Pertunmaa

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 10. kesäkuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pertunmaa

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°30′10″N, 026°28′45″E
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 588
Hallinnollinen keskus Pertunmaan kirkonkylä
Perustettu 1926
Kuntaliitokset Mäntyharju (2025)[1]
Kokonaispinta-ala 454,18 km²
231:nneksi suurin 2022 [2]
– maa 374,43 km²
– sisävesi 79,75 km²
Väkiluku 1 553
277:nneksi suurin 31.8.2024 [3]
– väestötiheys 4,15 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma 2020 [4]
– 0–14-v. 10,1 %
– 15–64-v. 51,2 %
– yli 64-v. 38,7 %
Äidinkieli 2023 [5]
– suomenkielisiä 96,1 %
– ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [6]
Kunnanjohtaja Leena Ruotsalainen[7]
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[8]
 • Kesk.
 • Sit.YL
 • Kok.
 • PS
 • KD
7
4
4
1
1
www.pertunmaa.fi

Pertunmaa on Suomen vuoden 2024 loppuun itsenäinen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa. Kunnassa asuu 1 553 ihmistä,[3] ja sen pinta-ala on 454,18 km², josta 79,75 km² on vesistöjä.[2] Väestötiheys on 4,15 asukasta/km². Väkiluvullisesti Pertunmaa on Etelä-Savon maakunnan toiseksi pienin kunta Enonkosken ollessa väkiluvultaan vielä vähäisempi.

Pertunmaan naapurikunnat ovat Hartola, Heinola, Hirvensalmi, Mäntyharju ja Joutsa.

Pertunmaa on paikkakunnalla yleisen tarinan mukaan saanut nimensä Perttu-nimisestä miehestä, joka on aikoinaan yksin hallinnut koko Pertunmaata.[9]

Kulttuurillisesti Pertunmaa on osittain Päijät-Hämettä ja osittain Etelä-Savoa.[9]

Pertunmaa liitetään Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa.[10]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaa sijaitsee Etelä-Savossa valtatien 5 varrella 35 kilometriä Heinolasta pohjoiseen ja vajaat 60 kilometriä Mikkelistä etelään. Pertunmaan kaksi päätaajamaa, Kirkonkylä ja Kuortti, sijaitsevat noin kymmenen kilometrin päässä toisistaan.[11]

Pertunmaan Natura-kohteita ovat Mäyrävuoren–Seppälänjoen metsät, Ahvenjärven haka, Isosuo–Kivenholma, Sahinsuo, Anettu, Lahnaniemen, Solistonsuon ja Alatalon metsät, Punakiven–Ahvenjärven metsät ja Lautjärvi–Laukkala–Kaituenlampi.[12]

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartosenpää, Hölttä, Joutsjärvi, Karankamäki, Kirkonkylä, Koirakivi, Kuhajärvi, Kuortti, Kälkyttä, Lihavanpää, Mansikkamäki, Nipuli, Ruorasmäki, Ruuttila, Sydänmaa ja Vastamäki.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Pertunmaalla oli 1 713 asukasta, joista 707 asui taajamissa, 994 haja-asutusalueilla ja 12:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Pertunmaan taajama-aste on 41,6 prosenttia.[13] Pertunmaan taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[14]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2018)
1 Pertunmaan kirkonkylä 455
2 Kuortti 252

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaa on ollut savolaisten ja hämäläisten rajaseutua vuosisatojen ajan, ja siellä on rajakiviä 1400-luvulta.[15]

Itsenäinen kunta Pertunmaasta tuli vuonna 1926, kun se erosi emopitäjästään Mäntyharjusta.[15] Hartolan vanha puukirkko siirretiin Pertunmaalle ja vihittiin käyttöön vuonna 1927.[16]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertunmaan kunnantalo.

