Falconer
| Falconer | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1999– |
| Tyylilaji | power metal |
| Kotipaikka | Mjölby, Ruotsi |
| Laulukieli | englanti, ruotsi |
| Jäsenet |
Mathias Blad, laulu, kosketinsoittimet(1999-2002, 2006-) |
| Entiset jäsenet |
Kristoffer Göbel, laulu (2003-2006) |
| Levy-yhtiö | |
| Aiheesta muualla | |
| falconermusic.com | |
Falconer on ruotsalainen power metal -yhtye, joka perustettiin vuonna 1999 Mjölbyssä. He yhdistävät musiikkiinsa vahvoja folkmusiikkivaikutteita ja ammentavat laulujen aiheita Ruotsin keskiajan historiasta. Koko yhtyeen uran ajan heidän levyjään on julkaissut Metal Blade Records.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Black metal -yhtye Mithotynin hajottua vuonna 1999 sen kitaristi Stefan Weinerhall alkoi suunnitella uutta yhtyettä, jonka sisältäisi samoja folkmusiikista muistuttavia melodioita kuin Mithotyn, mutta olisi tyyliltään power metallia. Weinerhall nauhoitti yksin rumpukoneen avustuksella demon, jonka neljä kappaletta päätyisivät ensimmäiselle Falconer-albumille. Demolle tarvittiin vielä laulaja, ja Weinerhall löysi Mathias Bladin, joka ei aikaisemmin ollut laulanut rockyhtyeessä, vaan jonka kokemus tuli musiikkiteatterista.
Demoa lähetettiin useisiin levy-yhtiöihin, ja Falconer päätyi allekirjoittamaan amerikkalaisen Metal Blade Recordsin levytyssopimuksen. Samalla yhtye täydentyi, kun rumpaliksi liittyi mukaan Karsten Larsson, joka oli myös soittanut Mithotynissä. Koska yhtye ei löytänyt sopivaa basistia, ja koska Weinerhallilla ja Larssonilla oli negatiivisia kokemuksia kiertämisestä ja live-esityksistä Mithotynin kanssa, Falconerista päätettiin tehdä vain studioyhtye, ja Weinerhall soitti bassot itse.
Yhtye alkoi nauhoittamaan esikoisalbumiaan Varbergissa sijaitsevassa Los Angered -studiossa tuottajanaan King Diamondin kitaristina tunnettu Andy LaRocque. Heidän yhteistyönsä oli hedelmällistä, ja LaRocque tuotti jatkossa kaikki seuraavatkin Falconerin albumit. Albumi, joka nimettiin yhtyeen mukaan Falconeriksi, ilmestyi vuonna 2001, ja samana vuonna yhtye alkoi saman tien säveltää sille seuraajaa.
Saatuaan lupaavia tarjouksia eri festivaaleilta Falconer päätettiin täydentää livekokoonpanoksi. Rytmikitaraan valittiin Anders Johansson ja bassoon Peder Johansson. Yhtyeen valmistautuessa festivaalikeikoille heidän toinen albuminsa Chapters From a Vale Forlorn ilmestyi. Kesällä 2002 Falconer esiintyi Saksassa ja Espanjassa, ja erityisesti Wacken Open Air -festivaaliesiintyminen oli yhtyeelle mieleenpainuva kokemus, ja he päättivät jatkaa live-esiintymisten tekemistä. Valitettavasti Mathias Bladin, joka työskenteli vakituisesti näyttelijänä, aikataulut eivät sopineet yhtyeen liveaktivoitumiseen, joten hänelle päätettiin etsiä korvaaja.
Bladin tilalle Falconeriin liittyi Destiny-yhtyeen laulaja Kristoffer Göbel, joka oli perehtyneempi power metal -tyyliin. Samalla Johanssonit otettiin mukaan yhtyeen viralliseen kokoonpanoon, ja tällä työryhmällä levytettiin The Sceptre of Deception -konseptialbumi. Vuonna 2004 Falconer lähti ensimmäiselle Euroopan kiertueelleen, lämmittelijänään Axenstar ja Doomsword. Kiertueen jälkeen Anders ja Peder Johansson erosivat yhtyeestä musiikillisten erimielisyyksien takia, ja koska heiltä kului liikaa aikaa matkustaa toisilta paikkakunnilta Mjölbyhyn soittoharjoituksiin. Heidän tilalleen löytyivät nopeasti Magnus Linhardt ja Jimmy Hedlund.
Uudella kokoonpanolla äänitettiin Grime vs. Grandeur -albumi, joka julkaistiin vuonna 2005. Sillä yhtye jätti folkmusiikkielementit pois ja esitti perinteisempää power metallia. Sivuaskel ei jäänyt pitkäkestoiseksi, sillä seuraavalle albumille sävelletty materiaali muistutti vahvasti Falconerin Bladin aikaisia levytyksiä. Yhtye päätti palata juurilleen ja he pyysivät Bladia takaisin erottaen samalla Göbelin. Blad jatkoi uraansa näyttelijänä, mutta Falconer päätti lopettaa aktiivisen kiertämisen ja esiintyä vain silloin, kun se sopi kaikkien jäsenten aikatauluihin.
Bladin comeback-albumi nimettiin Northwindiksi, ja se julkaistiin vuonna 2006. Albumilla oli mukana yhtyeen ensimmäinen ruotsinkielinen kappale, Himmel så trind. Ruotsin kieltä käytettiin lisää seuraavalla Among Beggars and Thieves -albumilla, joka julkaistiin vuonna 2008. Falconer on parhaillaan säveltämässä seitsemättä albumiaan, jonka julkaisupäivä on vielä epävarma.
Jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mathias Blad - laulu, kosketinsoittimet (1999–2002, 2006–)
- Stefan Weinerhall – kitara (1999–)
- Jimmy Hedlund – kitara (2004–)
- Magnus Linhardt – basso (2004–)
- Karsten Larsson – rummut (2000–)
Entiset jäsenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kristoffer Göbel – laulu (2003–2006)
- Anders Johansson – kitara (2002–2004)
- Peder Johansson – basso (2002–2004)
Julkaisut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Falconer (2001)
- Chapters From a Vale Forlorn (2002)
- The Sceptre of Deception (2003)
- Grime vs. Grandeur (2005)
- Northwind (2006)
- Among Beggars and Thieves (2008)
- Armod (2011)
- Black Moon Rising (2014)
- From a Dying Ember (2020)
Yhtyeen musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Falconerin musiikki on power metallia, jossa käytetään paljon eurooppalaisesta folkmusiikista muistuttavia melodioita. Varsinaiset folkmusiikkivaikutteet jäävät siihen, joten Falconeria ei voi luokitella varsinaiseksi folk metal -yhtyeeksi. Melodiat soitetaan täysin soolokitaralla, ja kosketinsoittimia käytetään vain paikoin. Yhtyeen kitarasoundi on raskas ja säröinen, vaikka musiikki soitetaan pääosin duurissa, ja tästä syntyvä vastakohtaisuus on yhtyeen musiikin ominainen piirre. Falconerin laulajista Mathias Bladin lauluääni on sangen matala, kun taas Kristoffer Göbel lauloi power metallille tyypillisemmällä korkealla lauluäänellä.
Yhtyeen sanoitusten aiheet vaihtelevat. Monet sanoitukset ovat folkmusiikista muistuttavia kantaa ottavia "protestilauluja", kun taas monet perustuvat Ruotsin historiaan. Jotkin historiallisista sanoituksista ovat vain entisaikojen inspiroimia, mutta jotkin kertoivat historiallisista tositapahtumista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Falconerin biografia virallisilla kotisivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)