Yhdysvaltain talous
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkelin sisältämät tiedot ovat pääosin peräisin vuosilta 2004–05. |
Yhdysvaltain kansantalous on erittäin kehittynyt jälkiteollinen sekatalous, jossa yksityinen sektori on kuitenkin huomattavasti julkista suurempi. Luonnonvarojen runsaus on edelleen keskeinen vaurauden lähde, mutta tietointensiivisen talouden lisäännyttyä myös inhimillinen pääoma on alati tärkeämpi.[4]
Yhdysvaltain talous | |
---|---|
New York |
|
Valuutta | Yhdysvaltain dollari |
Tilikausi | 1. lokakuuta – 30. syyskuuta[1] |
Tilastot | |
BKT | 25 464,5 miljardia USD (2022 arvio)[2] |
- per asukas | 76 350 USD (2021 arvio)[2] |
- kasvu | 2,1 % (2022 arvio)[2][3] |
- toimialoittain |
palvelut 77,6 % teollisuus 20,8 % maatalous 1,6 % (2015 arvio)[1] |
Inflaatio | 0,2 % (2015 arvio)[1] |
Köyhyysrajan alle jäävien määrä |
15,1 % (2010 arvio)[1] |
Gini-kerroin | 45 (2007)[1] |
Työvoima | 158,3 miljoonaa (2022 arvio)[2] |
Työttömyys | 3,5 % (2022 arvio)[2] |
Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
Merkittävimmät vientimaat |
Kanada 19,2 %, Meksiko 14,8 %, Kiina 7,6 %, Japani 4,1 % (2014)[1] |
Julkinen talous | |
Julkinen velka | 121,7 % BKT:sta (2022 arvio)[2] |
Yhdysvaltain bruttokansantuote on ollut 1900-luvun alusta maailman suurin, ostovoimalla mitattuna Kiina ohitti sen 2010-luvulla. Yhdysvaltain bruttokansantuote henkeä kohti on maailman korkeimpia ja maa sijoittuu korkealle 12. sijalle Yhdistyneiden kansakuntien Inhimillisen kehityksen indeksillä.
Maan valuutta on yhdysvaltain dollari, joka on yleisin kansainvälisen talouden rahayksikkö. Sen korkotasoa ohjaa itsenäinen keskuspankki Federal Reserve System (Fed), jonka lisäksi maassa on 12 alueellista keskuspankkia. Noin 67 prosenttia maailman valuuttareserveistä säilytetään Yhdysvaltain dollareina.[5]
2020-luvun alun koronapandemian hiivuttua vuonna 2023 Yhdysvaltain bruttokansantuotteen arvioidaan olevan noin 27 biljoonaa dollaria ja asukasta kohden noin 80 000 dollaria.[2]
Tuotanto
muokkaaYhdysvaltain tärkein sektori on palvelusektori, joka työllistää noin kolme neljäsosaa työvoimasta. Taloudellinen toiminta vaihtelee suuresti maan osien välillä, monien teollisuudenalojen ollessa keskittyneitä tiettyihin kaupunkeihin tai tietyille alueille. Esimerkiksi New York on Amerikan rahaelämän, julkaisemisen ja mainostamisen keskus. Piilaakso on maan laajin korkean teknologian keskus, kun taas Los Angelesin Hollywood on tärkein elokuva- ja televisiotuotannon keskus. Keskilänsi tunnetaan valmistuksesta ja raskasteollisuudesta riippuvaisesta taloudestaan, jossa Chicago tunnetaan "Keskilännen pääkaupunkina" ja Detroit autoteollisuuden keskuksena. Suuret tasangot ovat Amerikan "leipäkori". Vuoristoalueet palvelevat kaivosteollisuutta ja maakaasuresursseina. Kaakkois-Yhdysvallat on lääketieteellisen tutkimuksen ja tekstiiliteollisuuden keskus. Vuonna 2004 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 46 miljoonalla kävijällä.[6]
Maatalouden pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, soijapapu ja puuvilla. Yhdysvaltain alueella on esimerkiksi kulta-, öljy-, kivihiili- ja uraaniesiintymiä. Teollisuustuotteita ovat muun muassa autot, lentokoneet ja elektroniikka.
