Ivanti sopis annettuun kuvaukseen.

Tuulivoima vaikuttaa merkittävästi Suomen sähköhintoihin, lämpötila vaikuttaa merkittävästi kulutukseen. Molemmat on ehdottomia vaikuttajia, jos ei tuule, ei tule tuulivoimaa. Jos on kylmä, pitää lämmittää. Kova pakkanen on seurausta korkeasta ilmanpaineesa, joka myös aiheuttaa sen ettei laajalti tuule, jos korkea ilmanpainealue on suuri. Jos korkeapainealue on vain osassa maata, silloin on yleensä myös tuulta.

Jos tuulen puute on erityisesti lännessä, missä tuulivoimalat pääosin on, ne ei tuota sähköä. Jos on kylmä erityisesti kaupunkien ulkopuolella, sähkön kulutus on suuri. Kaupungeissa on yleensä kaukolämpöä, joka ei perinteisesti ole samalla tavalla kuorma sähköverkolle. Joskin ainakin Helsinki aikoo siirtyä sähkökattiloihin, joten tulevaisuuden pakkasissa on Helsingin kokoinen kuorma lisää.

Toteutuneen perusteella, se onko tuulivoimaa kun on kylmä on aika sattumankauppaa. Niitäkin aikoja on, kun on pakkasta, mutta ilmanpaine-erot osuu tuulivoiman alueelle ja se tuottaa sähköä. Se on mahdollista, koska tuulivoimaa tuotetaan pääsin eri alueella, kuin missä sähköä pääosin kulutetaan. Suomi ei kuitenkaan ole niin iso että joku alue olisi koko ajan tuulessa, joten hintapiikit on aika varmoja tuulivoiman asennusmäärästä riippumatta.

Kun talven sähköhinnoista puhutaan, joku tulee usein muistuttamaan miten talvella tuulee enemmän kuin kesällä, se voi hyvinkin pitää paikkansa, mut se ei estä näitä pitkiä tuulettomia pakkasjaksoja, jotka on sääriippuvaisen tuotannon ja kulutuksen isoin ongelma.

Leveyttä kolmen paloauton verran puskasta puskaan. Kaksi paloautoa vie vähemmän tilaa kuin kolme.

Elontiellä näyttäis olevan sellainen tien leveys joka kelpais tien perustoiminojen suorittamiseen. Elontie on tosin oleellisesti leveämpi kuin pyörätie, johon sä tarvittavaa leveyttä vertasit. Tyypillinen pyörätie tai edes tuplat siitä tuskin olis riittävän leveä.

Parkkipaikat ei todennäköisesti ole tarkoitettu paloautoille, mut, kun toi on Kalasatamankatu, se on uusinta uutta mitä on rakennettu, eli toi on tarkoituksella noin, kun ne on oppinu aiemmista virheistään.

Jos siinä lukee BUS, se on vain kääntymistä varten, jos ei ole jotain lisäkylttiä takseille, pakettiautoille, ym.

Pyärätien leveys ei riitä, siihen tulee lunta, se jää auratessa tielle, sille pitää olla tilaa. Ja jos siellä on isompi ohjelmanumero, hälytysjoneuvojen pitää mahtua ohittamaan toisensa, ettei ne oo sumpussa jo ekasta.

Tietty voidaan kysyä, että mitä hittoa sä tällä asian mainitsemisella ajat takaa

Mä pohdin miltä sellainen kaupunki näyttää missä ei ole henkilöautoja, kaduthan ei siitä kapene, ku ne talot määrää niiden leveyden. Joka tapauksessa katujen pitää olla tarpeeks leveitä hälytysajoneuvoille invatakseille, muuttoautoille ja sellasille. Jos lopputulos olis et 0% autoilee, silloin ei kukaan veis yhä sen noin yhtä ison osan kaupunkikuvaa, kun suurin osa kaduista olis yhä olemassa vain noille erikoisautoille. Josta päästään kätsysti Pohjois-Koreaan, jossa niin jo näyttäis olevan, isot kadut täynnä tyhjää ja autoritäärinen hallinto.

Valitsin ton, koska se on yksi niistä missä voisi olettaa kaikissa tapauksissa olevan tarvettaa suurelle määrälle liikennettä, Mansku olis toinen esimerkki, Hämeentie kolmas. Jonkun pikkukadun pohtiminen lienee turhaa, koska jollekin Rautalammintielle, siinä vieressä, ei missään tapauksessa tule joukkoliikennettä, vaikka itse tien pitää olla olemassa palokuntaa ja ambulanssejakin varten, kun sen varrella on asuintaloja.

