8
22,8
12,8
20,8
11,5
14,7
7,0
7,5
2,2
2,2
−1,7
−1,1
−5,6
S
a
d
a
n
t
a 		46
36
33
30
43
66
71
67
53
65
56
50


Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

I. Keskusta | II. Seminaari | III. Plaani | IV. Suppi | V. Asemantaus | VI. Tommola | VII. Sahanniemi | VIII. Harju | IX. Rainio | X. Niemelä | XI. Laukkamäki | XII. Juornatjoki | XIII. Pyhätön | XIV. Aapelinpelto (Mustikkahaka) | XV. Kaakonlampi | XVI. Veljeskylä | XVII. Vuohkallio | XIX. Rautsalo | XX. Jyränkö | XXI. Sinilähde | XXII. Tähtiniemi | XXIII. Hevossaari | XXIV. Luhtapauni | XXV. Kirkonseutu (Heinolan kk.) | XXVI. Pirttiniemi | XXVII. Rautvuori | XXX. Vierumäki

Numeroimattomia kaupunginosia ja kyliä ovat Hirvisalo, Hujansalo, Härkälä, Imjärvi, Kaivanto, Kausa, Komostenkylä, Korkee, Lakeasuo, Lusi, Läpiä, Marjoniemi, Myllyoja, Onali, Paaso, Paistjärvi, Pääsinniemi, Rihu, Sepänniemi, Taipale ja Tuusjärvi.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinolan kukkaistutus

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on tilanteen 1. tammikuuta 2017 mukainen.

Heinolan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 21 441
1985
  
 21 776
1990
  
 22 255
1995
  
 22 016
2000
  
 21 178
2005
  
 20 729
2010
  
 20 258
2016
  
 19 350
2020
  
 18 661
Lähde: Tilastokeskus.[9]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Heinolan keskustaa Kauppakadun varrella.

Vuoden 2017 lopussa Heinolassa oli 19 128 asukasta, joista 17 166 asui taajamissa, 1 762 haja-asutusalueilla ja 200:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Heinolan taajama-aste on 90,7 %.[10] Heinolan taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:[11]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Heinolan keskustaajama 14 432
2 Heinolan kirkonkylä 2 305
3 Vierumäki 429

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa Katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Heinolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[12]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Heinolassa toimii Heinolan helluntaiseurakunta.[13]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Heinolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[14]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Heinolan kaupungin nykyisellä alueella.[12]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolassa on useita ala-asteen kouluja (Jyrängön koulu, Kailaan koulu, Kirkonkylän koulu, Lusin koulu, Sinilähteen koulu ja Vierumäen koulu), Lyseonmäen yläasteen koulu, Heinolan lukio sekä Koulutuskeskus Salpauksen toimipiste, jossa on useita ammatillisia koulutuslinjoja kuten autoala, kauppa ja hallinto, kone- ja tuotantotekniikka, media-ala, rakennusala, ravintola- ja catering-ala, sähköala ja turvallisuusala. Liikunta-alan ammatillista ja ammattikorkeakoulutusta tarjoaa Suomen urheiluopisto Vierumäellä.

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tähtiniemen silta kuuluu Heinolan hienoimpiin nähtävyyksiin.

Heinola sijaitsee Helsingistä Lahden ja Jyväskylän kautta Lappiin saakka johtavan valtatien 4 varrella. Tien osuus Helsingistä Heinolaan on rakennettu moottoritieksi, ja se kulkee länsipuolitse kaupungin keskustan ohi Suomen toiseksi pisintä siltaa, Tähtiniemen siltaa pitkin. Moottoritieosuus Lahdesta Heinolaan valmistui loppuvuodesta 2005. Valtatiet 4 ja 5 erkanevat toisistaan Heinolan keskustan pohjoispuolella Lusin tienhaarassa.

Heinolan ja Pohjois-Kymenlaakson yhdistää kantatie 46, joka kulkee Heinolan kirkonkylästä Kouvolan keskustaan ohittaen Jaalan, Kuusankosken ja Valkealan. Tie on Heinolasta lähdettäessä Kouvolan rajalle saakka todella huonossa kunnossa ja sen perusparannushanketta on käsitelty kaupunginvaltuustossa useaan otteeseen.