Kauppa
muokkaaTärkeimmät kauppakumppanit ovat Kanada (19 %), Meksiko, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kaakkois-Aasia, Yhdysvallat on 1960-luvulta asti tuonut enemmän tavaraa kuin vienyt.[7] Yhdysvallat on monien maiden pääasiallinen vientimarkkina.
Yhdysvaltain kauppa vuonna 2004 (ei sisällä palvelukauppaa) | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Vienti[8] | Tuonti[9] | ||||||
Maa | Miljoonaa dollaria | Osuus | Kumulatiivinen osuus | Maa | Miljoonaa dollaria | Osuus | Kumulativiinen osuus |
Kanada | 189 101 | 23,12 % | 23,12 % | Kanada | 255 928 | 17,41 % | 17,41 % |
Meksiko | 110 775 | 13,54 % | 36,66 % | Kiina | 196 699 | 13,38 % | 30,80 % |
Japani | 54 400 | 6,65 % | 43,31 % | Meksiko | 155 843 | 10,60 % | 41,40 % |
Yhdistynyt kuningaskunta | 35 960 | 4,40 % | 47,71 % | Japani | 129 595 | 8,82 % | 50,22 % |
Kiina | 34 721 | 4,24 % | 51,95 % | Saksa | 77 236 | 5,26 % | 55,48 % |
Saksa | 31 381 | 3,84 % | 55,79 % | Yhdistynyt kuningaskunta | 46 402 | 3,16 % | 58,63 % |
Etelä Korea | 26 333 | 3,22 % | 59,01 % | Etelä-Korea | 46 163 | 3,14 % | 61,77 % |
Alankomaat | 24 286 | 2,97 % | 61,98 % | Taiwan | 34 617 | 2,36 % | 64,13 % |
Taiwan | 21 731 | 2,66 % | 64,64 % | Ranska | 31 814 | 2,16 % | 66,29 % |
Ranska | 21 240 | 2,60 % | 67,23 % | Malesia | 28 185 | 1,92 % | 68,21 % |
Singapore | 19 601 | 2,40 % | 69,63 % | Italia | 28 089 | 1,91 % | 70,12 % |
Belgia | 16 877 | 2,06 % | 71,69 % | Irlanti | 27 442 | 1,87 % | 71,99 % |
Hongkong | 15 809 | 1,93 % | 73,63 % | Venezuela | 24 962 | 1,70 % | 73,69 % |
14 271 | 1,74 % | 75,37 % | 21 157 | 1,44 % | 75,13 % | ||
13 863 | 1,69 % | 77,07 % | 20 924 | 1,42 % | 76,55 % | ||
10 897 | 1,33 % | 78,40 % | 17 577 | 1,20 % | 77,75 % | ||
10 711 | 1,31 % | 79,71 % | 16 246 | 1,11 % | 78,85 % | ||
9 268 | 1,13 % | 80,84 % | 15 562 | 1,06 % | 79,91 % | ||
9 198 | 1,12 % | 81,96 % | 15 306 | 1,04 % | 80,95 % | ||
8 166 | 1,00 % | 82,96 % | 14 527 | 0,99 % | 81,94 % | ||
7 072 | 0,86 % | 83,83 % | 12 687 | 0,86 % | 82,81 % | ||
6 641 | 0,81 % | 84,64 % | 12 605 | 0,86 % | 83,66 % | ||
6 363 | 0,78 % | 85,42 % | 12 448 | 0,85 % | 84,51 % | ||
12 095 | 1,55 % | 86,16 % | 11 847 | 0,81 % | 85,32 % | ||
5 245 | 0,64 % | 86,80 % | 11 643 | 0,79 % | 86,11 % | ||
4 782 | 0,58 % | 87,39 % | 10 811 | 0,74 % | 86,84 % | ||
4 504 | 0,55 % | 87,94 % | 9 314 | 0,63 % | 87,48 % | ||
4 343 | 0,53 % | 88,47 % | 9 144 | 0,62 % | 88,10 % | ||
4 064 | 0,50 % | 88,97 % | 8 514 | 0,58 % | 88,68 % | ||
3 625 | 0,44 % | 89,41 % | 7 544 | 0,51 % | 89,19 % | ||
3 386 | 0,41 % | 89,82 % | 7 476 | 0,51 % | 89,70 % | ||
3 361 | 0,41 % | 90,24 % | 7 409 | 0,50 % | 90,21 % | ||
3 304 | 0,40 % | 90,64 % | 7 290 | 0,50 % | 90,70 % | ||
3 265 | 0,40 % | 91,04 % | |||||
3 172 | 0,39 % | 91,43 % | |||||
3 105 | 0,38 % | 91,81 % | |||||