Mä sain seinästä seinään 615 pikseliä ja henkilöautoille 115 pikseliä per suunta, eli 230/615=37%. Ne kaistat missä lukee BUS on busseille, niitä ei kannata laskea mukaan, jos ei halua et poliisi tulee ja sakottaa.

Se 20% on aika hankala, koska kun ne menee kantakaupungin ulkopuolelle, se on iso alue saada julkisen tai joukkoliikenteen alle ilman et hinta tai matka-aika räjähtää käsiin. Jos jotain, vois arvata et ne olis ne viimeiset, joita kukaan lähtis pakottamaan pois autoistaan. Muutenkin, tilan pohtimen asiassa, jossa on kyse virtauksesta on takaperoista, tilan pienentäminen tarkoittaisi tarvetta suurempaan virtausnopeuteen, jotta läpäisymäärä pysyy samana, jossa on oma liikenneturvallisuuteen liittyvä ongelmansa.

Joutuu vähän epäilemään, kun osa kadonneesta varauksesta johtuu isommasta kulutuksesta lämmityksen takia. Mut, eipä toi ole monimutkainen testata, kattoo vaan mitä prosenttia mittari näyttää kylmälle akulle ja sit siitä tallissa lämmenneelle. Veikkaisin et se on sama tai prosenttiyksikön-pari alempi.

Katu on talon seinästä vastapäiseen seinään, Stadissa molemmin puolin on ensin kävelyt, sit on pyäräilyt, sit on bussit, sit on autot ja sit on sporat. Puolet ei ole kaukana, jos niitä alkaa mittaamaan. Tossa on referenssi Mäkelänkdulta, ehkä kolmasosa on tavallisille autoille.

Mä ajan viikoittain työkeikan sähköpakulla, joka vie täydestä akusta yhteen suuntaan 12%, eli 24% edestakas. Silloin odottaa et kun pääsee takas keikalta, akkua oli jäljellä yli 70%, mut varsinkin näin talvella, ei ole poikkeuksellista et akku sanoo saman matkan jälkeen et siinä on enää 55% jäljellä.

En tiiä onko se vaan kun auto on niin vanha, mut aika yleinen ymmärrys on et sähköauton kulutus on talvella suurempi. Osa siitä on kuskin lämmittämiseen mennyttä sähköä, mut osa katoaa pelkkään kylmään. Matka on yhteensä 25 km, auto väittää menevän 120 km täydellä akulla, mut kun pääsee takas, akun varauksesta onkin kadonnu 70 km.

Toinen on et sähköautoa ei mielellään aja tyhjänä laturiin, koska se ensinnäkin lataa hitaammin jos se on ihan tyhjä ja toisekseen jos laturi onkin rikki, sit sä oot siinä tyhjän auton kanssa. Eikä autoa myöskään miellään lataa täyteenkään, koska se kuluttaa akkua enemmän ja viimeinen 10-15% on hitaampia ladata.

Eli jos autossa on todellinen kesäkantama 60 km, kaikkien häviöiden ja varmuuksien jälkeen talvella se on ehkä 30 km. Millä ajais kyllä ton sun hypoteettisen matkan, mut jo yhden edestakas matkan jälkeen sen pitäis olla taas laturissa. Mikä on ongelma, varsinkin näin talvella, koska autoa latais mieluummin halpoina päivinä ja olis lataamatta kalliina päivinä.

Vaikka joku asia näytää hyvältä idealta kuitin taakse piirrettynä, sit kun sitä kokeilee todellisuudessa, se voikin olla kelvoton. Koska kuitin taakse ei mahdu sitä määrää muuttujia, mitä meillä täällä on lisäämässä hankaluuksia. Mä väittäisin et ihan vaan stressin vähentämiseksi, toistuva 15 km matkan ajaminen vaatii auton joka edes väittää menevänsä oleellisesti kauemmas kuin 60 km.

Se ei tarkoita, että ainoa tie matalampaan materiaaliseen elintasoon olisi diktatuuri.

Ihmisiä ei pysty viemään kurjuuteen ilman autoritääristä hallintoa, jos joku sitä yrittää, se äänestetään pois päättämästä.

