Wikipedia

Kreikan talous

Kreikan tärkeimpiä vientituotteita ovat elintarvikkeet, öljytuotteet, sementti, kemikaalit ja lääkkeet. Kreikan elintaso on Inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna maailman 18. korkein. Julkinen velka, inflaatio ja työttömyys ovat euroalueen keskiarvon yläpuolella. Tilanne näytti olevan hallinnassa[4], kunnes vuoden 2010 alkupuolella kävi ilmi, että Kreikka oli salannut velkaantumistaan tilastoja kaunistelemalla. Kreikan talous ajautui syöksykierteeseen, jota yritettiin hillitä EU:n yhteisellä lainapaketilla.[5] Kreikka puolestaan sitoutui tiukkaan säästöpakettiin.[6]

Kreikan talous
Sinisellä Kreikan talouskasvu, punaisella koko Euroalue.
Sinisellä Kreikan talouskasvu, punaisella koko Euroalue.
Valuutta 1 euro = 100 senttiä
Tilikausi kalenterivuosi
Jäsenyydet EU, WTO, OECD, BSEC
Tilastot
BKT 238,0 mrd. dollaria (2014)[1]
- per asukas 21 653 dollaria (2014)[1]
- kasvu -0,2 % (Q1 2015)[2]
Inflaatio -2,1 % (toukokuu 2015)[3]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Julkinen talous

Kreikan bruttokansantuote vuonna 2014 oli 238,0 miljardia dollaria ja asukasta kohden 21 653.[1] Työttömyysaste oli 8 % vuonna 2008.[7]

Kreikan talouskriisi

muokkaa
Pääartikkeli: Kreikan velkakriisi

Kreikka hyväksyttiin eurojärjestelmään vuonna 2001, ja euro tuli käyttöön vuoden 2002 alusta.[8] EU:n komissio selvitti myöhemmin, että Kreikka oli kaunistellut tilastojaan päästäkseen mukaan euroon. Sen valtiontalous oli velkainen jo vuosia ennen finanssikriisin kärjistymistä.[9] Vuoden 2009 loppupuolella Kreikan talous luisui akuuttiin kriisiin. Budjetti oli reilusti alijäämäinen, maa oli ottanut runsaasti ulkomaista velkaa ja sen lainakorot olivat nousseet kestämättömälle tasolle.[4] Maaliskuussa 2010 muut euromaat antoivat Kreikalle hätälainaa 45 miljardia euroa.[10]

Toukokuussa 2010 muut euromaat ja Kansainvälinen valuuttarahasto päättivät lainata Kreikalle 110 miljardia euroa, josta Suomen osuus oli 1,5 miljardia euroa.[10] Tukea saadakseen Kreikka suostui leikkaamaan valtion menoja rajusti, tavoitteena 24 miljardin euron säästöt. Pakettiin kuului eläkeiän huomattava nostaminen, veronkorotukset ja virkamiesten vähentäminen ja palkkojen jäädyttäminen.[6] Keväällä 2012 hyväksyttiin 130 miljardin euron suuruinen Kreikka II -tukipaketti, josta Suomen osuus oli 2,3 miljardia euroa.[11] Paketin tavoitteena oli maan talouden sopeutus vuoteen 2020 mennessä.[12]

Kreikan velkakierteen jatkuessa vuonna 2015 alkoi sen toipuminen olla yhä epävarmempaa. Mahdollisesti Kreikalle annettavia lainoja joudutaan kesällä 2015 leikkaamaan, mikä tarkoittaisi velkojen anteeksiantamista.[13] Europäättäjät vakuuttelivat, että Kreikka on euroalueen pysyvä jäsen. Yhdysvaltain talouspäättäjät ja finanssimarkkinoiden analyysitalot alkoivat epäillä asiaa. He katsoivat, että Kreikan ero eli Grexit on mahdollinen. Yhdysvaltain hallituksen neuvonantaja varoitti huhtikuussa 2015, että Grexit ei olisi pahasta vain Kreikalle, vaan se aiheuttaisi erittäin suuren riskin koko maailman taloudelle. Se loisi viimeistään seuraavassa kriisissä epävarmuuden muidenkin euromaiden mukana pysymisestä.[14]

Maatalous ja kalastus

muokkaa

Kreikka tuottaa viljaa, hedelmiä, vihanneksia, sekä teollisuudelle tupakkaa, puuvillaa, sokerijuurikkaita ja viinirypäleitä. Kreikka on kolmanneksi suurin oliiviöljyn tuottaja. Vientituotteita ovat muun muassa oliiviöljy, oliivit ja viini.

Kreikka on maatalousmaa huolimatta maan vuoristoisesta luonteesta, kesien kuivuudesta ja eroosion voimakkuudesta. Suurin osa maasta on niittyä ja karua vuoristolaidunta, joka soveltuu vain lampaiden ja vuohien pitoon. Siksi viljelysmaa onkin sijoittunut alangoille, kukkuloille ja vuorten alemmille rinteille. Thessalian ja Boiotian tasangoilla on ammoisista ajoista viljelty viljaa ja pidetty karjaa kun taas Attika on ollut kivistä aluetta ja sen sisämaassa viljeltiin oliiveja ja viinirypäleitä. Oliivit ovatkin tärkeitä vientituotteita, siksi Kreikka onkin yhä maailman merkittävin oliiviöljyn viejä. Teollisuuskasveilla, tupakalla ja puuvillalla on maanviljelyssä suuri asema tärkeimmän viljelykasvin, vehnän, ohella. Teollisuus on vielä aika vaatimatonta, koska sen kehitystä haittaa raaka-aineiden ja käyttövoiman puute.