Pertunmaan kunnanjohtaja 1. maaliskuuta 2020 alkaen on kasvatustieteen maisteri Leena Ruotsalainen.[7] Hänen edeltäjänsä, vuodesta 1999 lähtien kunnanjohtajana toiminut Juha Torniainen[17] jäi eläkkeelle helmikuun 2020 alusta[7]. Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista seitsemän on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[18]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kunnassa oli 621 työpaikkaa. Niistä 19 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 55 % palveluissa ja 25 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[19]

Vuonna 2015 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat metallintyöstöyritys Pelaser, Ylähollon Energiamurskaus ja Pertu Components, jonka alaa ovat puun sahaus ja höyläys.[20]

Kunnan taloudellinen tilanne on ollut jonkin aikaa huonolla tolalla maakunta- ja soteuudistuksen aiheuttamien suurten kulujen vuoksi.[21] Tämän vuoksi Pertunmaa on luonnehdittu kriisikunnaksi vuodesta 2021 lähtien.[22][23] Marraskuussa 2023 ilmoitettiin, että kunnalla ei ole enää varaa toimia itsenäisenä kuntana ja sen johdosta valtiovarainministeriö päätti esittää kuntaliitosneuvottelujen aloittamista.[24]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Pertunmaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 868
1985
  
 2 600
1990
  
 2 499
1995
  
 2 305
2000
  
 2 178
2005
  
 2 102
2010
  
 1 936
2015
  
 1 817
2020
  
 1 685
Lähde: Tilastokeskus.[25]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertunmaan kirkko.

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Pertunmaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[26]

Seurakunta toimii myös Mäntyharjun kunnan alueella.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Pertunmaalla toimii Pertunmaan helluntaiseurakunta.[27]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Pertunmaan alueella toimii Saimaan ortodoksinen seurakunta.[28]

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Pertunmaan kunnan nykyisellä alueella.[26]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pertunmaan yhtenäiskoulun ja Pertunmaan kirjaston yhteinen rakennus.

Pertunmaan yhtenäiskoulussa (Kirkkotie 3) tarjotaan opetusta esikoulusta luokka-asteelle yhdeksän saakka.[29][30] Samassa kiinteistössä toimii Pertunmaan kirjasto. Vuoteen 2018 saakka Kuortissa toimi alakoulu (Kuortin koulu, Vanhatie 100), jonka yhteydessä sijaitsee Kuortin kirjasto.[31]

Kirkonkylän keskustassa sijaitseva Pertunmaan hyvinvointiasema tarjoaa sosiaali- ja terveysaseman palveluja.[32]

Kunnassa on neljä uimapaikkaa, joista Kisarannassa uidaan myös talvisin.[33]

Matkailu/Nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaan kirkko rakennettiin vuonna 1929 osin Hartolan vanhan kirkon ja kellotapulin hirsistä. Pertunmaalla toimii monia matkailuyrityksiä ja Pöylinniemessä on myös leirintäalue. Pertunmaan matkailukohteita ovat muun muassa toriaukio Pertuntori keskellä kirkonkylää, Vanha-Rantalan talomuseo Honkaniementien varressa ja Käsityöpuoti Talvikki, käsityöläisten oma puoti kirkonkylällä. Lisäksi Kuortissa ABC-liikennemyymälän välittömässä läheisyydessä on useita erilaisia liikkeitä. Pertunmaa on myös kesämökkikunta.

Vuoden 2011 tilastoissa Pertunmaalla myytiin toiseksi eniten alkoholia asukasta kohden Suomessa, 27,6 litraa absoluuttiseksi alkoholiksi muutettuna. Ykköstilaa pitää hallussaan Utsjoki, vastaava myynti oli 51,3 litraa. Lapin maakunnan myyntilukujen selityksenä on paitsi matkailijoiden suuri määrä, myös ruotsalaisten ja norjalaisten tekemät alkoholiostokset.[34]

