Magnus von Wright
Magnus von Wright | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. kesäkuuta 1805 Kuopio |
Kuollut | 5. heinäkuuta 1868 (63 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | suomalainen |
Taiteilija | |
Ala | taidemaalari, ornitologi |
Taidesuuntaus | realismi (taidesuuntaus) |
Kuuluisimpia töitä | Svenska Foglar (1828–1838), Finlands foglar (1859), Finland framställdt i teckningar (1845–1852) |
opiskelleita suomalaisia
Johan Jacob Ahrenberg, Anton Wilhelm Arppe, Charles Bassi, Johan Zacharias Blackstadius, Edla Blommér, Erik Cainberg*, Theodor Decker, Robert Wilhelm Ekman*, Erik Enroth, Gustaf Wilhelm Finnberg, Johan Erik Hedberg, Johan Gustav Hedman, Gustaf Erik Hedman, Theodor Höijer, Karl Emanuel Jansson, Johan Knutson, Unto Koistinen, Helmi Kuusi, Aleksander Lauréus*, Johan Erik Lindh, Frans Wilhelm Lüchow, Erik Johan Löfgren, Karl Peter Mazér, Hjalmar Munsterhjelm, Martti Mäki, Victorine Nordenswan, Johan Oldenburg, Antero Olin, Erik Palmstedt, Jacob Rijf, Mathilda Rotkirch, Carl Axel Setterberg, Carl Eneas Sjöstrand, Frans Sjöström, Anita Snellman, Erland Stenberg, Johan Henrik Strömer, Emanuel Thelning, Isak Wacklin, Ferdinand von Wright, Magnus von Wright, Wilhelm von Wright
* agré
Magnus von Wright (13. kesäkuuta 1805 Kuopion pitäjä – 5. heinäkuuta 1868 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari ja ornitologi. Lintukuvitusten ja -maalausten ohella hänet tunnetaan maisemista, joita hän alkoi maalata 1860-luvulla. Magnus von Wright oli Suomen ensimmäisiä talvimaisemien kuvaajia, tunnettuja ovat esimerkiksi Talvimaisema Savosta (1860) ja Annankatu kylmänä talviaamuna (1868).[1] Hänen Helsinki-kuvansa ovat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaita.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wright maalasi vuonna 1838 ensimmäisen öljymaalauksensa, joka kuvasi tilhiä. Hän teki vuonna 1857 lyhyen opintomatkan romanttisen maisemamaalauksen keskuspaikkaan Düsseldorfiin. Wright maalasi lisäksi runsaasti kukka- ja hedelmäasetelmia.
Magnus von Wright opiskeli Turun kymnaasissa vuosina 1823–1825 ja lähti Tukholman taideakatemian oppilaaksi.[2] Samaan aikaan hän opiskeli myös Carl Johan Fahlcranzin ja J. F. Julinin johdolla. Eräiden muiden nuorten suomalaisten kanssa hän osallistui K. A. Gottlundin Otava-lehden kuvittamiseen. Ruotsalaisen kreivin ja ornitologin Nils Bonden aloitteesta ja kustannuksella hän ryhtyi valmistamaan suurta kuvateosta Svenska Foglar (1828–1838), jonka tekemisessä häntä avusti nuorempi veli Wilhelm von Wright. Hän palasi Suomeen vuonna 1829 ja toimi vuodesta 1831 maanmittauskonttorin kartanpiirtäjänä. Hän toimi yliopiston eläinmuseon preparaattorina vuosina 1845–1849.[2] Vuonna 1859 hän julkaisi teoksen Finlands foglar, hufvudsagligen till deras drügter besgrifna. Von Wright julkaisi vuonna 1838 oppikirjan Grunder i teckna och rita ja osallistui 16 litografialla teoksen Finland framställdt i teckningar kuvittamiseen. Myös hänen päiväkirjojaan on julkaistu[1].
