1999

1999 (MCMXCIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi perjantaista.

Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 1999 kansainväliseksi vanhusten vuodeksi.

Muut ajanlaskut

• Kiinalaisen kalenterin mukaan vuosi 1999 oli jäniksen vuosi.

Tapahtumia

Tammikuu

Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana.

• 1. tammikuuta – Euro otettiin käyttöön tilivaluuttana Suomessa ja 11 muussa EU-maassa (käteisvaluuttana 2002).
• 1. tammikuuta – Suomessa tuli voimaan laki lähestymiskiellosta.
• 3. tammikuuta – Ampumavälikohtauksessa islamabadilaisessa šiiamoskeijassa 16 ihmistä kuoli ja 25 loukkaantui.
• 4. tammikuuta – Liikenneministeri Matti Aura erotti Soneran pääjohtajan Pekka Vennamon virastaan ja erosi sen jälkeen hallituksesta. Erojen taustalla olivat Soneran yksityistämiseen ja osakekauppoihin liittyneet epäselvyydet.
• 6. tammikuuta – Oulun hiippakunnan piispa Olavi Rimpiläinen vihki uuden arkkipiispan Jukka Paarman virkaansa Turun tuomiokirkossa.
• 7. tammikuuta – Merita-Nordbanken myi 12,5 prosentin omistusosuutensa vakuutusyhtiö Pohjolassa ruotsalaiselle Skandia-vakuutuskonsernille vajaalla 1,5 miljardilla markalla, jolloin Skandia sai haltuunsa liki 24 prosenttia Pohjolan osakkeista ja liki kolmasosan äänivallasta Pohjolassa.
• 10. tammikuuta – Nursultan Nazarbajev valittiin uudelle kaudelle Kazakstanin presidentiksi. Länsimaissa vaalit tuomittiin vilpillisiksi, koska Nazarbajevin pahin vastaehdokas oli suljettu pois vaaleista.
• 10. tammikuuta – Brittiläinen aikakauslehti Daily Mirror kertoi, ettei prinsessa Dianan ja hänen miesystävänsä Dodi Al-Fayedin kuolemaan johtaneesta auto-onnettomuudesta tehty virallinen tutkimus antanut aihetta syytetoimiin.
• 17. tammikuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin joutui sairaalahoitoon vatsahaavan vuoksi.
• 21. tammikuuta – Yhdysvaltain rannikkovartiosto takavarikoi 4,3 tonnia kokaiinia Houstoniin matkalla olleesta aluksesta.
• 25. tammikuuta – TV-sarjan Salatut elämät ensimmäinen jakso lähetettiin.
• 25. tammikuuta – Kolumbiassa maanjäristyksessä kuoli yli tuhat ihmistä.
• 26. tammikuuta – Tallinnassa aloitti toimintansa presidentti Lennart Meren nimittämä komissio, jonka tehtävänä oli tutkia Virossa neuvostoaikana, vuosina 1940–1991 tapahtuneet rikokset ihmisyyttä vastaan. Komission puheenjohtajaksi kutsuttiin suomalainen ministeri Max Jakobson.
• 28. tammikuuta – Kittilän Pokassa mitattiin Suomen kaikkien aikojen alin siihen asti mitattu lämpötila −51,5 °C.
• 28. tammikuuta – Ruotsalainen Volvo myi henkilöautotuotantonsa yhdysvaltalaiselle Fordille.
• 29. tammikuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi liikemiesveljekset Kari ja Jussi Uotin vankeuteen talousrikoksista. Kari Uoti tuomittiin neljän vuoden ja Jussi Uoti neljän vuoden ja kahden kuukauden vankeuteen.
• 30. tammikuuta – Lennonjohtajien työtaistelu alkoi; se koski 250 lennonjohtajaa. Viisi viikkoa kestänyt lakko päättyi 9. maaliskuuta 1999 osapuolten sopimukseen.

Helmikuu

Kalle Palander

• 2. helmikuuta – Venäjän perustuslakituomioistuin kielsi kuolemanrangaistuksen. Kuolemanrangaistuksen käyttö oli lakkautettu jo elokuussa 1996 Venäjän liityttyä aiemmin samana vuonna Euroopan neuvostoon.
• 5. helmikuuta – Nyrkkeilijä Mike Tyson tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankeuteen 31. elokuuta 1998 auto-onnettomuuden jälkeen tapahtuneesta pahoinpitelystä.
• 7. helmikuuta - Jordanian kuningas Hussein kuoli.
• 10. helmikuuta – Lumivyöryt Ranskan alpeilla lähellä Geneveä surmasivat 10 ihmistä.
• 12. helmikuuta – Yhdysvaltain senaatti hylkäsi presidentti Bill Clintonin viraltapanosyytteet.
• 12. helmikuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen uuden perustuslain.
• 14. helmikuuta – Kalle Palander voitti pujottelun maailmanmestaruuden.
• 14. helmikuuta – Perusteellisesti uusitussa Tennispalatsissa Helsingin keskustassa avattiin Finnkinon 14 salin elokuvateatteri.
• 16. helmikuuta – Uzbekistanissa tehtiin murhayritys presidentti Islam Karimovia vastaan.
• 21. helmikuuta – ATK-suunnittelija Sanna Sillanpää ampui kolme miestä ja haavoitti vakavasti neljättä Helsingin keskustassa sijaitsevalla ampumaradalla. Poliisikuulusteluissa Sillanpää ei perustellut tekoaan millään tavoin.
• 21. helmikuuta – Presidentti Martti Ahtisaari ja rouva Eeva Ahtisaari matkustivat valtiovierailulle Meksikoon. Ahtisaari oli ensimmäinen maahan virallisen vierailun tehnyt Suomen presidentti.
• 27. helmikuuta – Colin Prescot ja Andy Elson saavuttivat uuden ennätyksen kuumailmapallolennossa yrittäessään kiertää maapalloa: 233 tuntia ja 55 minuuttia.
• 27. helmikuuta – Olusegun Obasanjosta tuli Nigerian ensimmäinen vaaleilla valittu presidentti sitten vuoden 1983.

