Erika Vikman ei olisi uskaltanut käyttää nännitarroja ja läpinäkyviä paitoja 10 vuotta sitten – tietty palaute rohkaisee pukeutumaan juuri kuten itse haluaa

Kauneuskompleksi-videosarjassa meikkitaiteilija Saara Sarvas keskustelee kiinnostavien ihmisten kanssa siitä, miten ulkonäkö vaikuttaa elämään. Keskustelun lomassa vieraat saavat arpoa itselleen ihan uuden, yllättävän meikkityylin.

Sarjan toisen kauden neljännessä jaksossa Saaran vieraana on artisti Erika Vikman, 31.

Jaksossa Erika ja Saara puhuvat muun muassa siitä, millainen on Erikan kauneuskäsitys, miten hänen pukeutumistyylinsä on muuttunut vuosien varrella ja millaisia kommentteja Erika saa kuulla ulkonäöstään.

Erika kertoo, että saa nykyään inspiraatiota esiintymistyyleihinsä yhä villimmistä ja radikaalimmista suunnista. Erika rakastaa itsensä stailaamista ja haluaa näyttäytyä lavalla tyyleissä, jollaisia ei ennen ole nähty.

Kuluneen vuoden aikana Erikalla ollut keikoilla esiintymisasuna esimerkiksi läpinäkyvä paita, jonka alla on tähdenmuotoiset nännitarrat. Vastaavia asuja on nähty kansainvälisten artistien yllä pitkään, mutta Suomessa tyyli on ollut harvinaisempi.

”Se on ollut jotenkin liian rohkea tyyli suomalaiselle mentaliteetille. On ajateltu, että vain tietyn ammatin harjoittavat käyttävät sellaista asua”, Erika sanoo.

Erika kertoo, että hänen tyylivalintojaan pidetään usein rohkeina ja niin kohahduttavina, että niistä uutisoidaan. Hän saa kuulla myös kommentteja siitä, että asut olisivat sopimattomia. Toisaalta hän saa asujensa tiimoilta paljon seksuaalissävytteisiä viestejä.

Tähän Erika huomauttaa, että hänen vaatteensa eivät luultavasti herättäisi samanlaista huomiota ja palautetta, jos hänen kehonsa olisi erilainen.

”Jos pienirintainen nainen laittaisi nännitarrat ja läpinäkyvän paidan, hän näyttäisi siltä, että hän tulee catwalkilta. Hän olisi tosi muodikas, tyylikäs ja kivan pienesti rohkea. Mutta entä sitten, kun isorintainen tekee niin? Se on niin pornoa. Kaikki läähpuuh-hahmot tulevat koloistaan kertomaan kommenttinsa, ja mediat uutisoivat asusta”, Erika sanoo.

Hän epäilee, että hänen asunsa eivät herättäisi kohua, jos hänellä olisi pienet rinnat. Hänen mielestään se on väärin.

”Minulla on oikeus pukea ihan samat nännitarrat kuin mitä catwalkeilla ja muualla nähdään. Vaikka sinulla on enemmän lihaa kehossa, ei saa olla kiellettyä pukea samoja vaatteita, jotka näyttäisivät jotenkin siveellisemmiltä toisilla.”

Erika aloitti artistinuransa parikymppisenä. Kymmenen vuotta sitten hän ei olisi uskaltanut pukeutua lavalle lähinäkyvään paitaan ja nännitarroihin.

”Olisin ajatellut, että minut ristiinnaulitaan ihan täysin. Olisin rakastanut lookia jo tuolloin, mutta olisin pelännyt kuollakseni”, hän sanoo.

Yksi asia, joka on rohkaissut Erikaa pukeutumaan haluamallaan tavalla, on palaute, jota hän saa toisilta naisilta esiintymisistään.

”Saan paljon viestejä naisilta, jotka kertovat, että ’olin menossa yökerhoon, ja minulla oli päälläni kireä pantterimekko. En ole juuri nyt sellaisessa kesäkunnossa, missä varmaan kuuluisi olla, ja mietin, uskallanko laittaa mekkoa. Sitten ajattelin, mitä Erika Vikman tekisi. Uskalsin laittaa mekon, ja minulla oli hyvä ja itsevarma olo koko illan’”, Erika kuvailee.

”Kun saa kuulla tuollaisia palautteita, se on kaiken arvoista. Se on sen arvoista, että kuvissani selkämakkara tai kylkimakkara loistaa.”

Erika haluaisi muuttaa ajatuksen siitä, että kehon malli määrittelee sen, mitä joku voi pukea päälleen. Hän kokee olevansa aiheen esiintuomisessa esitaistelija, joka näyttää omalla esimerkillään mallia.

”Ei sinun tarvitse olla mikään fitnessmuija, että voit pukeutua kireisiin, provosoiviin ja mielenkiintoisiin vaatteisiin. Ainoa oikea vartalonmalli ei ole joku fitnessurheilijan tai huippumallin. Taistelen ajatusta vastaan, että se olisi asia, mihin pitäisi tähdätä.”