Siirry sisältöön

taantuma

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Taantuma Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

taantuma (10)

  1. (taloustiede) kansantalouden tilanne, jossa bruttokansantuotteen kasvuvauhti supistuu huomattavasti ollen kuitenkin plusmerkkistä; hitaan talouskasvun kausi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪ɑːnt̪umɑ/
  • tavutus: taan‧tu‧ma

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi taantuma taantumat
genetiivi taantuman taantumien
(taantumain)
partitiivi taantumaa taantumia
akkusatiivi taantuma;
taantuman
taantumat
sisäpaikallissijat
inessiivi taantumassa taantumissa
elatiivi taantumasta taantumista
illatiivi taantumaan taantumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi taantumalla taantumilla
ablatiivi taantumalta taantumilta
allatiivi taantumalle taantumille
muut sijamuodot
essiivi taantumana taantumina
translatiivi taantumaksi taantumiksi
abessiivi taantumatta taantumitta
instruktiivi taantumin
komitatiivi taantumine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo taantuma-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

johdos verbistä taantua

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

suhdannetaantuma

Aiheesta muualla

[muokkaa]