Maaliskuu

• 1. maaliskuuta – Pommi tuhosi Angolan lähetystön Sambian Lusakassa.
• 1. maaliskuuta – Hutut tappoivat kahdeksan turistia Ugandassa.
• 1. maaliskuuta – Jalkaväkimiinat kieltänyt Ottawan sopimus astui voimaan.
• 4. maaliskuuta – Merijalkaväen kapteeni Richard Ashby vapautettiin sotilasoikeudessa kuolemantuottamussyytteistä. Hän oli katkaissut lentokoneellaan hiihtohissin gondolin vaijerin Italiassa, minkä seurauksena 20 ihmistä sai surmansa.
• 12. maaliskuuta – Unkari, Puola ja Tšekki liittyivät Natoon.
• 14. maaliskuuta – Etelä-Afrikan presidentti Nelson Mandela saapui valtiovierailulle Suomeen. Vierailu oli osa Mandelan kiertomatkaa, jolla hän halusi osoittaa kiitollisuutta ANC-järjestöä apartheid-politiikan aikana tukeneille maille. Vierailunsa aikana Mandela tapasi Suomeen yllättäen saapuneen Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtajan Jasser Arafatin.
• 15. maaliskuuta – Bourbonnais’n junaturma Illinoisissa Yhdysvalloissa vaati 11 kuolonuhria.
• 19. maaliskuuta – Vakuutusyhtiö Pohjolan pääjohtaja Iiro Viinanen perui yhtiön aikomat henkilöstövähennykset. Pohjola oli maaliskuun alussa ilmoittanut jakavansa osakkailleen ennätyssuuret osingot samalla kun se aikoi supistaa henkilökuntaansa, mikä oli herättänyt melkoisen julkisen kohun.
• 21. maaliskuuta – Bertrand Piccard ja Brian Jones onnistuivat ensimmäisinä kiertämään maapallon kuumailmapallolla. Matka alkoi 3. maaliskuuta.
• 21. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit.
• 23. maaliskuuta – Paraguayn varapresidentti Luis Maria Argana murhattiin.
• 24. maaliskuuta – Nato hyökkäsi Jugoslaviaan ilmaiskuin.
• 24. maaliskuuta – Tulipalo Mont Blancin tunnelissa surmasi 39 ihmistä ja sulki tunnelin lähes kolmeksi vuodeksi. Palo sai alkunsa eräästä rekka-autosta tunnelin keskivaiheilta.
• 26. maaliskuuta – Melissa-mato teki tuhojaan Internetissä.
• 30. maaliskuuta – Dow Jones -teollisuusindeksi ylitti ensimmäisen kerran 10 000 pisteen rajan (10 006,78).
• 30. maaliskuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiin SDP:n Jukka Mikkola, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustan Sirkka-Liisa Anttila ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Riitta Uosukainen.

Huhtikuu

• 1. huhtikuuta – Nunavutista, inuiittien kotimaasta, tuli Kanadan kolmas territorio.
• 1. huhtikuuta – Dopingin käytöstä tuli Ruotsissa lain nojalla rangaistava teko.
• 2. huhtikuuta – Tampereella avattiin Finnkinon elokuvakeskus Plevna entisessä kutomosalissa Finlaysonin tehdasalueella.
• 5. huhtikuuta – Kaksi libyalaista, joita syytettiin vuoden 1988 Lockerbien pommi-iskusta, tuotiin oikeuden eteen Alankomaissa.
• 7. huhtikuuta – Serbian joukot sulkivat Kosovon rajat.
• 7. huhtikuuta – Star Wars -fanit alkoivat jonottaa Los Angelesissa elokuvalippuja Star Wars episodi I:n kuuden viikon päästä pidettävään ensiesitykseen.
• 12. huhtikuuta – Viisi ihmistä kuoli ja yli 50 loukkaantui junan pudottua ilmaradalta jokeen Wuppertalissa Saksassa.
• 12. huhtikuuta – Liberaalinen Kansanpuolue, Luonnonlain puolue, Suomen Eläkeläisten Puolue ja Vapaan Suomen Liitto poistettiin puoluerekisteristä, koska ne eivät olleet saaneet yhtäkään ehdokastaan eduskuntaan kaksissa peräkkäisissä vaaleissa. LKP ja VSL palasivat myöhemmin rekisteriin, LLP ja SEP lopettivat toimintansa.
• 13. huhtikuuta – Pääministeri Paavo Lipponen muodosti uuden hallituksen vanhalle pohjalle.
• 15. huhtikuuta – Latvian parlamentti poisti kuolemanrangaistuksen maan perustuslaista, minkä Euroopan unioni oli asettanut ehdoksi Latvian pääsylle EU:n jäseneksi.
• 15. huhtikuuta – Pakistanin entinen pääministeri Benazir Bhutto ja hänen puolisonsa Asif Ali Zardari tuomittiin veronkierrosta ja korruptiosta viideksi vuodeksi vankeuteen. Bhutto oleskeli tuomiota julistettaessa maanpaossa Britanniassa, Zardari oli istunut vankilassa jo vuodesta 1996.
• 17. huhtikuuta – Neljä ihmistä kuoli ja 40 loukkaantui Heinolassa linja-auton suistuttua moottoritien rampista ja pudottuaan 15 metriä korkean penkereen päältä.
• 19. huhtikuuta – Saksan liittopäivät kokoontui Berliinin valtiopäivätalossa ensimmäisen kerran. Vuonna 1894 rakennettu valtiopäivätalo oli vaurioitunut toisessa maailmansodassa ja sitä oli korjattu neljän vuoden ajan.
• 19. huhtikuuta – Valtiovarainministeri Sauli Niinistö valittiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) hallintoneuvoston puheenjohtajaksi. Niinistön toimikausi kesti yhden vuoden.
• 20. huhtikuuta – Columbinen verilöyly: Littletonissa Coloradossa teini-ikäiset Eric Harris ja Dylan Klebold avasivat tulen Columbinen lukiossa. 12 nuorta ja yksi opettaja kuoli ennen ampujien itsemurhaa.
• 20. huhtikuuta – Eduskunnan puhemiehistön tehtävät vaihtuivat uuden hallituksen nimittämisen jälkeen. Puhemieheksi valittiin toinen varapuhemies, Kokoomuksen Riitta Uosukainen ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi edelleen Suomen Keskustan Sirkka-Liisa Anttila. Puhemies, SDP:n Jukka Mikkola, siirtyi toiseksi varapuhemieheksi.
• 20. huhtikuuta – Kansanedustaja Sulo Aittoniemi perusti yhden miehen eduskuntaryhmän, Alkiolaisen keskustaryhmän, mutta sanoi pysyvänsä Suomen Keskustan jäsenenä.
• 23. huhtikuuta – Nato aloitti 50-vuotisjuhlakokouksensa New Yorkissa. Kolmipäiväisessä kokouksessa muutettiin liiton tehtäväkenttää kommunismin torjunnasta alueellisten konfliktien, joukkotuho- ja ydinaseiden leviämisen sekä terrorismin torjuntaan.
• 23. huhtikuuta – Kokoomus valitsi uudeksi puoluesihteeriksi järjestöpäällikkönsä Matti Kankareen edellisen puoluesihteerin Maija Perhon siirryttyä sosiaali- ja terveysministeriksi.
• 23. huhtikuuta – Suomeen syntyi uusi puolue, kun Vaihtoehtoväki merkittiin puoluerekisteriin.
• 27. huhtikuuta – Georgia hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
• 30. huhtikuuta – Kambodža liittyi ASEANiin.