Ensinnäkin, ensisijainen hankkimiskanava ei voi olla käytetty, käytettyä kamaa ei voi olla tarjolla ellei sitä ole ensin uutena. Sitten, sen määrä pienenee käytettäessä, on hävikkiä ja loppuunkäyttäjiä, joiden jäljiltä ei jää mitään. Sen jälkeen on joku määrä jäljellä, joka riittää lähinnä larppaamiseen tai keräilyn kaltaiseen erityiskäyttöön, mut siitä ei koskaan tule pääsääntöistä tapaa hankkia mitään suurelle osalle.

Toisekseen, katuverkon kapasiteetin ohjaaminen julkiseen liikenteeseen (ei joukkoliikenteeseen, ne on eri asioita) on se mitä me ollaan jo tehty ja tehdään edelleen. Ainakin täällä Helsingissä, missä on välillä ahdastakin, vilkkaiden katujen poikkileikkauksesta helposti puolet on joukkoliikenteen, pyäräilyn tai kävelyn käytössä. Se selvästi onnistuu, mut se on myös aikalailla eri asia kuin vaikka kieltää henkilöautot.

On kaksi hyvin eri asiaa mitä ihmiset haluaa ostaa ja mitä ne pystyy ostaa. Suurimmalla osalla rahan määrä on joku rajallinen ja sitä menee muihinkin asioihin. Ne kaipaa halpoja autoja, joita sähköautot ei ole, varsinkaan jos ei ole omaa latausmahdollisuutta, jolla voisi yrittä kompensoida korkeampaa ostohintaa.

Jos halutaan kasvattaa sähköautojen osuutta, päätetään vain et sähköautojen valmistusta, myyntiä ja käyttöä ei saa verottaa, ja hups, muita ei enää ostetakaan. Sen vois rahoittaa tulonsiirtoja karsimalla, sithän ihmiset menis töihinkin, kun ne pakotetaan olemaan olematta työttömiä.

Sähköautovalmistuksen myöhästyminen on enemmän kiinni siitä että Eurooppa ei enää ole ajoneuvoissa edelläkävijä. Yhdysvallat meni edelle ensin, koska niillä on sellainen yrityselämä, missä tämänkaltaisia riskejä pystyy ottamaan. Kiina meni edelle koska valtio tukee sähköautojen tuotantoa ja niillä on raaka-aineet omasta takaa. Noista yrityselämän riskinottoa voisi yrittää kehittää lainsäädännölläkin, mut tuet ja varsinkin raaka-aineet voi olla hankalampia.

Joka tapauksessa, kun Europpaa ei ollut edellekävijä, jos lainsäädännöllä haluttaisiin nostaa sähköautojen osuutta nopeammin, se pitää tehdä tekemällä sähköautojen hankinnasta houkuttelevampaa. Autotehtaat tekee niitä autoja, mitä ihmiset ostaa, jos ihmiset haluaa ostaa sähköautoja, tehtaat tekee niitä. Pakottamalla autojen valmistusta tehdään vain autoja, joille ei ole ostajia, ei pelkästään, koska jotkut ihmiset ei niitä halua, vaan myös koska ihmisillä ei ole niihin varaa. Kannattaa muistaa että Kiinakin myy yhä polttiksia, nekään ei lähteny pakotuslinjalle.

Sähköbussi ei ole vielä kovin kypsä tuote, dieselin ja sähkön väliin ehti tulla kaasubussitkin. Se mitä niistä lopulta tulee ja kuka niitä osaa rakentaa, paljastuu ajan kanssa. Mut voisin arvata et parhaat sellaiset tekee ne, jotka muutenkin osaa tehdä hyviä busseja, sähköistys on vain osa tuotetta, lopunkin pitää toimia kunnolla.

Maailmassa on joku 9 miljardia ihmistä, jotka asuu erilaisissa järjestelmissä, jos ne ihmiset lohkoo kulutuksen mukaan, ne lohkot, joissa on pienin kulutus, ei asu pääsääntöisesti lansimaisittain demokraattisissa maissa. Venäjää pidettiin vielä vähän yli kymmenen vuotta sitten demokratiana, sittemmin se on muuttunut. Yhdysvallat voi yhä olla demokratia, se et onks siellä tilapäinen vai pysyvä ongelma, paljastunee ajan kanssa. Mut, kummassakin muutos on tapahtunut äskettäin, ajan kanssa niistäkin paljastuu miten maille käy. Nää on sen verran isoja prosesseja, et tollaset maat, joilla on omaa öljytuotantoa, ei muutu nopsaan. Tai ehkä tarkemmin, näissä asioissa vuosikymmen voi olla lyhyt aika.

