Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko
| Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko | |
|---|---|
 Lvivin Pyhän Yrjön katedraali |
|
| Suuntautuminen | katolisuus |
| Teologia | kreikkalaiskatolisuus |
| Hallinto | episkopaalisuus |
| Johtaja | suurarkkipiispa Svjatoslav Ševtšuk |
| Toiminta-alue | Ukraina |
| Hiippakuntia | 25 |
| Seurakuntia | 3993 |
| Jäseniä | 5,5 miljoonaa |
| Aiheesta muualla | |
| [ugcc |
|
Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko on yksi idän katolisista kirkoista, jotka noudattavat itäisen kristikunnan teologista, spirituaalista, kanonista ja liturgista perinnettä, mutta jotka kuitenkin pitävät päämiehenään Rooman paavia. Pääasiassa Länsi-Ukrainassa toimineet Venäjän ortodoksisen kirkon seurakunnat, jotka kuuluivat valtiollisesti Puola-Liettuan alaisuuteen, liittyivät vuonna 1596 Brestin unionissa katoliseen kirkkoon.[1]
Brestin unionia on Venäjän ortodoksisessa kirkossa pidetty lähinnä kirkollisena imperialismina ja katolisen kirkon tunkeutumisena ortodoksiselle alueelle. Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko lakkautettiin pakkotoimin Neuvostoliitossa 1946 ja suuri osa sen varallisuudesta siirrettiin Venäjän ortodoksiselle kirkolle.[1] Ennen lakkauttamista kirkon metropoliitta ja piispat pidätettiin. Lakkauttamista vastustaneet joko surmattiin tai vangittiin – metropoliitta Josif Slipyj vietti vankilassa ja karkotuksessa 18 vuotta, minkä jälkeen hänet karkotettiin Neuvostoliitosta. Kirkko toimi maanalaisuudessa vuosina 1946–1989. Paavi Johannes Paavali II julisti autuaaksi 28 Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon marttyyria Ukrainan-matkallaan vuonna 2001.
Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko laillistettiin jälleen Neuvostoliitossa 1989. Ukrainan itsenäistyttyä 1991 varallisuus palautettiin ja nykyään noin 10 % Ukrainan miltei 50 miljoonan hengen väestöstä kuuluu Ukrainan kreikkalaiskatoliseen kirkkoon.[1] Metropoliitan istuin päätettiin 2002 siirtää Lvivistä Kiovaan. Nykyinen pääkirkko Kristuksen ylösnousemuksen kirkko vihittiin 2013. Metropoliittana on toiminut vuodesta 2011 Svjatoslav Ševtšuk.
Hiippakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon alaisuudessa toimii Ukrainassa neljä arkkihiippakuntaa, seitsemän hiippakuntaa ja viisi eksarkaattia, jotka on järjestetty neljään metropoliittakuntaan:
- Kiovan ja Galitsian metropoliittakunta
- Kiovan arkkihiippakunta
- Harkovan eksarkaatti
- Donetskin eksarkaatti
- Odessan eksarkaatti
- Lutskin eksarkaatti
- Krimin eksarkaatti
- Lvivin metropoliittakunta
- Lvivin arkkihiippakunta
- Sokalin ja Žovkan hiippakunta
- Sambirin ja Drohobytšin hiippakunta
- Stryin hiippakunta
- Ivano-Frankivskin metropoliittakunta
- Ivano-Frankivskin arkkihiippakunta
- Kolomyjan hiippakunta
- Tšernivtsin hiippakunta
- Ternopilin ja Zborivin metropoliittakunta
- Ternopilin ja Zborivin arkkihiippakunta
- Butšatšin hiippakunta
- Kamjanets-Podilskyin hiippakunta
Ukrainan ulkopuolella Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon alaisuudessa toimii kolme hiippakuntaa Puolassa sekä kaksi hiippakuntaa ja kaksi eksarkaattia muualla Euroopassa, kahden metropoliittakunnan alaisuudessa yhdeksän hiippakuntaa Pohjois-Amerikassa, kolme hiippakuntaa Etelä-Amerikassa sekä yksi hiippakunta Australiassa.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sana-lehti: Paavi matkalla ortoksisuuden ydinmaille. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Єпархії та екзархати Української Греко-Католицької Церкви Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko. Arkistoitu 1.7.2024. Viitattu 1.7.2024. (ukrainaksi)