Muut | 67 023 | 8,19 % | 100,00 % | Muut | 136 661 | 9,30 % | 100,00 % |
Vienti yhteensä: | 817 939 | Tuonti yhteensä: | 1 469 667 |
Työpaikat
muokkaaYhdysvalloissa on verrattain vapaat työmarkkinat. Työttömyys on matala ja pysynyt vuosia noin viidessä prosentissa.[12] Yhdysvalloissa ei ole tiukan syrjintälainsäädännön lisäksi juuri lainsäädännöllisiä irtisanomisesteitä. Vuonna 2005 7,8 prosenttia yksityissektorin työntekijöistä oli liittynyt ammattiyhdistyksiin.[13]
Yhdysvalloissa on kymmeniä miljoonia laillisia ja laittomia maahanmuuttajia erityisesti Meksikosta, Väli-Amerikasta ja Aasiasta. Noin puoli miljoonaa eurooppalaista tutkijaa on muuttanut Yhdysvaltoihin ja vain murto-osa suunnittelee takaisin palaamista.[14]
Tulot
muokkaaKansainvälisen työjärjestön mukaan pääoman, työn ja teknologian tehokas yhdistäminen on johtanut maailman toiseksi korkeimpaan tuottavuuteen työtuntia kohti.[15]
Vuoden 2005 keskivuosipalkat vaihtelivat pelkän high schoolin käynneiden 31 539 dollarista tohtorikoulutettujen 79 401 dollariin. Vuonna 2005 yli 25-vuotiaat vain high schoolin opiskelleiden kokopäivätyöskentelijöiden keskitulot olivat 31 539 dollaria, vain associate-tutkinnon opiskelleiden 40 588 dollaria, vain bachelor-tutkinnon opiskelleiden 56 078 dollaria, vain tohtorin tutkinnon opiskelleiden 79 401 dollaria ja ammatillisen tutkinnon opiskelleiden 100 000 dollaria.[16] Yhdysvalloissa (YK:n Gini-kerroin 40.8), kuten Uudessa-Seelannissa (36.2) ja Meksikossa (46.1), on suuret tuloerot. Kotitalouksien tulot vaihtelevat huomattavasti amerikkalaisilla standardeilla köyhästä Mississipistä rikkaaseen Marylandiin.[17] Maassa on kymmeniä miljoonia laittomia maahanmuuttajia, jotka tulevat köyhistä maista kuten Meksiko. Globalisaation vastainen liike on vaatinut liittovaltion puuttumista tilanteissa, joissa amerikkalaisten maailman korkein palkkataso aiheuttaa työpaikkojen siirtymisen esimerkiksi Eurooppaan tai Aasiaan.[18] Toiset huomauttavat että uusia työpaikkoja on syntynyt koko ajan ja köyhien maiden lisäksi myös amerikkalaiset hyötyvät.[18]
Yhdysvalloissa on huomattava köyhyydessä elävä väestön osa, noin 37 miljoonaa ihmistä tai 12 % väestöstä. Mustista, latinoista ja lapsiväestöstä miltei joka neljäs elää köyhyydessä. Yhdysvalloissa asuu 360 miljardööriä, enemmän kuin missään muualla. [19] Tuloerojen mittaamisessa käytetty Gini-indeksi oli vuonna 2008 46.6.[20] Rikkain 10 % kotitalouksista kuluttaa 15 kertaa enemmän kuin köyhin 10 % [21]
Verotus ja julkinen sektori
muokkaaYhdysvallat on tyypillinen kehittynyt teollisuusmaa, jossa kapitalistista yksityistä taloutta täydentää suurehko julkinen sektori. Tässä mielessä Yhdysvallat on sekatalous. Julkisen hallinnon koko on 36 prosenttia kansantuotteesta[22], mikä on varsin tyypillistä kehittyneille maille ja samaa luokkaa kuin esimerkiksi Suomessa.
