Kuusankoski

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee lakkautettua Kuusankosken kaupunkia. Alueen nykytilanteesta kerrotaan enemmän sivulla Kuusankosken suuralue.
Kuusankoski
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kouvola

vaakuna

sijainti

Kuusankoski ilmasta kuvattuna
Kuusankoski ilmasta kuvattuna
Sijainti 60°54′30″N, 026°37′25″E
Maakunta Kymenlaakson maakunta
Seutukunta Kouvolan seutukunta
Kuntanumero 306
Hallinnollinen keskus Kuusaa
Perustettu 1921
– kauppalaksi 1957
– kaupungiksi 1973
– emäpitäjä Valkeala, Iitti
Liitetty 2009
– liitoskunnat Kouvola
Anjalankoski
Elimäki
Jaala
Valkeala
Kuusankoski
– syntynyt kunta Kouvola
Pinta-ala 128,53 km² [1]
(1.1.2008)
– maa 113,78 km²
– sisävesi 14,75 km²
Väkiluku 19 739  [2]
(31.12.2008)
väestötiheys 173,5 as./km² (31.12.2008)
Ikäjakauma 2007 [3]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 64,9 %
– yli 64-v. 19,6 %

Kuusankoski on entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnassa ja on nykyisin osa Kouvolaa. Kaupungin väkiluku oli lakkautushetkellä 19 739 asukasta[2], ja sen pinta-ala oli 128,53 km², josta 14,75 km² oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 173,5 asukasta/km². Kuusankosken naapurikunnat olivat Elimäki, Iitti, Jaala, Kouvola ja Valkeala. Kuusankoski oli väkiluvultaan Suomen 54. suurin ja Kymenlaakson neljänneksi suurin kunta 31. joulukuuta 2008 eli kaupungin lakkautushetkellä.[4]

Kuusankoski oli leimallinen teollisuuskaupunki, jonka suurimmat työnantajat olivat Kymin Osakeyhtiön paperi- ja selluloosatehtaat. Kuusankosken kunta perustettiin vuonna 1921 irrottamalla Iitin ja Valkealan kunnista niiden teollistuneet osat. Kauppalan oikeudet se sai 1957 ja kaupunkioikeudet 1973. Kuusankoski yhdistyi Anjalankosken, Elimäen, Jaalan, Kouvolan ja Valkealan kanssa uudeksi suurkunnaksi vuoden 2009 alussa.[5] Uuden kaupungin nimeksi tuli Kouvola ja asukasluvuksi noin 88 000.

Nykyään Kuusankoski on Kouvolan kaupungin suuralue.

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuusankosken väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
22 429
1985
  
22 130
1990
  
21 788
1995
  
21 494
2000
  
20 656
2005
  
20 247
2008
  
19 733
2015
  
18 944
Lähde: Tilastokeskus.[6]

Vuoden 2015 väkiluku koskee nykyistä Kuusankosken suuraluetta, joka kattaa kokonaan entisen Kuusankosken kaupungin alueen.

Kuusankosken keskustaa kesällä 1987.

Vuoden 2000 lopussa Kuusankoskella oli 20 655 asukasta, joista 20 071 asui taajamissa, 459 haja-asutusalueilla ja 126:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kuusankosken taajama-aste oli 97,8 % [1]. Kuusankosken taajamaväestö jakautui kahden eri taajaman kesken:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2000)
1 Kouvolan keskustaajama* 20 013
2 Koria* 58

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluivat tähän kuntaan vain osittain. Kuusankosken keskustaajama (Kuusankoski ja Voikkaa) ei muodostanut enää 2000-luvulla omaa taajamaa, vaan oli osa Kouvolan keskustaajamaa, joka ulottui Kouvolan ja Kuusankosken lisäksi myös pieniltä osin Valkealan kunnan alueelle. Korian taajama kuului suurilta osin Elimäen kuntaan, mutta Tammirannan alue kuului Kuusankoskeen.

Kartta Kuusankosken ja Kouvolan alueliitoksista.

1920-luvulle saakka Kuusankosken alue kuului osaksi Iittiin ja osaksi Valkealaan, niin että kahden kunnan rajana oli Kymijoki. Vuosina 1743–1809 myös Ruotsin ja Venäjän välinen valtakunnanraja kulki jokea pitkin. Alue oli pitäjien takamaata ja lähes asumatonta.

1800-luvun lopulla teollistumiskehitys Suomessa lähti käyntiin ja rautateiden rakentaminen alkoi. Vuonna 1870 avattiin Riihimäki–Pietari-rautatie ja vuonna 1889 Kouvola–Kuopio-rautatie, jotka kummatkin sivusivat Kuusankosken aluetta. Tällöin havaittiin alueen koskien teollisuudelle tarjoamat mahdollisuudet. Vuonna 1872 Kymijoen Kuusankoskeen perustettiin kaksi puuhiomoa ja paperitehdasta - Kuusankoski Osakeyhtiö ja Kymin Osakeyhtiö - ja vuonna 1896 rakennettiin saman alan tehdas ylemmäs Voikkaankoskeen. Vuonna 1904 Kuusankoski-yhtiön Kuusaansaaren paperitehdas, Kymin Oy:n Kymintehdas ja Tampereen Kattohuopatehdas Oy:n Voikkaan paperitehdas yhdistyivät Kymin Osakeyhtiöksi. Tehdas on nykyiseltä nimeltään UPM Kymi ja sen on omistanut vuodesta 1996 alkaen UPM-Kymmene Oy.