Toukokuu

• 1. toukokuuta – Aku Ankan kuukauden sarjisekstra aloitti ilmestymisensä.
• 1. toukokuuta – Kymmenen hengen nuorisojoukko puukotti sattumanvaraisesti vastaantulijoita Turussa vappuyönä. Sairaalahoitoon joutui kymmenen ihmistä, joista yksi kuoli saamiinsa vammoihin. Poliisi pidätti nuorista neljä.
• 6. toukokuuta – Wales ja Skotlanti valitsivat edustajat kansalliskokoukseen ja parlamenttiin, Skotlanti ensi kertaa liittosopimuksen (1707) solmimisen jälkeen.
• 7. toukokuuta – Naton yhdysvaltalaiskoneet pommittivat täsmäasein Kiinan lähetystöä Belgradissa. Kolme ihmistä kuoli ja 20 haavoittui.
• 7. toukokuuta – Guinea-Bissaussa sotilasvallankaappaus syöksi presidentti João Bernardo Vieiran vallasta.
• 7. toukokuuta – Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous päätti siirtää piispojen nimittämisen virkoihinsa presidentiltä kirkolle. Uudistus vaati vielä eduskunnan hyväksymisen.
• 10. toukokuuta – Helsingissä avattiin Mäkelänrinteen uintikeskus, joka oli Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä uimahalli.
• 13. toukokuuta – Carlo Azeglio Ciampi valittiin Italian presidentiksi.
• 17. toukokuuta – Ehud Barak valittiin Israelin pääministeriksi.
• 17. toukokuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi ulkoasiainsihteeri Olli Mattilan vakoilusta ja turvallisuussalaisuuksien paljastamisesta yhden vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja viraltapantavaksi sekä menettämään sotilasarvonsa. Mattila sai tuomion salaisten asiakirjojen luovuttamisesta venäläisille.
• 19. toukokuuta – Tennispalatsissa Helsingissä avattiin Kulttuurien museo.
• 21. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi teatterinjohtaja Vivica Bandlerille akateemikon arvonimen.
• 27. toukokuuta – Haagin Kansainvälinen tuomioistuin syytti Jugoslavian presidenttiä Slobodan Miloševićiä ja neljää muuta sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan Kosovon tapahtumien vuoksi.
• 28. toukokuuta – Leonardo da Vincin Viimeinen ehtoollinen tuli näytteille Milanossa 22 vuoden restauroinnin jälkeen.
• 28. toukokuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi opetusministeriön entiselle kansliapäällikölle Jaakko Nummiselle ministerin arvonimen.
• 29. toukokuuta – Euroviisut järjestettiin Jerusalemissa Israelissa. Kilpailun voitti Ruotsin edustaja Charlotte Nilsson (nyk. Perrelli) kappaleella ”Take Me to Your Heaven”.

Kesäkuu

• 1. kesäkuuta – Suomalais-venäläisen tutkijaryhmän ilmoitettiin aloittavan tieteellisen selvityksen neuvostoliittolaisten partisaanien Suomeen jatkosodan aikana tekemistä iskuista. Valtakunnansyyttäjänviraston lausunnon mukaan partisaanien rikoksia olisi käsiteltävä murhina ja siirsi asian sisäministeri Kari Häkämiehen käsiteltäväksi.
• 1. kesäkuuta – Tasavallan presidentti Martti Ahtisaari nimitti taiteilijaprofessorin virkoihin kirjailija Tua Forsströmin ja valokuvaaja Stefan Bremerin.
• 1. kesäkuuta – Helsingin kaupunki päätti purkaa Myllypuron kaupunginosassa, osoitteissa Alakiventie 6 ja 8 sijaitsevat kymmenen kerrostaloa. Tontin maaperästä oli löytynyt suuria määriä ympäristömyrkkyjä paikalla aikoinaan olleen kaatopaikan jäljiltä. Talojen asukkaat vastustivat niiden purkamista.
• 3. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi Suomen uuden perustuslain. Perustuslain voimaantulo oli vaatinut kaksien perättäisten valtiopäivien hyväksymisen.
• 8. kesäkuuta – Kolumbian hallitus ilmoitti, että se lisää arvioidun laittoman huumekaupan arvon bruttokansantuotteeseensa.
• 9. kesäkuuta – Tynkä-Jugoslavia ja Nato solmivat ”teknisen sotilassopimuksen” eli ns. Kumanovon sopimuksen joukkojen vetämisestä Kosovosta ja ilmaiskujen lopettamisesta.
• 9. kesäkuuta – Eduskunnasta pudonnut ja toimintansa lopettanut Nuorsuomalaiset-puolue poistettiin omasta hakemuksestaan puoluerekisteristä.
• 10. kesäkuuta – YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöksen 1244, joka sisälsi Kumanovon sopimuksen määräykset ja josta tuli kansainvälinen sopimus Kosovon asemasta.
• 10. kesäkuuta – Microsoft julkaisi toisen parannetun version Windows 98 -käyttöjärjestelmästä, nimeltään ”Windows 98 SE (Second Edition)”
• 12. kesäkuuta – YK:n KFOR-rauhanturvaajat saapuivat Kosovoon. Samana päivänä sattui välikohtaus Pristinan lentokentällä.
• 12. kesäkuuta – Marttaliitto täytti 100 vuotta.
• 13. kesäkuuta – Suomessa pidettiin europarlamenttivaalit. Vain 31,4 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui vaaliuurnille, mikä oli vähemmän kuin yksissäkään muissa vaaleissa itsenäisen Suomen historiassa.
• 16. kesäkuuta – Jugoslavian armeija ja Serbian poliisi vetivät viimeiset joukkonsa Kosovosta.
• 17. kesäkuuta – Helsingin rikospoliisi sai valmiiksi esitutkinnan pesäpallon sopupeleistä ja luovutti kertyneen aineiston Vantaan kihlakunnansyyttäjälle. Poliisi oli kuulustellut 530 henkilöä, joista se esitti 360 asetettavaksi syytteeseen petoksesta tai avunannosta petokseen.
• 18. kesäkuuta – Latvian parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi professori Vaira Vīķe-Freibergan.
• 19. kesäkuuta – Kansainvälinen olympiakomitea myönsi vuoden 2006 talvikisat Italian Torinolle.
• 19. kesäkuuta – Ison-Britannian kuningattaren Elisabet II:n nuorin poika prinssi Edward vihittiin avioliittoon neiti Sophie Rhys-Jonesin kanssa Windsorin linnassa.
• 25. kesäkuuta – Kansainvälinen työjärjestö (ILO) hyväksyi lapsityövoiman käytön räikeimmät muodot kieltävän sopimuksen, johon sitoutui 174 valtiota. Sopimuksen piiriin luettiin lapsikauppa, lapsiporno ja -seksityö sekä lasten värvääminen sotilaiksi.
• 29. kesäkuuta – Turkkilainen tuomioistuin tuomitsi kurdijohtaja Abdullah Öcalanin kuolemaan. Tämän seurauksena kurdit järjestivät mielenosoituksia ja hyökkäsivät turkkilaisia kohteita vastaan eri puolilla maailmaa heinäkuun aikana. Enemmistö Turkin kansalaisista kannatti Öcalanin kuolemantuomiota. Useiden Euroopan maiden hallitukset esittivät Turkille vastalauseen tuomion vuoksi.
• 29. kesäkuuta – Sukeltajaryhmä löysi hollantilaisen kauppa-aluksen Vrouw Marian hylyn Saaristomereltä Nauvon vesiltä noin 40 metrin syvyydestä. Venäjälle matkalla ollut, arvoesineitä kuljettanut alus oli uponnut vuonna 1771 ajettuaan karille.

