Duoraitiovaunu
Duoraitiovaunu (tram-train) on raitiovaunu, joka voi liikennöidä sekä raitiotiellä että yleisen liikenteen rautatieverkolla. Vaunun sähköjärjestelmä ja kulunvalvonta soveltuvat molemmille raideliikennejärjestelmille.[1]
Duoraitiovaunut käyttävät katuverkolla 750 V tasavirtaa, rataverkolla useimmiten korkeajännitteistä vaihtovirtaa, 15 kV 16⅔ Hz (Saksa, Ruotsi ym.) tai 25 kV 50 Hz vaihtovirtaa (Suomi, Ranska, Tanska ym.) Rataverkolla käytetään automaattista kulunvalvontaa, kadulla liikenne on kuljettajien aistinvaraisessa ohjauksessa.[1]
Duoraitiovaunut ovat yleensä osa pikaraitiotiejärjestelmää.
Duoraitioteitä maailmalla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karlsruhe on duoraitiotien pioneeri, jossa duoliikennettä on ollut vuodesta 1992. Duoraitiovaunut yhdistävät Karlsruhen moniin kaupunkeihin kuten Heilbronniin, Rastattiin, Pforzheimiin ja Baden-Badeniin. Yksittäisen linjan pituus on jopa 50–100 km.[1]
Saarbrückenin duoraitiotie, jonka keskustan raitiotieosuus on myös täysin uusi, otettiin käyttöön 1997 ja se ulottuu Ranskan puolelle Sarregueminesiin.
Kasselissa duoraitioliikenne käynnistyi 2005. Sinne on hankittu sekä kahden jännitteen että diesel-hybridivaunuja.
Duoraitiotieliikenteestä on päätetty tai se on suunnitteilla useissa kaupungeissa Ranskassa, Hollannissa ja Saksassa, mm. Mulhousessa ja Pariisin lähellä Bondy–Aulnay-linjalla.
Pohjoismaissa duoraitiotietä tutkitaan Ruotsissa Linköpingin ja Norrköpingin välille.
Jo ennen Karlsruhen duoraitiotietä on ollut olemassa järjestelmiä, joissa raitiovaunuilla on liikennöity samalla radalla rautatieliikenteen kanssa. Tällaisia ratoja ovat olleet mm. Köln–Bonn-radat (nykyiset raitiolinjat 16 ja 18) Wienin ja Badenin välinen rata sekä Tukholman Lidingöbanan (vuoteen 1979 asti). Näillä radoilla on kuitenkin ollut vain pienimuotoista tavaraliikennettä samalta yhtiöltä kuin raitiovaunuliikennekin. Karlsruhessa nimenomaan tällaiset radat, nykyinen linja S1 olivat keskeinen innoitus varsinaiseen duoraitiovaunuliikenteeseen.
Duoraitioteitä Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa Kuopion kaupunki on vuonna 2018 käynnistänyt selvityksen siitä, voitaisiinko duoraitiotie toteuttaa välille Suonenjoki–Kuopio–Siilinjärvi–Lapinlahti–Iisalmi.[2] Vastaavat selvitykset ovat käynnissä myös Jyväskylän[3] ja Lahden[4] seuduilla. Jyväskylässä selvitykseen osallistuvat myös Äänekoski, Laukaa ja Muurame sekä Lahdessa Heinola ja Orimattila. Vuonna 2019 valmistui myös duoraitiotieselvitys Seinäjoen seudun rataosuuksille Vaasaan, Härmään ja Närpiö-Kaskisiin.[5]
Aikaisemmin Suomessa on tutkittu duoraitioliikenteen mahdollisuuksia Tampereella, pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Näissä tapauksissa on kuitenkin duoraitiotien sijaan päädytty tavanomaisempiin ratkaisuihin.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Duoraitioliikenne – Proxion proxion.fi. Viitattu 19.12.2018.
- ↑ Kuittinen, Anni: Savon Sanomat: Kuopio selvittää raitiovaunua Pohjois-Savoon - kulkisi Iisalmeen asti Karjalainen. 19.12.2018. Viitattu 19.12.2018.
- ↑ Satu Kakkori, Eeva Salminen: Ratikka myös Jyväskylään? Kaupunki tilaa laajan raitiotieselvityksen konsulttiyhtiöltä KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Vili Uuskallio, Marjaana Lahola: Heinolan ja Orimattilan radoille raitiojunia? Lahdessa kartoitetaan edellytyksiä rakentaa raitiotietä ESS.fi. 8.11.2018. Viitattu 21.12.2018.
- ↑ Jan-Erik Andelin: Inget aprilskämt: Staten utreder spårvagn till Närpes www.hbl.fi. Viitattu 26.4.2021. (ruotsiksi)
| Rautatieliikenne | |
|---|---|
| Metroliikenne | |
| Raitioliikenne | |
| Turvalaitteet | |
| Raideleveys | |
| Suomessa |