Magnus von Wright opetti yliopiston piirustussalilla vuosina 1849–1868.[2] Hänet valittiin Suomen Taideyhdistyksen johtokuntaan yhdistyksen perustamisvuonna 1846 ja hän toimi tässä luottamustehtävässä aina kuolemaansa vuonna 1868 saakka. Magnus von Wrigh oli myös aatelissäädyssä sukunsa edustaja valtiopäivillä vuosina 1863–1864.[3]
Hänen vanhempansa vanhemmat olivat Haminalahden kartanon omistaja, majuri Henrik Magnus von Wright ja Maria Elisabet Tuderus ja puoliso vuodesta 1837 Christina Sofia Salmén (k. 1874).[3] Magnus von Wright on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaan vanhalle alueelle. Haudalle pystytettiin vuonna 1872 Suomen Taideyhdistyksen järjestämällä kansalaiskeräyksellä rahoitettu muistokivi. Kiven suunnitteli arkkitehti Axel Hampus Dahlström ja Walter Runeberg toteutti siihen taiteilijan palettia esittävän pienen marmorireliefin.[4]
Teoksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Hämeen tulli, 1837.
-
Sorsia, 1853.
-
Rautatiepenkka. Helsingin Töölönlahden yli, 1861, kuvitus kirjaan Finlands krönika.
-
Sääksmäen kirkko. Kuvitus kirjaan Finland framställd i teckningar, 1845.
-
Palokärki. Kuvitusta teoksessa Svenska fåglar, efter naturen och på sten ritade. 2. painos.
-
Urpiainen.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Von Wright suku
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b ”Wright, Magnus von”, CD-Facta. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-23152-5
- ↑ a b c Green, Selma (toim.): Magnus von Wright Luonnollisesti - veljekset von Wright. Turun taidemuseo. Arkistoitu 29.10.2004. Viitattu 18.10.2009.
- ↑ a b Biografiasampo: Magnus von Wright Viitattu 12.4.2021.
- ↑ Lindgren, Liisa: Memoria: Hautakuvanveisto ja muistojen kulttuuri, s. 52–54. SKS, Helsinki 2009.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Leikola, Anto – Lokki, Juhani – Stjernberg, Torsten 1986: Taiteilijaveljekset von Wright Suomen kauneimmat lintumaalaukset. Oy Valitut Palat - Reader's Digest Ab. Helsinki. ISBN 951-9079-62-9
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ervamaa, Jukka: Wright, Magnus von (1805–1868). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Suomen Kansallisgallerian kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
- Wright, Magnus von: Svenska fåglar efter naturen och på sten ritade af M. och W. von Wright. Stockholm 1828. Digitoituna Kansalliskirjaston kokoelmissa.
- Magnus von Wright 200 vuotta – juhlavuoden luentotaltiointeja.
- Luonnollisesti – veljekset von Wright. (Arkistoitu – Internet Archive) Turun taidemuseo.
- Immanuel Alm
- Johan Alm
- Helena Arnell
- Johan Backman
- Jonas Bergman
- Johan Zacharias Blackstadius
- Edla Blommér
- Elias Brenner
- Erik Cainberg
- Margareta Capsia
- Wilhelm Maximilian Carpelan
- Auguste Joseph Desarnod
- Robert Wilhelm Ekman
- Samuel Elmgren
- Gustaf Wilhelm Finnberg
- Lennart Forstén
- Lars Gallenius
- Johan Georg Geitel
- Berndt Godenhjelm
- Emanuel Granberg
- Johan Hedberg
- Johan Gustav Hedman
- Pietari Henrikinpoika
- Adolf Hårdh
- Johan Knutson
- Pehr Adolf Kruskopf
- Claes Lang (vanhempi)
- Petter Lang
- Aleksander Lauréus
- Johan Lefrén
- Thomas Joachim Legler
- Liedon mestari
- Johan Erik Lindh
- Gustaf Lucander
- Charlotta Malm-Reuterholm
- Karl Peter Mazér
- Erik Wilhelm le Moine
- Abraham Myra
- Didrik Möllerum
- Mathilda Rotkirch
- Nils Schillmark
- Johan Strömer
- Johan Stålbom
- Gabriel Gotthard Sweidel
- Carl Gustaf Söderstrand
- Emanuel Thelning
- Ulrik Thersner
- Mikael Toppelius
- Isak Wacklin
- Erik Westzynthius (nuorempi)
- Erik Westzynthius (vanhempi)
- Magnus von Wright
- Wilhelm von Wright