Heinäkuu

• 1. heinäkuuta – Verovapaa myynti EU:n sisäisessä liikenteessä päättyi. Helsingin ja Tukholman sekä Turun ja Tukholman väliset autolautat alkoivat kulkea Maarianhaminan kautta, jotta verovapaa myynti lautoilla säilyisi.
• 1. heinäkuuta – Suomi aloitti ensimmäisen kautensa EU:n puheenjohtajamaana.
• 1. heinäkuuta – Suomen Pesäpalloliitto langetti sopupeleihin sekaantuneille 68 pelaajalle, valmentajalle ja huoltajalle peli- ja toimitsijakiellon. Valtaosa kielloista oli kymmenen ottelun pituisia.
• 2. heinäkuuta – Rallia harjoittelemassa ollut jääkiekkoilija Teemu Selänne kolaroi jääkiekkojohtaja Kalervo Kummolan kanssa Ikaalisissa. Onnettomuudessa lievästi loukkaantunut Kummola ei vaatinut Selänteelle rangaistusta, mutta valtionsyyttäjä nosti Selännettä vastaan 6. elokuuta syytteen liikenteen vaarantamisesta.
• 10. heinäkuuta – Seinäjoella järjestettiin Tangomarkkinat 15. kerran. Tangokuninkaaksi valittiin varastopäällikkö Petri Hervanto Raisiosta ja tangokuningattareksi luokanopettaja Taina Kokkonen Vantaalta.
• 12. heinäkuuta – Taiwan ilmoitti hylkäävänsä opin yhdestä Kiinasta ja pitävänsä suhteitaan manner-Kiinaan kahden erillisen valtion välisinä suhteina. Vastavetona Kiina aloitti suuret sotaharjoitukset Taiwanin lähialueilla 17. heinäkuuta.
• 15. heinäkuuta – Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Suomen Tietotoimiston päätoimittajan Kari Väisäsen ja hiihtäjä Jari Räsäsen väitettyä kasvuhormonin käyttöä koskeneen uutisen radiossa 21. tammikuuta 1998 lukeneen toimittaja Johanna Aatsalo-Sallisen ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja suuriin korvauksiin Räsäselle ja Suomen Hiihtoliiton johtohenkilöille. Hiihtoliiton johdolle maksettavaksi määrättyjä korvauksia pidettiin poikkeuksellisen korkeina. Kaikki juttuun osalliset valittivat tuomiosta hovioikeuteen. Päätoimittaja Kari Väisänen erosi STT:n palveluksesta tuomion julistamisen jälkeen.
• 16. heinäkuuta – John F. Kennedy, Jr.:n ohjaama kone putosi mereen Massachusettsissa. Kennedyn lisäksi surmansa saivat hänen vaimonsa Carolyn Bessette Kennedy ja tämän sisko Lauren Bessette.
• 16. heinäkuuta – Suomi solmi diplomaattisuhteet Tyynenmeren alueen pikkuvaltioiden Länsi-Samoan ja Salomonsaarten kanssa.
• 20. heinäkuuta – Kiinan hallitus kielsi Jiang Zeminin päätöksellä Falun Gong -liikkeen.
• 21. heinäkuuta – Yhdysvallat ilmoitti, ettei se enää tunnustanut Valko-Venäjän presidenttiä Aleksandr Lukašenkoa maan viralliseksi johtajaksi.
• 25. heinäkuuta – Lance Armstrong voitti Tour de France -pyöräilykilpailun ensimmäisen kerran.
• 29. heinäkuuta – Kapteeni Lauri Törnin konepistoolin ja hänen helikopterinsa jäännösten kerrottiin löytyneen Vietnamista.

Elokuu

İzmitin maanjäristyksen tuhoja.