Elokapina ei varmaankaan ylistä autoritäärejä, mut jos ne pitää autoritäärien aikaansaamaa lopputulosta parempana, on ihan asiallista varmistaa et millä tavoin ne sen lopputuloksen ajatteli saada meilläkin aikaan.

Autojen valmistus on EU:ssa on joku 7% BKT:sta, sen katoaminen olis todellinen taloudellinen haitta.

Polttomoottorikiellon ongelma ei ollu pelkästään saksalaisilla, vaan kaikilla jotka niitä valmistaa. Kiellon kumoaminen oli rajat ylittävän toimen lopputulos, ei pelkästään, tai ollenkaan mun lähteen mukaan, huoli saksalaisten äänestyskäyttäytymisestä. Mut, vaikka syynä olisi ollut saksalaiset äänestäjät, sehän olis vaan esimerkki miten demokratia joutuu ottamaan äänestäjien huolet huomioon myös vaalien välissä.

Kokonaan sähköautoihin siirtyminen on merkittävä haaste, koska Eurooppa joutuisi maahantuomaan paljon ulkomailta erityisesti akkujen valmistusta varten. Silloin se ulkomaankauppa olis autoteollisuudelle kriittinen ongelma. Jos siirtyminen tehtään hutiloiden, Euroopassa ei enää valmisteta autoja ja kaikki ajaa kiinalaisella.

Mut meillä ei sinänsä ole turvallista perusoletusta, kun näillä näkymin Elokapinan haluamat toimet tuhoais meidä talouden. Niiden mukaan vaihtoehdot olis tuhota kaikki nyt tai tulevaisuudessa, ainakin matkalla tulevaisuuteen on mahdollista saada aikaan joku muukin lopputulos.

Jos sulla on, laitatko linkin siihen nykytietoon jonka mukaan suurin osa ihmiskunnasta kuolee ilmastonmuutokseen, se kuulostaa sivuvaikutuksetkin huomioonottaen erikoiselta, koska yleensä ihmiset kuolee hyvin laajaan skaalaan syitä.

Jos todennäköisyyksien määrittely on mahdotonta, asia ei saa mitään todennäköisyyttä, pienta tai suurta.

Kymmenesosa päästöistä pitäis tarkoittaa myös kymmenesosaa keskustelussa, ja ratkaisuresursseissa, mut autoilu on jostain syystä päässy erikoisasemaan. Ei oikein voi ku olettaa et autoilun nostamisessa on kyse jostain muusta kuin päästöistä.

Se ei ole mun tulkinta, vaan juurikin näissä keskusteluissa tulee toistuvasti esiin miten länsimaiset demokratiat on ongelma ja noi muut maat, jotka on pääosin autoritäärisiä, kuluttaa vähemmän ja meidän pitäisi päästä samaan. Niiden maiden kulutuksen puute on osa sitä perussyytä miksi ne on autoritäärisiä, niissä on pieni eliitti, joka kuluttaa kuin miljonäärit länsimaissa ja muu kansa elää kurjuudessa. Mut kukaan niiden ylivertaisuutta ylistävä ei suostu kertomaan miten sellainen saadaan aikaan länsimaissa tuhoamatta samalla demokratiaa.

Elokapina näyttää käyttävän päästöteemoja keppihevosena autoritäärisen järjestelmän aikaansaamiseen. Niiden vaatimukset on osittain sellaisia, mitkä on mahdottomia saada aikaan vähänkään demokraattisessa järjestelmässä, kun siinä asuvat ihmiset ei niitä halua.

Käytännössä voi kattoo vaikka EU:n äskeittästä päätöstä ensin kieltää edes polttomoottoriautot ja sitten peruuttaa siitä, kun kävi selväksi et kielto olisi aiheuttanut merkittävän taloudellisen haitan. Jos EU olisi vähemmän demokraattinen järjestelmä, sen ei olisi tarvinnut peruuttaa päätöksestään, koska pelkkä ideologinen perustelu päätökselle olisi riittänyt. Elokapina haluaa järjestelmän, jossa niiden pelkkä ideologinen perustelu koko henkilöautoilun kieltämiseksi riittää, mut ne ei voi saada sitä tilannetta aikaan ilman että samalla ne tuhoaa demokratian.