Tunnettuja pertunmaalaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myös vuoden 2018 Miss Suomeksi valittu, alkujaan lahtelaissyntyinen Alina Voronkova asui 15-vuotiaaksi asti Pertunmaalla.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pertunmaan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla kisko eli veripalttu sekä ruisjauhosta, kermaviilistä ja kermasta leivotut röpörieskat, jotka paistetaan kaalinlehdellä tai tuohenpalan päällä.[35]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kotilainen, Virpi: Pertunmaa ja Mäntyharju äänestivät kuntaliitoksesta – kummankin valtuusto hyväksyi yhdistymisen Yle Uutiset. 13.5.2024. Yleisradio. Viitattu 16.5.2024.
  2. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  3. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 625 011 elokuun 2024 lopussa 24.9.2024. Tilastokeskus. Viitattu 24.9.2024.
  4. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  5. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  6. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  7. ↑ a b c Kontti, Mikko: Pertunmaa valitsi Savonlinnasta kotoisin olevan Leena Ruotsalaisen uudeksi kunnanjohtajaksi Itä-Savo. 16.12.2019. Viitattu 29.3.2020.
  8. ↑ Kuntavaalit 2017, Pertunmaa Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
  9. ↑ a b Historia Pertunmaa. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 10.1.2018.
  10. ↑ Ikonen, Sami: Valtioneuvosto virallisti: Mäntyharju ja Pertunmaa yhdistyvät Yle Uutiset. 6.6.2024. Viitattu 10.6.2024.
  11. ↑ Pertunmaa Pertunmaa. Viitattu 10.1.2018.
  12. ↑ Natura 2000 -alueet Etelä-Savossa (myös linkitetyt aluekohtaiset sivut) Ympäristö.fi. Viitattu 13.1.2018.
  13. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 7.12.2019.[vanhentunut linkki]
  14. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 7.12.2019. Tilastokeskus. Arkistoitu 23.11.2019. Viitattu 7.12.2019.
  15. ↑ a b Katsaus Pertunmaan historiaan Pertunmaa. Arkistoitu 24.3.2019. Viitattu 11.1.2018.
  16. ↑ Pertunmaan kirkko Mantyharjun seurakunta. Viitattu 11.1.2018.
  17. ↑ Pertunmaalle uusi kunnanjohtaja Yle. 1999 päivitetty 2008. Viitattu 12.1.2018.
  18. ↑ Yle - Tulospalvelu - Pertunmaa - Kaakkois-Suomen vaalipiiri - Kuntavaalit 2021 - Yle.fi vaalit.yle.fi. Viitattu 12.9.2021.
  19. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 15.1.2018.
  20. ↑ Alueen Pertunmaa yhteisöverotiedot Yle. 1.11.2016. Viitattu 13.1.2018. (toimialakuvaukset ko. yritysten kotisivuilta)
  21. ↑ Sote-kulut romahduttivat pienen kunnan talouden – Pertunmaa aloittaa keskustelut omaisuuden myynnistä Länsi-Savo. 18.8.2020. Viitattu 15.12.2021.
  22. ↑ Roiha, Marja; Liukkonen, Juho: Konnevesi, Pertunmaa, Rääkkylä ja Haapajärvi ajautuivat kriisikunniksi – valtiovarainministeriö aloittaa arviointimenettelyn Yle. 28.5.2021. Viitattu 15.12.2021.
  23. ↑ Roiha, Marja: Pertunmaa on pinteessä, ja kriisikunnan titteli uhkaa – ministeriön virkamies: "Isoilla toimenpiteillä on aika kiire" Yle. 26.10.2021. Viitattu 15.12.2021.
  24. ↑ Mäentausta, Riina: Pertunmaan tie itsenäisenä kuntana päättyy – valtiovarainministeriö esittää kuntaliitosneuvottelujen aloittamista Yle. 17.11.2023. Viitattu 17.11.2023.
  25. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
  26. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  27. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  28. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/saimaan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  29. ↑ Koulut Pertunmaa. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
  30. ↑ Arkistoitu kopio Pertunmaan kunta via peda.net. Arkistoitu 6.9.2019. Viitattu 6.9.2019.
  31. ↑ Arkistoitu kopio Pertunmaan kunta, pertunmaa.fi. Arkistoitu 28.10.2019. Viitattu 6.9.2019.
  32. ↑ Arkistoitu kopio Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, essote.fi. Arkistoitu 28.6.2020. Viitattu 26.6.2020.
  33. ↑ Pertunmaa Uimaan. Viitattu 13.1.2018.
  34. ↑ Varis, Tuomo & Virtanen, Sirpa: Alkoholijuomien myynti kunnittain 2011 (pdf) (Sivut 5, 34 ja 37) Alkoholijuomien kulutus 2011. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.1.2013.
  35. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 122–123. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen: Pertunmaan kansanäänestys
Itä-Häme
Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Pertunmaa • Sysmä
Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pertunmaa&oldid=22745244”