Länsi-Ukraina
Länsi-Ukraina (ukr. Західна Україна, Zah’idna Ukrajina) tarkoittaa Ukrainan läntisintä osaa. Käsitteen merkitys ja maantieteellinen laajuus riippuu asiayhteydestä.[1][2][3][4][5] Länsi-Ukrainan poliittinen, henkinen, kulttuurinen ja taloudellinen keskus on Lvivin kaupunki.
Erään näkemyksen mukaan se tarkoittaa sitä osaa Ukrainasta, joka ennen Puolan jakoja kuului Puola-Liettuan vaikutuspiiriin tai Itävalta-Unkariin. Kulttuurisesti ja poliittisesti Länsi-Ukrainassa näkyvät läntiset vaikutteet esimerkiksi Puolasta, mistä on seurannut jännitystä venäläisemmän Itä-Ukrainan ja Venäjän kanssa. Länsi-Ukrainaan kuuluvat historiallisista alueista Itä-Galitsia, Pohjois-Bukovina, Taka-Karpatia ja Volynia.
Ukrainan SNT:n ajan neuvostoterminolgiassa nimitystä Länsi-Ukraina käytettiin historiallis-maantieteellisissä yhteyksissä Lvivin, Ivano-Frankivskin, Ternopilin, Volynian ja Rivnen alueista.[4][3] Näillä alueilla jatkui neuvostovastainen sissisota 1950-luvulle saakka.lähde?
Laajemmin käsitettynä Länsi-Ukraina on se alue, missä on ollut rajakiistoja Itävallan (Galitsia) sekä Preussin ja Venäjän (Volynia) kuin myös Osmaanien valtakunnan (Turkki) sekä sen jälkeen Romanian ja Venäjän välillä (Pohjois-Bukovina).
Galitsia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisistä Ukrainan alueista Lvivin, Ivano-Frankivskin ja Ternopilin alueet ovat kuuluneet ensin Galitsian ja Volynian ruhtinaskuntaan. Sitten niistä tuli osa Puolaa, ja Puolan ensimmäisen jaon jälkeen Itä-Galitsiana Itävaltaa (vuodesta 1867 Itävalta-Unkari). Länsi-Galitsiaan kuului nykyisen Puolan alueita Lublinin seudulta Krakovan seudulle saakka. Se oli sekä Itävallan (1772–1918) että myöhemmin saksalaisten (1942–1944) muodostama koko Galitsia.lähde?
Saksan ja Itävalta-Unkarin ollessa häviämässä ensimmäistä maailmansotaa 1918 kuului Galitsia Lvivissä 1. marraskuuta 1918 Itävalta-Unkarista itsenäiseksi julistettuun Länsi-Ukrainan kansantasavaltaan, joka liittyi 22. tammikuuta 1919 Ukrainan kansantasavaltaan. Puolan–Ukrainan sodassa puolalaiset tulivat Länsi-Ukrainaan keskikesällä 1919 ja neuvostovenäläiset vuotta myöhemmin. Neuvosto-Venäjän ja Puolan välisellä Riian rauhansopimuksella se liitettiin vuodesta 1921 Puolaan, mihin se oli jo kuulunutkin ennen Puolan ensimmäistä jakoa 1772.
Saksan Puolaan-hyökkäyksen 1. syyskuuta 1939 ja Neuvostoliiton Itä-Puolan-intervention 17. syyskuuta jälkeen kuului Galitsia syyskuusta 1939 kesäkuuhun 1941 Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan ja lokakuuhun 1944 saakka Saksan Ukrainan valtakunnankomissariaattiin ja jälleen sen jälkeen Ukrainan sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
Volynia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Volyniaan kuuluvat Galitsian pohjoispuolella olevat Volynian ja Rivnen alueet. Ne ovat kuuluneet Kiovan suuriruhtinaskuntaa seuranneeseen Galitsian ja Volynin ruhtinaskuntaan, mitkä joutuivat Puola-Liettuan haltuun sekä kolmannessa Puolan jaossa 1795 Preussin ja Venäjän keskenään jakamiksi.
Pohjois-Bukovina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bukovina kuuluu puoliksi Romanialle ja se sijaitsee Galitšian eteläpuolella. Siihen liittyy Pohjois-Bukovinana Ukrainan Tšernivtsin alue. Alueen valtasivat venäläiset Osmanien valtakunnalta 1768–1774 kestäneessä Venäjän ja Osmanien valtakunnan välisessä sodassa, mutta se päätyi lopulta Itävallalle ja Itävalta-Unkarin purkauduttua alueen valtasi Etelä-Bukovinaakin hallussaan pitävä Romania 8.–11. marraskuuta 1918. Vuonna 1914 puolueettomaksi julistautunut Romania oli liittynyt 1916 ensimmäiseen maailmansotaan ympärysvaltojen puolelle Itävalta-Unkaria ja Saksaa vastaan.
Ranskan antauduttua Saksalle toukokuussa 1940 alkoi Neuvostoliitto Saksan kanssa 23. elokuuta 1939 solmimansa sopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan perusteella vaatia Romanialta itselleen Venäjän väliaikaisen hallituksen alkuaikoina Romaniaan liittyneen Bessarabian (nykyisin Moldova) lisäksi myös Pohjois-Bukovinaa samoin kuin myös Hertzan aluetta, mistä Romanian oli luovuttava kesällä 1940 Neuvostoliitolle samoin kuin myös Transsilvaniasta Unkarille.
Saadakseen alueensa Neuvostoliitolta takaisin Romania liittyi operaatio Barbarossaan, Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan, ottaen Pohjois-Bukovinan haltuunsa heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 saakka, jolloin Neuvostoliitto sai alueen takaisin.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Я. В. Верменич: Zah’idna Ukrajina (Західна Україна) Entsyklopedija Sutšasnoji Ukrajiny - Encyclopedia of Modern Ukraine. 2010. Viitattu 4.7.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Я. В. Верменич: Zah’idna Ukrajina (Західна Україна) Entsyklopedija istorija Ukrajiny (Ukrainan historian tietosanakirja), osa 3, history.org.ua. 2005. Naukova Dumka. Viitattu 4.7.2024. (ukrainaksi)
- ↑ a b Western Ukraine Internet Encyclopedia of Ukraine, encyclopediaofukraine.com. 1993. Canadian Institute of Ukrainian Studies, University of Alberta/University of Toronto. Viitattu 4.7.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Zah’idna Ukrajina (Західна Україна) (5-88500-012-3) Ukrainan maantieteen tietosanakirja, osa 2: Z-O, s. 35. 1989. Viitattu 4.7.2024. (ukrainaksi)
- ↑ Chmyriova L. & N. Fediai: Zoning of Ukraine’s area as one of the factors for spatial social-and-economical development of the regions (Artikkeli Ukrainan erilaisista aluejaosta sosiaalis-taloudellisin perustein) 3/2013. Žurnal Efektyvna Ekonomika, economy.nayka.com.ua. Viitattu 4.7.2024. (ukrainaksi), osin (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Länsi-Ukraina Wikimedia Commonsissa