• 5. elokuuta – Mestarit eli Hector, Kirka, Pave Maijanen ja Pepe Willberg esiintyivät Helsingin Olympiastadionilla. Konsertti oli ensimmäinen suomalaisen yhtyeen oma konsertti Olympiastadionilla.
• 7. elokuuta – Tšetšeenijoukot hyökkäsivät Dagestaniin ja julistivat sinne islamilaisen emiraatin. Toinen Tšetšenian sota alkoi.
• 9. elokuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin erotti pääministerinsä Sergei Stepašinin ja koko hallituksen. Hallituksen erottaminen oli Jeltsinille jo neljäs kerta. Uudeksi pääministeriksi tuli entinen KGB-agentti Vladimir Putin.
• 10. elokuuta – Kansanedustaja Rainer Erlund erosi RKP:n eduskuntaryhmästä ja jatkoi omana yhden miehen eduskuntaryhmänään.
• 11. elokuuta – Täydellinen auringonpimennys Euroopassa ja Aasiassa.
• 11. elokuuta – Hyvinkään käräjäoikeus tuomitsi Jarno Elgin elinkautiseen vankeuteen ja Terhi Tervashongan kahdeksan vuoden ja kuuden kuukauden vankeuteen marraskuussa 1998 tapahtuneesta paloittelumurhasta. Elg ja Tervashonka valittivat tuomioistaan hovioikeuteen.
• 16. elokuuta – Uudenmaan lääninhallitus vahvisti ulkomaalaisviraston päätöksen olla myöntämättä turvapaikkaa Tšekistä ja Slovakiasta saapuneille romaneille. Suomeen oli tullut kesän aikana lähes 1 200 romania, jotka nyt palautettiin kotimaihinsa.
• 17. elokuuta – Turkin İzmitiin iski 7,4 richterin maanjäristys surmaten 17 000 ihmistä.
• 19. elokuuta – Kymmenet tuhannet mielenosoittajat vaativat presidentti Slobodan Miloševićin eroa Belgradissa.
• 28. elokuuta – Opetusministeriön kulttuuriosaston ylijohtaja Kalevi Kivistö valittiin Suomen Punaisen Ristin uudeksi pääsihteeriksi eroa pyytäneen Pär Stenbäckin tilalle.
• 30. elokuuta – Indonesialle kuuluvassa Itä-Timorissa järjestettiin kansanäänestys, jonka mukaan yli 78 prosenttia asukkaista kannatti alueen itsenäistymistä. Heti äänestyksen jälkeen alkoivat rajut mellakat.

Syyskuu

Chi-Chin maanjäristyksen vaurioittama rakennus.

• 1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan pelastustoimilaki, joka määräsi palovaroittimen pakolliseksi kaikkiin asuntoihin kesästä 2000 alkaen. Velvollisuus palovaroittimen hankkimiseen oli asukkaalla.
• 1. syyskuuta – Suomessa tuli voimaan uusi kokoontumislaki, jonka mukaan yleisten huvitilaisuuksien järjestämiseen ei enää tarvittu huvilupaa eikä pienistä tilaisuuksista edes ilmoitusta viranomaisille.
• 1. syyskuuta – Toisen maailmansodan syttymisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta.
• 5. syyskuuta – Valtatie 4:n moottoritieosuus Mäntsälästä Lahteen avattiin liikenteelle.
• 14. syyskuuta – Tyynenmeren pienet saarivaltiot Kiribati, Nauru ja Tonga hyväksyttiin YK:n jäseniksi.
• 16. syyskuuta – Big Brother -tosi-tv-sarja alkoi Alankomaissa.
• 16. syyskuuta – Raaseporin käräjäoikeus Tammisaaressa tuomitsi kansanedustaja Rainer Erlundin kotirauhan häirinnästä 7 200 markan sakkoon ja 7 000 markan korvauksiin. Syyte lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä hylättiin. Syyttäjä valitti hovioikeuteen.
• 16. syyskuuta – Kodinkoneliike Gigantti avasi Vantaan Tammistossa ensimmäisen Suomessa sijaitsevan myymälänsä.
• 21. syyskuuta – Ainakin 2 100 ihmistä kuoli Taiwania ravistelleessa maanjäristyksessä. Suuri osa uhreista oli jäänyt romahtaneisiin kerrostaloihin.
• 26. syyskuuta – Egyptin presidentti Hosni Mubarak valittiin uudelle virkakaudelle. Mubarakin ilmoitettiin saaneen lähes 94 prosenttia annetuista äänistä.

Lokakuu

• 1. lokakuuta – Kiinan kansantasavalta vietti 50-vuotisjuhliaan.
• 1. lokakuuta – Etelä-Saimaa -lehden päätoimittaja Mikael Pentikäinen valittiin Suomen Tietotoimiston uudeksi päätoimittajaksi.
• 5. lokakuuta – 31 ihmistä kuoli Ladbroke Groven rautatieonnettomuudessa neljä kilometriä länteen Lontoon Paddingtonin rautatieasemalta.
• 11. lokakuuta – Helsingin käräjäoikeus jätti tuomitsematta helsinkiläisellä ampumaradalla kolme miestä helmikuussa ampuneen Sanna Sillanpään, koska tämän katsottiin olleen tekohetkellä vailla täyttä ymmärrystä. Sillanpää jäi hoidettavaksi mielisairaalaan.
• 12. lokakuuta – Kenraali Pervez Musharraf otti vallan Pakistanissa syösten pääministeri Nawaz Sharifin vallasta.
• 12. lokakuuta – Maailman väkiluku ylitti kuusi miljardia.
• 13. lokakuuta – Yhdysvaltain senaatti hylkäsi ydinkokeet kieltävän CTBT-sopimuksen.
• 16. lokakuuta – Raisa Räisänen katosi Tampereen keskustassa. Katoamistapauksesta tuli yksi Suomen tunnetuimmista.
• 23. lokakuuta – Vanhin suomenkielinen maaseutuoppikoulu ja -lukio Forssan yhteislyseo täytti 100 vuotta.

Yhdysvaltain rannikkovartiosto etsimässä mahdollisia EgyptAirin lento-onnettomuudesta selvinneitä. Lopulta kaikki lennolla olleet todettiin kuolleiksi.

• 26. lokakuuta – Zürichin oopperastudion johtaja Erkki Korhonen valittiin Suomen Kansallisoopperan johtajaksi. Oopperan henkilökunta oli vastustanut Korhosen valintaa.
• 27. lokakuuta – Armenian parlamentissa murhattiin pääministeri Vazgan Sarkisian, puhemies Karen Demirtšjan ja kuusi muuta parlamentin jäsentä.
• 31. lokakuuta – EgyptAirin lento 990 New Yorkista Kairoon putosi rannikon lähistöllä mereen Nantucketissa Massachusettsissa, surmaten kaikki koneessa olleet 217 ihmistä.
• 31. lokakuuta – Katolinen kirkko ja Luterilainen maailmanliitto antavat yhteisen julistuksen, joka päätti vuosisatoja vanhan oppiriidan uskosta ja pelastuksesta.
• 31. lokakuuta – Mika Häkkinen voitti toisen Formula 1 -maailmanmestaruuden.