Linja-autoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan paikallisliikennettä on operoinut heinäkuusta 2014 lähtien Lahden seudun liikenne -kuntayhtymän kilpailutuksen voittanut Lehtimäen liikenne. Heinolassa liikennöivät LSL:n 8x-sarjan linjat, jotka liikennöivät pääasiassa Lahteen, mutta myös Heinolan sisällä suurimpiin kaupunginosiin ja taajamiin, kuten Sinilähteelle, Jyränköön, Tommolaan, Vierumäelle ja kirkonkylään.

Heinolan kautta kulkee useita kymmeniä pikavuoroja päivässä. Kaikki Helsingin ja Mikkelin, Jyväskylän, Kuopion, Oulun sekä Rovaniemen väliset pikavuorot. Linja-autoaseman lisäksi kaupungin alueella sijaitsevat Vierumäen liittymän, Tähtiniemen tienhaaran, Kaivokadun, Veljeskylän, Lusin tienhaaran ja Paason sekä uusimpana Pääsinniemen (Vahteristo) pikavuoropysäkit. Lusin tienhaarassa pysähtyvät Heinolan ja Jyväskylän, mutta eivät Heinolan ja Mikkelin väliset pikavuorot. Kirkonkylässä huoltoaseman ohessa sijainnut pikavuoropysäkki lakkautettiin vuonna 2012.

Parhaimmillaan Lahteen ja takaisin pääsee arkena joukkoliikenteessä viisi kertaa tunnissa. Nopeimmillaan linja-automatka Heinolan Kaivokadulta Lahden rautatieasemalle kestää puoli tuntia LSL:n linjalla 87. Helsingin Kamppiin pääsee nopeimmillaan tunnissa ja 45 minuutissa erikoispikavuorolla.

Rautatieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lahti–Heinola-radalla sijaitseva Jyrängön linjavaihde.
Rautatiesilta Heinolassa.

Lahdesta Heinolaan valmistui rautatie vuonna 1932. Kaupungin keskustassa on Jyrängönvirran ylittävä suuri rautatiesilta. Nykyisin radalla on ainoastaan tavaraliikennettä, sillä henkilöliikenne lakkautettiin vuonna 1968. Lähin henkilöliikennettä palveleva rautatieasema sijaitsee Lahdessa.

Jo Heinolan radan rakennusvaiheessa suunniteltiin sen jatkamista myöhemmin Savon radalle saakka (ns. HELEMI-rata), johon se olisi liittynyt Mäntyharjulla tai myöhempien suunnitelmien mukaan Mikkelissä. Rautatiesuunnitelma on tullut vireille useita kertoja myöhemminkin, sillä se lyhentäisi huomattavasti matka-aikoja Savosta Helsinkiin. HELEMIn linjaus on ollut pitkään merkittynä Etelä-Savon maakuntakaavaan.

Nykyisen Lahden oikoradan jatkaminen Jyväskylään on noussut viime vuosina otsikoihin nykyisen Tampere–Jyväskylä-rataosuuden mutkittelun ja rapistumisen aiheuttamien nopeusrajoituksien johdosta. Yksi maakuntaliittojen yhteisessä selvityksessä[16] esitetyistä vaihtoehdoista kulkisi Päijänteen itäpuolelta Heinolan ja Hartolan kautta Muurameen, jossa se liittyisi nykyiseen rataan. Päijät-Hämeen maakuntaliitto on toteuttanut selvityksen myös Lahden ja Heinolan välisen lähijunaliikenteen edellytyksistä.[17]

Vesiliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäisin Lahden ja Heinolan välillä on myös vesiliikenneyhteys, joka kulkee Ruotsalaisen, Päijänteen ja Vesijärven sekä ne toisiinsa yhdistävien Kalkkisten ja Vääksyn kanavien kautta. Vesiliikennettä on myös Heinolan ja Jyväskylän välillä kesäisin. 2020 avautui Jaalan Kimolaan rakennettu huvivene- ja vesibussikanava, joka avasi vesitien Heinolan ja Kuusankosken välille.

Yleiskaava ja liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkisuudessa keskustellaan näkyvästi Heinolan pientaloasutuksesta taajamissa, jotka sijaitsevat lähempänä moottoritietä kuin linja-autoasemaa. Lisäksi Heinolan moottoritieliittymiin on noussut vähittäiskaupan merkittäviä yksiköitä palvelemaan muun ohella lähialueen asutusta.

Matkailu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Riikinkukko Lintutarhassa on tullut tunnetuksi ympäri Heinolaa.
Heinolan kirkko.
Torielämää Heinolassa vuonna 1989.