Koska keinokasteluun sijoitetut varat ovat vähäisiä, on viljelysmaat sijoitettu rannikolle, jossa sademäärät ovat runsaammat muuhun maahan verrattuna. Kreikassa viljellään myös tupakkaa, vaikka sitä ei juurikaan lähde ulkomaan vientiin. Kokonaisuutta katsottaessa joutuu Kreikka kuitenkin tuottamaan suurimman osan tarpeistaan ulkomailla. Metsätaloutta ei maasta juurikaan löydy, mutta lampaiden ja vuohien kasvatusta sen sijaan kaikista osista. Kalastus on meren läheisyyden takia tärkeä elinkeino. Maatalouden ja kalastuksen osuus on 15,8 % koko maan elinkeinoista.

Teollisuus

muokkaa

Maataloutta tärkeämmän elinkeinon eli teollisuuden kehitystä haittaa raaka-aineiden ja energian puute. Vaikka Kreikasta ei löydy paljon kaivannaisia, on maalla kuitenkin joitakin omia luonnonvaroja. Tärkeimpiä niistä ovat bauksiitti, hopea ja öljy. Bauksiittia löytyy Korintinlahden suun molemmilta puolilta, hopeaa Ateenan eteläpuolelta Attikan kärjestä ja öljyä pumpataan Aigeianmeren pohjasta.

Maan teollisuus on keskittynyt suurilta osin Ateenan ja Thessalonikin alueille. Syynä tähän on se, että näissä kaupungeissa asukkaita on eniten ja kulkuyhteydet ovat erinomaiset. Vesivoimaa rakennetaan ja öljyn poltosta siirrytään kotimaisiin polttoaineisiin, kuten ruskohiileen ja turpeeseen, jotka kasvattavat kotimaan markkinoita. Sekä saarista että mantereelta löytyy maalämpölaitoksia, Kithoksen saarelta suuri tuulivoimapuisto ja kreikkalaisia aurinkokeräimiä sekä aurinkolämmitysjärjestelmiä myydään koko Euroopassa. Tärkeitä teollisuustuotteita ovat tupakkatuotteet, tekstiilit, vaatteet, kengät sekä sementti ja lannoitteet.

Ulkomaankauppa

muokkaa

Elintarvikkeet, polttoaineet, koneet, metallit ja puu ovat tärkeimmät tuontitavarat. Vientitavaroita ovat malmit ja metallit, tekstiilit, raakatupakka, korintit, rusinat, appelsiinit, puuvilla ja viinit. Kreikka on jo ennestään tunnettu merenkulkuvaltio ja sen kauppalaivasto on maailman neljänneksi suurin. Kauppalaivasto onkin Kreikan taloudelle erittäin tärkeä.

Matkailu

muokkaa

Matkailusektori muodostaa kansallisen turismijärjestön mukaan 18 prosenttia Kreikan kansantulosta ja maassa kävi 16 miljoonaa turistia vuonna 2006. [15] Kreikka ja Kreikan saaristo ovat yksi maailman suosituimmista matkakohteista.

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ a b c Report for Selected Countries and Subjects imf.org. Washington D.C. Viitattu 30.6.2015. (englanniksi)
  2. ↑ QUARTERLY NATIONAL ACCOUNTS: 1st Quarter 2015 (Provisional data) (PDF) statistics.gr. Arkistoitu 30.5.2015. Viitattu 30.6.2015. (englanniksi)
  3. ↑ CONSUMER PRICE INDEX: May 2015 (PDF) statistics.gr. Arkistoitu 28.6.2015. Viitattu 30.6.2015. (englanniksi)
  4. ↑ a b Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa YLE 9.12.2009
  5. ↑ Eurozone approves massive Greece bail-out BBC News. 2.5.2010. BBC. Viitattu 14.5.2015. (englanniksi)
  6. ↑ a b Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat 30.4.2010
  7. ↑ Greece: Economy CIA- The World Factbook. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 16.7.2009.
  8. ↑ Greece joins eurozone BBC 2001
  9. ↑ Kreikka euroalueen heikoin lenkki (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 30.4.2010.
  10. ↑ a b Eurokriisi.fi. Viitattu 14.5.2015.
  11. ↑ Eduskunta hyväksyi Kreikan tukipaketin (Arkistoitu – Internet Archive). Helsingin Sanomat 29.2.2012.
  12. ↑ Kreikka II -paketin pääkohdat (Arkistoitu – Internet Archive). Valtiovarainministeriö 2012-02-24. Power Point. Viitattu 14.5.2015.
  13. ↑ FT: Edessä voi olla Kreikka-lainojen leikkaus[vanhentunut linkki]. Helsingin Sanomat 10.5.2015.
  14. ↑ Jan Hurri: Taas uusi euromyytti: Grexit muka riskitön Taloussanomat. 26.4.2015. Sanoma. Viitattu 26.4.2015.
  15. ↑ Finpro:Maaprofiili


Aiheesta muualla

muokkaa
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kreikan talous.
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kreikan_talous&oldid=21504066”