Marraskuu

Pitkään niin Suomen kuin Kansainvälisen Punaisen Ristin palveluksessa toimineelle Pär Stenbäckille myönnettiin ministerin arvonimi.

Sanomatalo vihittiin käyttöön Helsingissä.

• 5. marraskuuta – Tuomari Thomas Penfield Jackson totesi Microsoftilla olevan monopoliasema. Päätös monopolilakien rikkomisesta sai odottaa vuoteen 2000.
• 5. marraskuuta – Ensimmäinen Voima-lehti ilmestyi.
• 6. marraskuuta – Australialaiset äänestäjät halusivat pitää Britannian monarkin maan päänä.
• 10. marraskuuta – Berliinissä Saksassa juhlittiin muurin murtumisen 10-vuotispäivää. Juhlallisuuksiin osallistuivat mm. entinen liittokansleri Helmut Kohl, Yhdysvaltain entinen presidentti George Bush ja Neuvostoliiton viimeinen presidentti Mihail Gorbatšov.
• 12. marraskuuta – Suomen Kansallisoopperan ylikapellimestari Leif Segerstam erosi vastalauseena Erkki Korhosen valinnalle oopperan johtajaksi. Myös oopperan ylijohtaja Juhani Raiskinen erosi ennenaikaisesti 30. marraskuuta.
• 12. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari myönsi ministerin arvonimen entiselle pitkäaikaiselle kansanedustajalle ja ministerille Pär Stenbäckille. Stenbäck oli jättänyt politiikan 1980-luvun puolivälissä ja toiminut sen jälkeen Suomen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Punaisen Ristin palveluksessa.
• 12. marraskuuta – Haluatko miljonääriksi? -tietokilpailua alettiin esittämään Nelosella.
• 16. marraskuuta – Helsingin keskustassa vihittiin käyttöön Helsingin Sanomien uusi Sanomatalo.
• 20. marraskuuta – Kiina laukaisi ensimmäisen miehittämättömän Shenzhou-avaruusaluksen.
• 22. marraskuuta – Yleisradio käynnisti digitaalisen Radio Aino -kanavan.
• 23. marraskuuta – Presidentti Martti Ahtisaari matkusti viralliselle vierailulle Vatikaaniin, jossa hän tapasi paavi Johannes Paavali II:n. Ahtisaari jatkoi matkaansa Italiaan, Turkkiin ja Kosovoon.
• 25. marraskuuta – Turkkilainen vetoomustuomioistuin vahvisti kurdijohtaja Abdullah Öcalanille kesäkuussa langetetun kuolemantuomion.
• 26. marraskuuta – Stavangerista Bergeniin matkalla ollut matkustaja-alus ajoi karille Norjan lounaisrannikolla ja upposi. 16 ihmisen arvioitiin hukkuneen.
• 30. marraskuuta – Ensimmäinen globalisaatiota vastustanut laajamittainen mielenosoitus Seattlessa yllätti poliisin ja pakotti peruttamaan avajaistilaisuudet. Protestit kestivät 3. joulukuuta asti.
• 30. marraskuuta – Ruotsissa suljettiin toinen Barsebäckin ydinvoimalan kahdesta reaktorista.
• 30. marraskuuta – Talvisodan syttymisestä tuli kuluneeksi 60 vuotta.

Joulukuu

Infrapunasatelliittikuva Anatol-myrskystä.

• 2. joulukuuta – Yhdistynyt kuningaskunta siirsi Pohjois-Irlannissa rauhansopimuksen mukaisesti vallan Pohjois-Irlannin toimeenpanevalle johtokunnalle.
• 3. joulukuuta – Tori Murden ylitti ensimmäisenä naisena Atlantin soutuveneellä. Hän lähti matkaan Kanarialta ja soudettuaan 81 päivää hän saapui Guadeloupelle.
• 3. joulukuuta – Nasa menetti yhteyden Mars Polar Lander -luotaimeen hetkiä ennen sen saapumista Marsin kaasukehään.
• 3. joulukuuta – Tuhoisa Anatol-myrsky riepotteli Tanskaa, Etelä-Ruotsia, Pohjois-Saksaa ja Pohjanmerta. Se surmasi 20 ihmistä.
• 4. joulukuuta – Viisi vanhusta kuoli ja neljä loukkaantui palvelutalo Viljamin tulipalossa Maaningalla.
• 10. joulukuuta – Noin 4 500 maanviljelijää osallistui MTK:n järjestämään Suomen EU-politiikan vastaiseen mielenosoitukseen Helsingin keskustassa. Mielenosoittajat kantoivat teurastetun sian eduskuntatalon portaille, polttivat Euroopan unionin lippuja ja hirttivät maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilää esittäneen nuken. Poliisi teki tapahtuneen johdosta rikosilmoituksen MTK:ta vastaan.
• 11. joulukuuta – Sudanin presidentti Omar Hasan Ahmad al-Bashir hajotti parlamentin ja julisti maahan kolmen kuukauden hätätilan. Toimenpide oli osa al-Bashirin ja parlamentin puhemiehen Hassan Abdullah al-Turabin välistä valtataistelua.
• 14. joulukuuta – Algerialainen Ahmed Ressam pidätettiin Kanadan rajalla, kun tulli löysi hänen autostaan räjähteitä. Pidätys huolestutti poliisia johti uudenvuodenseremonioiden perumiseen Seattlessa. Ressam tuomittiin lopulta yrityksestä räjäyttää uudenvuodenaattona pommi Los Angelesin kansainvälisellä lentokentällä.

20. joulukuuta Portugali palautti Macaon Kiinalle.