Heinolassa on Heinolan lintutarhat[18] , Harjupaviljonki, Rautatiesilta, Suomen vanhin poppeli, venesatama sekä 1800-luvun lopussa rakennettu kaivo, joka kunnostettiin talkoovoimin kesällä 2017. Myös Heinolanharju on nähtävyys.[18] Heinolan entisellä kaupunkialueella on myös Heinolan maaherranpuisto.[18]

Suomen urheiluopisto sijaitsee Vierumäen kylässä. Heinolan museot käsittää kaksi rakennusta vaihtuvine näyttelyineen ja pysyvine kokoelmineen. Heinolan kaupunginmuseo on tullut tunnetuksi suurista eri tyylikausia esittävistä näyttelyistään. Heinolan taidemuseo sijaitsee WPK-talon pihapiirissä Heinolan kesäteatterin kanssa. Lääninkivalteri Aschanin talo on puutarhoineen ainutlaatuinen 1700-luvun kaupunkitalomiljöö sisämaassa. Useiden siltojen vuoksi Heinolaa kutsutaan siltojen kaupungiksi.

Kesäteatteri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 rakennettu Heinolan kesäteatteri sijaitsee Rantapuistossa Kymijoen rannalla luoden yhdessä Heinolan taidemuseon ja WPK-talon kanssa oman kokonaisuuden pihapiireineen. Kokonaan katettu teatterialue on tullut tunnetuksi erityisesti musikaaleistaan, joita ovat tähdittäneet tunnetut kotimaiset näyttelijät.

Ensimmäinen esitetty musikaali oli Billy Wilderin elokuvastakin tuttu Piukat paikat vuonna 2001. Muita ovat Hello, Dolly (2002), Viulunsoittaja katolla (2003), My Fair Lady (2004), Sound of Music (2005), Kiss me Kate (2006), Lainahöyhenissä (2007), Housut pois (2008), Piukat paikat (2009) sekä Guys and Dolls - enkeleitä Broadwaylla (2010).

Vuonna 2011 Heinolan kesäteatterilla nähtiin ranskalaisen Marc Camolettin kirjoittama Ranskalainen pyjama. Komedian ohjasi Pentti Kotkaniemi, pääosissa nähtiin Jaakko Saariluoma, Puntti Valtonen, Jussi Lampi, Mari Turunen, Saara Kotkaniemi ja Anna-Maija Tuokko.

Kesäteatterilla järjestetään näytöskauden ulkopuolella myös monia muita tapahtumia, esimerkiksi konsertteja.

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

KesäHeinola 2011 on kaksi viikonloppua käsittävä uusi kaupunkikulttuuritapahtuma Heinolassa. Vuodesta 2013 alkaen on järjestetty kansainvälinen jäänveistotapahtuma Heinolan jääfestivaali. Kesäisin rantapuistossa järjestetään Heinolassa Jyrää -ilmaiskonsertteja. Kaupungissa järjestetään kesäisin myös Heinolan Valot -konsertti.

Aiemmin kaupungissa on järjestetty myös karaoken MM-kilpailuja ja saunomisen maailmanmestaruuskilpailuja. Heinolassa järjestettiin asuntomessut vuonna 2004.

Jääkiekkokauden aikana Mestis-joukkue Peliitat pelaa kotiottelunsa Versowood Areenalla.

Tunnustuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolme heinolalaista kylää on saanut Päijät-Hämeen vuoden kylän kunniamaininnan: Vierumäki vuonna 2011, Lusi 2009 ja Heinolan kirkonkylä 2005, joista viimeksi mainittu palkittiin samassa yhteydessä myös valtakunnallisena vuoden kylänä.

Kuuluisia heinolalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähde[45]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Heinolan murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Hollolan ryhmään.[46]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla tappaiskeitto ja pannukakku.[47]