Elokapinalla ei ole voimaa ottaa maata haltuun väkivalloin, joten ne voi päästä päätöksentekoon vain parlamentaarisen prosessin kautta, mut ne ei vaikuta tekevän sitäkään, muuten kuin mielenosoitusten kautta. Mut niiden valitsema tapa osoittaa mieltä samalla vieraannuttaa muuta kansaa niiden viestistä. Joten, tilanne on et Elokapina tekee pöljiä tempauksia, jotka on varmasti niiden omasta mielestä tärkeitä. Mut muu kansa pitää niitä tarpeettomina, artikkelin kyselyn mukaan 52% suhtautuu Elokapinan toimintaan kielteisesti. 52% on kahden ison puolueen kokoinen joukko, jos se määrä päätyy eduskuntaan vastustamaan Elokapinan vaatimuksia, Elokapinalla on myös parlamentaarinen tie pystyssä ja ainoa lopputulos on mielenosoitusten aiheuttama haitta.

Henkilöautoliikenne on suuruusluokkaa 10% Suomen päästöistä, keskusteluissa se näyttää olevan oleellisesti osuuttaan suuremmassa asemassa. En tiiä miksi, ehkä koska autoja on niin helppo nähdä omassa elämässä. Erityisesti ihmetyttää mistä yksityisautoilun tekeminen laittomaksi on tullut, koska jos ongelma olisi vain henkilöautoilun päästöt, vois olettaa et päämäärä olis autoilun päästöttömyys eikä sen kieltäminen. Se ristiriita saa asian näyttämään siltä et koko päästöasia on vain keppihevonen.

Muutenkin, koko Elokapina tuoksahtaa autoritääriseltä liikkeeltä, en usko että olen ainoa joka on sen huomannut tietoisesti tai tiedostamattaan. Se voi olla niiden isoin haaste saada päämääriään toteutukseen, jos sieltä jotain muuten toteuttamiskelpoista löytyis.

Demokratia vaatii resursseja, koska sen edellytys on et ihmisillä on edes suhteellisen kelvollinen elämä, ettei ne käy kääntämässä maansa johtoa toiseksi. Se et maat joilla ei ole nyt tai lähiaikoina edellytyksiä demokratisoitua olis jotenkin ihanne, on aika erikoinen tulkinta tilanteesta. Ja vois aihuettaa huolta jos Elokapinan kaltainen liike pääsis jossain maassa oikeasti valtaan jollain tavalla.

Toisaalta, sama syntyvyyden lasku haittaa Kiinaakin, eikä ne ole länsimaista demokratiaa nähnykään ku aseidensa tähtäimissä.

Sadan vuoden päähän ennustaminen on käytännössä kylähullujen erikoisosaamista, ainoa mikä on varmaa et ihmiset ratkoo jatkuvasti ongelmia onnistuneesti. Todennäköisyyksien arpominen näin monitahoiseen prosessiin noin kauas on varmasti mahdotonta.

Yksityisautoilun muuttaminen laittomaksi olis just niitä asioita, jotka ei ole todellisuudesta. En tiiä mistä sä sen repäsit, se päämäärä ei näytä olevan tarjolla Elokapinan omissa päämäärissä. Niiden kieltolistalla näyttää olevan lyhyet lennot, yksityiskoneet ja polttomoottori “luksusjahdit”, joita ei ole sen tarkemmin määritelty lennon pituuden, yksityisen käyttäjän (esim. ambulanssilennot) tai luksusjahdin koon mukaan.

Ongelma on et maailmassa on liikaa ihmisiä, tehokkain tapa vähentää meitä on laajentaa tämä lähsimaisissa demokratioissa vallitseva tila koko pallolle, sit syntyvyys laskee, ihmiset vähenee ja asia korjaantuu itsekseen ja kaikilla on mukavampaa.

Ilmastonmuutos on hidas prosessi, jotta sillä oli kriittinen vaikutus, pitäis olettaa et ihminen ei ehtis sopeutua sen aiheuttamiin haasteisiin. Lähihistoriassa, vaikka 100 vuotta, ihmisen eläminen on muuttunut täysin toisenlaiseksi, ja samaan aikaan meidän määrä on vain kasvanut, vaikka sellainen 100 vuotta sitten elänyt henkilö ei varmasti pärjäis täyspainoisesti nykymaailmassa. Samalla tavalla ne, jotka on täällä 100 vuoden kuluttua, tekee jokapäiväisesti meille ihan käsittämättömiä asioita meille vieraassa ympäristössä. Niitä ihmisiä voi olla vähemmän, mut ensisijaisesti koska syntyvyys laskee sitä mukaa kun elintaso kohenee, eikä elintason kasvun laajentuminen uusille alueille näytä olevan loppumassa.