• 17. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvosto loi uuden elimen, UNMOVICin, korvaamaan Irakin hylkäämä UNSCOM. Turvallisuusneuvosto määräsi Irakin sallimaan välittömästi asetarkastusten jatkaminen, mutta Irak torjui päätöksen.
• 20. joulukuuta – Portugali palautti Macaon Kiinalle.
• 21. ja 22. joulukuuta – Espanjan Guardia Civil pysäytti Zaragozassa pakettiauton, josta löytyi 950 kilogrammaa räjähteitä ja seuraavana päivänä toisen, jossa oli 750 kilogrammaa räjähteitä. ETA myönsi myöhemmin tavoitteena olleen räjäyttää Torre Picasso -tornitalo.
• 24. joulukuuta – Norsunluurannikon armeija nousi kapinaan presidentti Henri Konan Bédiéa vastaan maksamattomien palkkojen vuoksi. Kaappauksen johtoon nousi Bédién vihamies kenraali Robert Guéï.
• 25. joulukuuta – Valtionsyyttäjä nosti tammikuussa 1998 sattuneessa Jyväskylän junaturmassa mukana ollutta veturinkuljettajaa vastaan syytteet liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, kymmenestä kuolemantuottamuksesta ja yhdestätoista vammantuottamuksesta.
• 31. joulukuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin erosi presidentin virasta, nimeten virkaatekeväksi presidentiksi pääministeri Vladimir Putinin.
• 31. joulukuuta – Panaman kanavan hallinto siirtyi Yhdysvalloilta Panamalle.
• 31. joulukuuta – Vuosituhannen vaihteessa Y2K-ongelma aiheutti huolta.

Tuntematon päivämäärä

• Suomessa valmistauduttiin vuoden 2000 presidentinvaaleihin.
• Maaliskuu – Kerstin Campoyn 6- ja 7-vuotiaat pojat tuotiin isänsä luokse Kaliforniaan Yhdysvaltoihin.
• Lokakuu – Nasa menetti yhteyden Mars Climate Orbiter -luotaimeen.
• Marraskuu – Maailman ensimmäinen hahmo-chat, Mobiles Disco avattiin Suomessa. Se olikin yksi suosituimmista keksinnöistä, sillä pian avattiin kehitellympi versio, Habbo, samoihin aikoihin lumisota ja myöhemmin Coke Music. Kuitenkin Mobiles Disco kuopattiin melko pian.
• Joulukuu – Internet-huumassa oregonilainen Halfway päätti muuttaa nimensä half.com:iksi.

Syntyneitä

Tammi – maaliskuu

• 1. tammikuuta – Urho Vaakanainen, suomalainen jääkiekkoilija
• 3. tammikuuta – Tuuli Oikarinen, suomalainen laulaja
• 3. tammikuuta – Amaia Romero, espanjalainen laulaja
• 6. tammikuuta – Sergei Eremenko, suomalainen jalkapalloilija
• 6. tammikuuta – Jelena Radionova, venäläinen taitoluistelija
• 8. tammikuuta – Max Comtois, kanadalainen jääkiekkoilija
• 9. tammikuuta – Aleksi Heponiemi, suomalainen jääkiekkoilija
• 14. tammikuuta – Malte Setkov, tanskalainen jääkiekkoilija
• 15. tammikuuta – Martin Nečas, tšekkiläinen jääkiekkoilija
• 22. tammikuuta – Sami Moilanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 24. tammikuuta – Suvi Nissinen, suomalainen taidoka
• 25. tammikuuta – Jai Waetford, australialainen laulaja
• 27. tammikuuta – Olli Kaskinen, suomalainen jääkiekkoilija
• 30. tammikuuta – Viveca Lindfors, suomalainen taitoluistelija
• 30. tammikuuta – Sini Karjalainen, suomalainen jääkiekkoilija
• 4. helmikuuta – Tomi Lehto, suomalainen este- ja kestävyysjuoksija
• 10. helmikuuta – Valtteri Vesiaho, suomalainen jalkapalloilija
• 11. helmikuuta – Andri Lunin, ukrainalainen jalkapalloilija
• 13. helmikuuta – Joona Rantala, suomalainen salibandypelaaja
• 16. helmikuuta – Girl in Red, norjalainen muusikko
• 19. helmikuuta – Albion Ademi, suomalainen jalkapalloilija
• 20. helmikuuta – Jenni Jaakkola, suomalainen laulaja
• 25. helmikuuta – Gianluigi Donnarumma, italialainen jalkapallomaalivahti
• 25. helmikuuta – Lassi Lehtinen, suomalainen jääkiekkomaalivahti
• 25. helmikuuta – Paavo Voutilainen, suomalainen jalkapalloilija
• 28. helmikuuta – Luka Dončić, slovenialainen koripalloilija
• 2. maaliskuuta – Tuomas Ahtonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 6. maaliskuuta – Eemeli Räsänen, suomalainen jääkiekkoilija
• 7. maaliskuuta – Anna-Leena Uotila, suomalainen näyttelijä (k. 2019)
• 9. maaliskuuta – Ukko-Pekka Luukkonen, suomalainen jääkiekkomaalivahti
• 9. maaliskuuta – Fabian Zetterlund, ruotsalainen jääkiekkoilija
• 13. maaliskuuta – Wiktoria Gąsiewska, puolalainen näyttelijä
• 23. maaliskuuta – Alina Strömberg, suomalainen seiväshyppääjä