Heinola kirjallisuudessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heinola on vahvasti esillä etenkin Isaksson-sarjan dekkareissa, jotka on kirjoittanut Markus Ahonen.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kaupunginjohtajan johtoryhmän kokoonpano Heinolan kaupunki. Viitattu 26.11.2014.[vanhentunut linkki]
  7. ↑ Kuntavaalit 2021 – Heinola Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 22.8.2021.
  8. ↑ Murtorinne, Eino (päätoim.): ”1944-2000”, Kristinuskon historia 2000, s. 200. (3. osa) Porvoo: Weilin+Göös, 2000. ISBN 951-35-6516-5
  9. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 28.12.2017.
  10. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  11. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 2.12.2018.
  12. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  13. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  14. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 29.3.2024.
  15. ↑ Ortodoksiset seurakunnat yhdistyvät Hämeen Sanomat. Viitattu 29.3.2024.
  16. ↑ Nopea ratayhteys Jyväskylästä Helsinkiin, alustava tarveselvitys 31.1.2015. Keski-Suomen liitto, Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.1.2015.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Sito Oy: Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset 30.8.2013. Päijät-Hämeen liitto. Viitattu 28.1.2015.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ a b c Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 271, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
  19. ↑ Annastiina Henttinen: Olavi Eklund Biografiasampo. Viitattu 10.7.2023.
  20. ↑ Wilho Hautala hakee vauhtia Yhdysvalloista Itä-Häme. 28.1.2020. Viitattu 15.3.2024.
  21. ↑ Husu-Kallio: Luonnonvaraisilla linnuilla ei saa rahastaa Yle Uutiset. 20.1.2012. Viitattu 15.3.2024.
  22. ↑ Eila Jaatinen — in memoriam www.kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 15.3.2024.
  23. ↑ Markku Johansson fromheinola.fi. Viitattu 15.3.2024.
  24. ↑ Juuti, Sirpa: Anja Juurikkala 1923–2015: Kuvanveistäjä teki luonteikkaita muotokuvia. (Muistokirjoitus.) Helsingin Sanomat, 11.6.2015, s. B 17. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 15.3.2024.
  25. ↑ Aake Kalliala fromheinola.fi. Viitattu 15.3.2024.
  26. ↑ Inkeri Kilpinen 1926–2018 Helsingin Sanomat. 7.12.2018. Viitattu 15.3.2024.
  27. ↑ Päijät-Hämeestä parikymmentä urheilijaa Kalevan kisoihin Yle Urheilu. 31.7.2014. Viitattu 15.3.2024.
  28. ↑ Ampuja, Eetu: Hätkähdyttävän kaunis huippuhiihtäjä! Seiska. 12.1.2023. Viitattu 15.3.2024.
  29. ↑ Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 678. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8
  30. ↑ Aarne Ojala Biografiasampo. Viitattu 12.8.2022.
  31. ↑ Toijonen, Siskotuulikki: Oskari Onninen double feature, 1/2 Kritiikin Uutiset. 6.11.2021. Viitattu 2.4.2023.
  32. ↑ Heinolalaislähtöinen Tommi Paalanen valittiin seksuaalioikeuskomitean johtoon Etelä-Suomen Sanomat. 12.6.2017. Viitattu 15.3.2024.
  33. ↑ "Uni ei ole enää mörkö" – Heinolasta lähtöisin oleva Leeni Peltonen käytti unilääkkeitä 25 vuotta Etelä-Suomen Sanomat. 4.3.2021. Viitattu 15.3.2024.
  34. ↑ Räty, Nina: Heinolalaislähtöinen kilpasyöjä ei yltänyt palkinnoille USA:n tacokisassa. Etelä-Suomen Sanomat, 9.4.2017. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.3.2024.
  35. ↑ Pystynen, Erkki Topias - Porvarillisen Työn Arkisto arkisto.kokoomus.net. Viitattu 15.3.2024.
  36. ↑ Matti Ruohola Elonetissä.
  37. ↑ Karri Rämö sponssaa liput lätkämatsiin yle.fi. 8.12.2010. Viitattu 15.3.2024.
  38. ↑ Sahlberg, Asko Kirjasampo.fi. Viitattu 15.3.2024.
  39. ↑ a b Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  40. ↑ Jukka-Pekka Saraste fromheinola.fi. Viitattu 15.3.2024.
  41. ↑ Esko Seppänen Eliteprospects.com. Viitattu 15.3.2024. (englanniksi)
  42. ↑ Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle Päivän Lehti. 4.3.2022. Viitattu 15.3.2024.
  43. ↑ Tuukka Temonen fromheinola.fi. Viitattu 15.3.2024.
  44. ↑ Honkanen, Anne: Mikael Saari ja Laura Voutilainen mukana isossa Queen-musikaalissa Etelä-Suomen Sanomat. 13.5.2019. Viitattu 15.3.2024.
  45. ↑ Ystävyyskaupungit, Tietoja Heinolasta, Heinola.fi, viitattu 30.3.2021
  46. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  47. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Itä-Häme
Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Pertunmaa • Sysmä
Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heinola&oldid=22845694”