Valkeamäki
| Valkeamäki | |
|---|---|
 Soidinsuota. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Keltinmäki-Myllyjärvi |
| Kaupunginosa nro | 37 |
Valkeamäki on Jyväskylän 37. kaupunginosa Keltinmäen Mustalammen asuinalueen pohjoispuolella ja valtatien 18 eteläpuolella. Kaupunginosa on harvaan asuttua aluetta, jossa asutus keskittyy kahteen osaan: Hanhiperään kulkevan Hanhiperäntien varrelle sekä Hanhinotkoon Vesangan rajalle.[1] Valkeamäen rakennuttamista asuinalueeksi on suunniteltu jo 1980-luvulla[2], myöhemmin myös 2000-luvulla.[3]
Virallinen kaupunginosa rajautuu pohjoisessa Ruokkeeseen, idässä Kypärämäkeen, kaakossa Keltinmäkeen, etelässä Hanhiperään ja lännessä Vesankaan. Kaupunginosaa vastaavat tilastollisessa jaossa Valkeamäen-Ruokepuolisen ja Köhniöntauksen pienalueet.[1]
Luonto ja ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkeamäen alue on keskustaan verrattuna melko korkeaa, korkeimmillaan noin 220 metrin korkuista. Alue on pääosin nuorta mäntyvaltaista sekametsää 1970-luvulla tehtyjen hakkuiden takia. Alueella sijaitsee myös Soidinsuo eli Sintinsuo.[4]
Alueen länsiosassa sijaitsee Hanhinotko, jonka läpi Hanhijärven laskuoja Hanhioja virtaa Ruokepuoliseen.[1] Hanhioja on ollut Jyväskylän ja Vesangan rekisterikylien raja. Mustalammen asuinalueen lähellä sijaitseva Rajalampi on puolestaan ollut Jyväskylän ja Keljon kylien rajalla.[5]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen Valkeamäen alue oli pitkään Jyväskylän kylän asumatonta takamaata, asutusta alueelle syntyi vasta 1820-luvulla.[4] Tuolloin alueelle perustettiin Mustamäen ja Hanhijoen uudistilat.[6] Uudistilat siirtyivät myöhemmin Nisulan talon haltuun.[7] Myöhemmin Mustamäen alueelle syntyivät Ruokepuolisen eli Lehtiniemen, Rinteelän sekä Könkkölän[8] talot, Hanhijoen alueelle puolestaan ainakin Hakalan, Valkeamäen, Lehdon, Ilomäen ja Mäyrämäen[8] talot.[9] Hanhiperän yhteydessä olevaa aluetta on perinteisesti pidetty Taka-Keljon osana.[7] Se kuului Taka-Keljon koulupiiriin vuodesta 1920 vuoteen 1967, jolloin koulupiiri lakkautettiin.[10]
Mustamäen uudistilan alue eli nykyisen kaupunginosan pohjoispuoli siirrettiin maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1914, eteläpuoli siirrettiin kaupunkiin vuonna 1965.[11][12]
1980-luvun maankäytön tarkastelun yhteydessä suunnitteille tuli Valkeamäen alueen rakennuttaminen suunnilleen Kuokkalan kokoiseksi asuinalueeksi.[2] Vuoden 1992 kaavaluonnoksessa Valkeamäestä suunniteltiin kerrostalovaltaista aluetta, jonka rakentamisen yhteydessä Sintinsuo olisi kuivattu puistoksi. Vuoden 1998 suunnitelmassa Köhniöntauksesta suunniteltiin kerrostaloaluetta, pientaloalueiksi puolestaan Mustalampea ja Hanhiperää, mutta varsinainen Valkeamäki olisi jäänyt vielä rakentamattomaksi. Tästä suunnitelmasta otettiin käyttöön ainoastaan Mustalammen asuinalueen kaava. Myöhemmissä luonnoksissa on painotettu pientaloja sekä suoalueiden säilyttämistä.[13] Rakentamista ei ole kuitenkaan aloitettu, eikä alueella ole käytössä olevaa asemakaavaa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Seppo Lähteenmäki: Wanha Keljo - osa nykyistä Jyväskylää: elämänmenoa ja muisteluksia Keljon kaupunkilaistuvasta maalaisympäristöstä. Jyväskylä: Keljon perinnekirjatoimikunta, 1992. ISBN 978-952-90-3704-9 teoksen tiedot Finnassa.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Jyväskylän karttapalvelu (Kaupunginosat, pienalueet, kuntaliitosalueet) kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 29.7.2023.
- ↑ a b Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008 (sivu 264, verkkoversiossa 138). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ VALKEAMÄEN OSAYLEISKAAVA SELOSTUS .jkl.fi. Viitattu 29.7.2023.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Valkeamäen osayleiskaavan selostus, osio 3: Suunnittelualueen nykytilanne.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 3212 02 Vesanka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1963. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 29.7.2023)
- ↑ Wanha Keljo, sivu 45.
- ↑ a b Wanha Keljo, sivu 54.
- ↑ a b Wanha Keljo, sivu 40.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 531.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 272.
- ↑ Wanha Keljo, sivu 100.
- ↑ Jyväskylän karttapalvelu: Aluejaot > kuntaliitosalueet
- ↑ Valkeamäen osayleiskaavan luonnos, osio 5: Vaihtoehtoiset maankäyttöluonnokset.