Huhti – kesäkuu

• 1. huhtikuuta – Cody Glass, kanadalainen jääkiekkoilija
• 2. huhtikuuta – Emil Ruusuvuori, suomalainen tennispelaaja
• 8. huhtikuuta – Catherine Bellis, yhdysvaltalainen tennispelaaja
• 8. huhtikuuta – José Gomes, portugalilainen jalkapalloilija
• 9. huhtikuuta – Isaac Hempstead-Wright, englantilainen näyttelijä (Game of Thrones)
• 12. huhtikuuta – Anita Korva, suomalainen maastohiihtäjä
• 14. huhtikuuta – Joni Ikonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 15. huhtikuuta – Anita Simoncini, sanmarinolainen laulaja
• 15. huhtikuuta – Pasha Pozdniakova, suomalainen malli ja sosiaalisen median vaikuttaja
• 20. huhtikuuta – Carly Rose Sonenclar, yhdysvaltalainen laulaja ja lapsinäyttelijä
• 22. huhtikuuta – Eeli Tolvanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 4. toukokuuta – Petra Nieminen, suomalainen jääkiekkoilija
• 5. toukokuuta – Justin Kluivert, alankomaalainen jalkapalloilija
• 5. toukokuuta – Klim Kostin, venäläinen jääkiekkoilija
• 5. toukokuuta – Joshua Norris, yhdysvaltalais-kanadalainen jääkiekkoilija
• 7. toukokuuta – Masaki Sato, japanilainen poplaulaja
• 11. toukokuuta – Sabrina Carpenter, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja näyttelijä
• 11. toukokuuta – Adam Ružička, slovakialainen jääkiekkoilija
• 18. toukokuuta – Laura Omloop, belgialainen laulaja
• 24. toukokuuta – Tarjei Sandvik Moe, norjalainen näyttelijä
• 28. toukokuuta – Cameron Boyce, yhdysvaltalainen näyttelijä ja tanssija (k. 2019)
• 30. toukokuuta – Zhou Guanyu, kiinalainen moottoriurheilija
• 31. toukokuuta – Lucas, suomalainen laulaja ja muusikko
• 1. kesäkuuta – Kristian Vesalainen, suomalainen jääkiekkoilija
• 2. kesäkuuta – Wei Yi, kiinalainen shakin suurmestari
• 4. kesäkuuta – Aryan Tari, norjalainen shakin suurmestari
• 9. kesäkuuta – Teemu Engberg, suomalainen jääkiekkoilija
• 11. kesäkuuta – Elias Valtonen, suomalainen koripalloilija
• 14. kesäkuuta – Chou Tzuyu, taiwanialainen laulaja
• 14. kesäkuuta – Joni Hava, suomalainen kilpakävelijä
• 17. kesäkuuta – Henri Jokiharju, suomalainen jääkiekkoilija
• 18. kesäkuuta – Jenniina Nylund, suomalainen jääkiekkoilija
• 21. kesäkuuta – Natalie Alyn Lind, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 27. kesäkuuta – Chandler Riggs, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 28. kesäkuuta – Markéta Vondroušová, tšekkiläinen tennispelaaja
• 28. kesäkuuta – Viivi Korhonen, suomalainen laulaja

Heinä – syyskuu

• 1. heinäkuuta – Elija Godwin, yhdysvaltalainen pikajuoksija
• 2. heinäkuuta – Oskari Laaksonen, suomalainen jääkiekkoilija
• 3. heinäkuuta – Molly Rosenström, suomenruotsalainen poplaulaja
• 9. heinäkuuta – Camille Rast, sveitsiläinen alppihiihtäjä
• 11. heinäkuuta – Isabelle Haak, ruotsalainen lentopalloilija
• 14. heinäkuuta – Saara Hakanen, suomalainen kolmiloikkaaja ja pituushyppääjä
• 15. heinäkuuta – Otto Latvala, suomalainen jääkiekkoilija
• 16. heinäkuuta – Isah, norjalainen rap-artisti
• 17. heinäkuuta – Jamie Bloch, kanadalainen näyttelijä
• 17. heinäkuuta – Timo Stavitski, suomalainen jalkapalloilija
• 18. heinäkuuta – Miro Heiskanen, suomalainen jääkiekkoilija
• 22. heinäkuuta – Jason Robertson, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
• 31. heinäkuuta – Jesse Koskenkorva, suomalainen jääkiekkoilija
• 4. elokuuta – Saku Ylätupa, suomalainen jalkapalloilija
• 10. elokuuta – Nick Suzuki, kanadalainen jääkiekkoilija
• 16. elokuuta – Tommi Jyry, suomalainen jalkapalloilija
• 27. elokuuta – Viivi Lehikoinen, suomalainen aitajuoksija
• 12. syyskuuta – Lauri Pajuniemi, suomalainen jääkiekkoilija
• 12. syyskuuta – KSCERATO, Kaike Cerato, brasilialainen elektronisen urheilun ammattilainen
• 19. syyskuuta – Tuuli Kukkonen, suomalainen lentopalloilija
• 25. syyskuuta – Rene Rinnekangas, suomalainen lumilautailija
• 28. syyskuuta – Kayla Day, yhdysvaltalainen tennispelaaja

Loka – joulukuu

• 3. lokakuuta – Jesse Ylönen, suomalainen jääkiekkoilija
• 7. lokakuuta – Nando Eggenberger, sveitsiläinen jääkiekkoilij
• 15. lokakuuta – Bailee Madison, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 29. lokakuuta – Olivia Waldriff, kanadalainen lapsinäyttelijä
• 10. marraskuuta – Kiernan Shipka, yhdysvaltalainen näyttelijä
• 11. marraskuuta – Jutta Rantala, suomalainen jalkapalloilija
• 13. marraskuuta – Lando Norris, brittiläinen moottoriurheilija
• 21. marraskuuta – Isaiah Firebrace, australialainen laulaja
• 24. marraskuuta – Nea Mattila, suomalainen pikajuoksija
• 27. marraskuuta – Filip Zadina, tšekkiläinen jääkiekkoilija
• 27. marraskuuta – Constantin Schmid, saksalainen mäkihyppääjä
• 29. marraskuuta – Emmi Peltonen, suomalainen taitoluistelija
• 2. joulukuuta – Ricky Waxlax, suomalainen koripalloilija
• 10. joulukuuta – Reiss Nelson, englantilainen jalkapalloilija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1999 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

• Nobelin fysiikanpalkinto: Gerardus ’t Hooft ja Martinus J. G. Veltman
• Nobelin kemianpalkinto: Ahmed Zewail
• Nobelin lääketieteen palkinto: Günter Blobel
• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Günter Grass
• Nobelin rauhanpalkinto: Lääkärit ilman rajoja
• Nobelin taloustieteen palkinto: Robert Mundell

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1999

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1999

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1999

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1999

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1999

Vuosi 1999 fiktiossa

• Aurinkotuuli (elokuva), suomalainen elokuva vuodelta 1980.
• 19. syyskuuta – TV-sarjassa Avaruusasema Alfa Kuu ja avaruusasema Alfa sen mukana siirtyvät pois aurinkokunnasta.
• Joulukuu – Kathryn Bigelowin ohjaaman tieteiselokuvan Strange Days (elokuva) (1995) tapahtumat sijouttuvat vuosituhannen viimeiseen kuukauteen.
• 31. joulukuuta – Animaatiosarja Futuraman tapahtumat alkavat, kun Philip J. Fry joutuu juuri ennen keskiyötä syväjäähdytetyksi.

Katso myös

• Vuoden 1999 miehittämättömät avaruuslennot

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1999 Wikimedia Commonsissa