Yhdysvalloissa on liittovaltion tulovero sekä muutaman prosentin osavaltio- ja paikallistuloveroja. Verotus on laskenut paljon toisen maailmansodan jälkeisestä 90 % tuloverosta. Alimmat tuloluokat eivät nykyään maksa lainkaan tuloveroja. Vuonna 2006 tulovero oli vähennyksien jälkeen: 40 000 dollarin tuloilla 4 445 dollaria eli 14 % ja 200 000 dollarin tuloilla 46 725 dollaria eli 31 %. Yritysverotus on Yhdysvalloissa hieman korkeampaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Osavaltiot saattavat lisäksi kerätä myyntiveroa. Postimyynnissä ja Internetissä tapahtuvassa osavaltioiden rajojen ylittävässä kaupassa myynnit ovat toistaiseksi vapaita myyntiverosta. Osavaltio- ja paikallistasolla on omaisuus- ja kiinteistöveroja. Liittovaltion ja muiden verotus sisältää lukuisia vähennyksiä esimerkiksi perheille ja hyväksytyille hyväntekeväisyysjärjestöille.
Yhdysvalloissa ei ylläpidetä julkista terveydenhuoltoa samassa mielessä kuin Euroopassa, vaan ihmiset ovat itse velvollisia kustantamaan terveyskulunsa. Useimmat ihmiset hankkivat tai saavat työnantajalta sairausvakuutuksen. Lisäksi Veronmaksajat kustantavat erityisryhmien terveydenhuollon ohjelmissa kuten Medicare ja Mediaid, mutta 46 miljoonalla ihmisellä, 15 % väestöstä, ei ole minkäänlaista sairausvakuutusta [19]. Sairaalat ovat lain mukaan velvollisia hoitamaan kaikki hätätapaukset, mutta akuutin hengenvaaran poistuttua hoitovelvoite lakkaa. Vuonna 2004 yksityisen vakuutukset kustantivat 36 % terveydenhoidosta, käteinen 15 % ja julkinen talous 44 %.[23]
Yhdysvallat kuluttaa rahaa terveydenhoitoon paljon enemmän kuin mikään toinen valtio: tämä näkyy sekä henkeä kohti-kulutuksessa että terveydenhoidon osuudessa bruttokansantuotteesta.[24] Toisin kuin suurimmassa osassa muita kehittyneitä maita, Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmä ei ole täysin julkisten toimijoiden (kunnat, valtio) hallinnassa, vaan järjestelmä perustuu erilaisiin julkisen- ja yksityisen puolen rahoittamiin järjestelmiin. Terveydenhoitolaskut ovat yleisin syy henkilökohtaisiin konkursseihin Yhdysvalloissa.[25] Yhdysvallat onkin ainoa läntinen teollisuusmaa, jolla ei ole yleistä, kaikille kansalaisille saatavilla olevaa terveydenhoitojärjestelmää.[26]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f United States: Economy CIA World Factbook. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 15.2.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Download World Economic Outlook database: April 2023 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Lastest World Economic Outlook Growth Projections : estimate 2020 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 30.4.2021. (englanniksi)
- ↑ U.S. Economy > Basic Conditions & Resources (.html) U.S. Diplomatic Mission to Germany. Viitattu 30.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Currency Composition of Official Foreign Exchange Reserves IMF.
- ↑ Office of Travel & Tourism Industries, Key Facts on Overseas Cultural Heritage Tourism Visitors 2004 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi), lokakuu 2005. Luettu 9. toukokuuta 2006.
- ↑ http://www.census.gov/foreign-trade/statistics/historical/gands.txt
- ↑ http://www.ita.doc.gov/td/industry/OTEA/usfth/aggregate/H04t55.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.ita.doc.gov/td/industry/otea/usfth/aggregate/H04t56.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ U.S. Wind Energy Installations Surpass 20,000 Megawatts (Arkistoitu – Internet Archive)", American Wind Energy Association, September 3, 2008
- ↑ Wiser, Ryan: Annual Report on U.S. Wind Power Installation, Cost, and Performance Trends: 2007 United States Department of Energy, Office of Energy Efficiency and Renewable Energy. Viitattu 31.10.2008.