Paperiteollisuuden vetovoiman ansiosta alue kasvoi nopeasti. Kuusankosken tehtaiden ympärille syntyivät Kuusaan ja Kymintehtaan tehdasyhdyskunnat, Voikkaan tehtaan ympärille Voikkaan yhdyskunta. Vuonna 1921 nämä kolme asutuskeskusta irrotettiin Iitistä ja Valkealasta ja niistä muodostettiin itsenäinen kunta, joka sai nimekseen Kuusankoski. Kunnan vaakunassa on heraldinen kuusi ja siinä kolme käpyä, jotka kuvaavat edellä mainittuja kolmea tehdasyhdyskuntaa. Keltin ja Pilkanmaan kylät liitettiin Kuusankoskeen Iitistä vuonna 1931 ja pieni alue Valkealasta Kuusanlammen eteläpuolelta vuonna 1956. Kauppala Kuusankoskesta tuli 1957 ja kaupunki 1973. Kuusankoskesta liitettiin alueita Kouvolaan vuosina 1956, 1966 ja 1985.[7]

Sisällissodan aikana punaiset teloittivat alueella 125 valkoista, joukossa Kymin johtaja Gösta Björkenheim, joka oli ollut taipuvainen myöntyvyyteen. Valkoisten vastaisku oli Kuusankoskella erityisen ankara. Sodan päätyttyä valkoiset teloittivat parissa viikossa ainakin 277, joiden lisäksi kuoli vankileirillä 106 punaista. Tapahtumista kertoo historioitsija Seppo Aalto teoksessaan Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918 (Siltala 2018).[8]

Kaupungin keskustaan Kymijoen rantaan on muodostunut merkittävä kulttuuripalvelujen keskittymä, johon kuuluvat monipuolinen Kuusankoskitalo ja kirjasto. Kuusankoskitalon on suunnitellut arkkitehtitoimisto Brunow & Maunula ja se on valmistunut vuonna 1985. Saman arkkitehtitoimiston suunnittelema kirjasto valmistui vuonna 2002. Kuusankoskitalossa on muun muassa yli 500-paikkainen konserttisali, teatterisali ja näyttelytila. Rakennuksen yhteydessä toimii myös kolmisalinen elokuvateatteri Studio123.

Keskustaan on rakennettu uusi kauppakeskus, koska vanha talo paloi ravintolassa syttyneen tulipalon seurauksena.

Urheilua Kuusankoskella edustaa muun muassa Kuusankosken Urheilupuistossa jalkapallo-ottelunsa pelaava FC Kuusankoski. Kaupungin jääkiekkojoukkue oli HC Kuusankoski, joka pelasi Suomi-sarjassa. Ottelut pelattiin Kuusankosken jäähallissa. Pilkanmaalla toimii vireä Voimistelu- ja urheiluseura Pilkanmaan Pilke, jolla on oma treenipaikka Kuntotöyry Pilkanmaassa.

Vuoden 2021 Talent Suomen voiton vei kuusankoskelainen sirkusryhmä Sirkus Bravuuri, joka palkittiin 30 000 euron rahapotilla.

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusankosken pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla puolamämmi, roppana eli veripalttu ja punsa eli lihahyytelö.[9]

Näkymä Kuusankosken keskustan yli

Kuusankosken kulttuuritarjontaa edustaa muun muassa Kymi Sinfonietta, joka on 29 päätoimisen ammattimuusikon muodostama, Kouvolan ja Kotkan yhteinen pieni sinfoniaorkesteri jolla kolmas orkesterin pääkonserttisali sijaitsee Kuusankoskitalolla. Ohjelmisto on laaja: se ulottuu barokista ja wieniläisklassisesta musiikista viihteeseen ja rockiin. Kuusankosken Puhallinorkesteri on tasokas orkesteri, joka pitää yllä yli satavuotiasta puhallinmusiikin perinnettä Kuusankoskella.

Kaupunginosat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oman kunnan aikana Kuusankoskella oli neljä asemakaava-alueen kaupunginosaa. Nämä muuttuivat vuoden 2009 alusta seuraaviksi Kouvolan kaupunginosiksi:[10]

  • 1. kaupunginosa – 21. kaupunginosa, Kuusankoski
  • 2. kaupunginosa – 22. kaupunginosa, Voikkaa
  • 3. kaupunginosa – 23. kaupunginosa, Kymintehdas
  • 4. kaupunginosa – 24. kaupunginosa, Pilkanmaa

Asemakaava-alueen ulkopuolisiin kyliin kuului Keltti.

Tunnettuja kuusankoskelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
  4. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain kunkin tilastovuoden aluejaolla, 2003–2018 (Arkistoitu – Internet Archive).
  5. Pohjois-Kymenlaaksoon uusi suurkunta (Yle uutiset 12. marraskuuta 2007)
  6. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
  7. Jussi Iltanen: Urbes Finlandiae, s. 151-152. Genimap, 2004.
  8. Veli-Pekka Leppänen, Tehdaskylien punaista ja mustaa. Helsingin Sanomat 22.11.2018 s. B 6.
  9. Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 101. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  10. http://www.kuusankoski.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]