suomenkielinen

Suomi

Adjektiivi

suomenkielinen (38) (ei vertailuasteita)

1. suomen kieltä äidinkielenään puhuva tai muuten hyvin osaava
2. suomeksi esitetty tai tapahtuva, suomen kielellä oleva

Ääntäminen

• IPA: [ˈsʷuo̞me̞ŋˌk̟ie̞liˌne̞n]

Käännökset

1. suomea puhuva

azeri: fincə englanti: Finnish-speaking, Finnish esperanto: finna ruotsi: finskatalande

tšekki: finský turkki: Fince venäjä: финноязычный viro: soome keelt rääkiv, soomekeelne

2. suomen kielellä oleva

azeri: fincə englanti: Finnish-speaking, Finnish esperanto: finnalingva, finna ranska: finnophone m./f.

ruotsi: finskspråkig tšekki: finský turkki: Fince viro: soomekeelne

Liittyvät sanat

• suomea puhuva
• suomentaa

Substantiivi

suomenkielinen

1. suomea äidinkielenään puhuva henkilö

   Suomenkieliset ovat enemmistönä useimmissa Suomen kunnissa.

Käännökset

1. suomenkielinen henkilö

esperanto: finnalingvano

ranska: finnophone m./f.

Aiheesta muualla

• suomenkielinen Kielitoimiston sanakirjassa