- ↑ Bureau of Labor Statistics, Labor Force Statistics from the Current Population Survey (englanniksi). Luettu 8. heinäkuuta 2008.
- ↑ Tieto vuodelta 2005. Barry T. Hirsch ja David A. Macpherson; Unionstats.com; Union Membership, Coverage, Density, and Employment Among Private Sector Workers, 1973–2005 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 28. toukokuuta 2006.
- ↑ How To Plug Europe's Brain Drain, Time Magazine
- ↑ New ILO report says US leads the world in labour productivity, some regions are catching up, most lag behind (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ US Census Bureau, 2006; income statistics for the year 2005
- ↑ US Census Bureau, median household income by state 2004 census.gov. Viitattu 1.7.2006.
- ↑ a b A New Deal for Globalization, Foreign Affairs -lehti July/August 2007
- ↑ a b Paul Harris:37 million poor hidden in the land of plenty. The Observer, 19.2.2006, Lontoo.
- ↑ http://www.census.gov/prod/2009pubs/p60-236.pdf
- ↑ Household income or consumption by percentage share (%) (Arkistoitu – Internet Archive), The World Factbook, CIA, 10.6.2008.
- ↑ Index of Economic Freedom 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) by Heritage Foundation. URL accessed 13 May 2006.
- ↑ Health, United States, 2006. Centers for Disease Control, National Center for Health Statistics.
- ↑ OECD Health Data 2000: A Comparative Analysis of 29 Countries (Paris: OECD, 2000)
- ↑ Himmelstein, David U., et al.: Illness and Injury as Contributors to Bankruptcy content.healthaffairs.org. 2005. Viitattu 5.10.2006.
- ↑ Insuring America's Health: Principles and Recommendations. Institute of Medicine of the National Academies, 2004. ISBN 978-0-309-09105-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 25. huhtikuuta 2008). (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
muokkaa- Observatory of Economic Complexity: United States (englanniksi)
- Albania
- Angola
- Antigua ja Barbuda
- Arabiemiirikunnat
- Armenia
- Argentiina
- Australia
- Bahrain
- Bangladesh
- Barbados
- Belize
- Benin
- Bolivia
- Botswana
- Brasilia
- Britannia
- Brunei
- Burkina Faso
- Burundi
- Chile
- Costa Rica
- Djibouti
- Dominica
- Dominikaaninen tasavalta
- Ecuador
- Egypti
- El Salvador
- Etelä-Afrikka
- Etelä-Korea
- Euroopan unioni
- Fidži
- Filippiinit
- Gabon
- Gambia
- Georgia
- Ghana
- Grenada
- Guatemala
- Guinea
- Guinea-Bissau
- Guyana
- Haiti
- Honduras
- Hongkong
- Indonesia
- Intia
- Islanti
- Israel
- Jamaika
- Japani
- Jordania
- Kambodža
- Kamerun
- Kanada
- Kenia
- Keski-Afrikka
- Kiina
- Kirgisia
- Kolumbia
- Kongon demokraattinen tasavalta
- Kongon tasavalta
- Kuuba
- Kuwait
- Lesotho
- Liechtenstein
- Macao
- Madagaskar
- Makedonian tasavalta
- Malawi
- Malediivit
- Malesia
- Mali
- Marokko
- Mauritania
- Mauritius
- Meksiko
- Moldova
- Mongolia
- Mosambik
- Myanmar
- Namibia
- Nepal
- Nicaragua
- Niger
- Nigeria
- Norja
- Norsunluurannikko
- Oman
- Pakistan
- Panama
- Papua-Uusi-Guinea
- Paraguay
- Peru
- Qatar
- Ruanda
- Saint Kitts ja Nevis
- Saint Lucia
- Saint Vincent ja Grenadiinit
- Salomonsaaret
- Sambia
- Saudi-Arabia
- Senegal
- Sierra Leone
- Singapore
- Sri Lanka
- Suriname
- Swazimaa
- Sveitsi
- Taiwan
- Tansania
- Thaimaa
- Togo
- Tonga
- Trinidad ja Tobago
- Tšad
- Tunisia
- Turkki
- Uganda
- Ukraina
- Uruguay
- Uusi-Seelanti
- Venezuela
- Venäjä
- Vietnam
- Yhdysvallat
- Zimbabwe
EU:n jäsenmaat |
---|