Kortepohja
| Kortepohja 17. kaupunginosa |
|
|---|---|
 Taitoniekantien kerrostaloja. |
|
| Kaupunki | Jyväskylä |
| Suuralue | Kypärämäki–Kortepohja |
| Väkiluku | 8 336 (2020) |
| Osa-alueet |
Kortesuo Ylioppilaskylä Kortekeskus Korteranta Laajavuori-Haukkala Kortemäki |
| Postinumero(t) |
40740 40630 |
| Lähialueet |
Savela Kypärämäki Nisula (Haukkalassa Mannisenmäki) |
Kortepohja on kaupunginosa Jyväskylässä. Sen väkiluku vuoden 2021 lopussa oli 8 336.[1] Kortepohja on kerrostalovaltainen alue; lisäksi siellä on rivitaloja, joita kutsutaan "legotaloiksi". Kortepohjassa sijaitsee suuri osa Jyväskylän ylioppilaskunnan opiskelija-asunnoista, 1 339 asukkaan (2022)[1] ylioppilaskylä. Kaupunginosan muita asuinalueita ovat Kortesuo, Korteniitty, Laajavuori, Kortemäki sekä pohjoisempana Haukkala.[2]
Arkkitehdit Bengt Lundsten ja Esko Kahri suunnittelivat Kortepohjan asuinalueen 1964–1968. Alue on rakennettu pääosin 1960- ja 1970-luvulla.[3] Kortesuon alueen rakennuskanta on valmistunut enimmäkseen 1990-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenellä.[2]
Luonto ja ympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kortepohjan asutus sijaitsee pääosin Tuomiojärven lounaispuolella, Rautpohjan ja Eerolanlahden lähettyvillä.[2] Rautpohjan ja muun Tuomiojärven väliin jää rakentamaton Haukanniemi, jonka metsäinen keskiosa on yksi kaupungin määrittelemistä merkittävistä luontokohteista. Noin puolet metsästä on luonnontilaista lehtipuuvaltaista sekametsää ja puolet istutettua kuusistoa. Rautpohja ja Eerolanlahti ovat Natura 2000- luonnonsuojeluhankkeen verkostoon kuuluvia luontokohteita, jotka ovat muun muassa laulujoutsenten sekä naurulokkien pesimäpaikkoja.[4] Eerolanlahteen laskee etelästä Savelan lähellä olevan Vehkalammen laskuoja Eerolanpuro.[5][2]
Kaupunginosan länsiosassa sijaitsee Laajavuori, jonka alueella toimii hiihtokeskus. Mäen rinteellä on myös pieni Vuorilampi. Noin 1,5 km Laajavuoren huipulta etelään päin on maantieteellinen Kypärämäki, joka lähes erottaa Kortemäen muusta Kortepohjasta. Virallinen kaupunginosa jatkuu Laajavuoren länsipuolelle vielä siten, että Riihilampi ja osa Myllyjärvestä kuuluvat tähän.[2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Kortepohjan alue oli asumatonta Jyväskylän kylän takamaata 1700-luvun keskivaiheille saakka, jolloin alueen omistaneelle Nisulan talolle alettiin perustaa torppia. Ensimmäinen tunnettu torppa mainittiin vuonna 1746, ja toinen torppa perustettiin lähistölle viimeistään vuonna 1760. Torppien nimiä ei tuolloin mainittu, tosin kyseessä saattavat olla alueella sijainneet Auvila ja Takala, jotka esiintyvät lähteissä 1780-luvulta alkaen. Myöhemmin 1800-luvun alkupuolella perustettiin ainakin Salmelan ja Vehkalan eli Lähteenahon torpat. Auvila ja Takala hävisivät vasta 1900-luvulla: Auvila ilmeisesti paloi 1930-luvulla ja Takala myytiin kaupungille vuonna 1963.[6]
Vuonna 1865 kaupungin piirilääkäri Wolmar Schildt osti yhden neljästä Nisulan lohkotilasta itselleen. Noin kahdenkymmenen vuoden sisällä hän hankki omistukseensa myös muutkin Nisulan lohkotilat. Nisula jakautui jälleen vuonna 1934, kun Wolmar Schildtin poika Aatos myi omalle pojalleen Volmarille suuren osan tilan maista. Kaupassa syntynyt uusi tila nimettiin Kortesuoksi.[6]
Nykyinen Kortepohjan alue siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnasta kaupunkiin vuonna 1941. Varhaista tiheämpää asutusta alueelle syntyi vuonna 1947, kun valtio lunasti maanhankintalain perusteella Kortesuon tilalta maata Haukkalantien varrelta jatkosodan jälkeisiä asutustoimia varten.[6] Varsinaisesti alueen kehittyminen asuinalueeksi alkoi vasta 1960-luvulla, kun kaupunki osti Schildteiltä maata Laajavuoren lähistöltä vuonna 1963.[7] Seuraavana vuonna Jyväskylän nimitoimikunta järjesti kilpailun tulevan asuinalueen nimestä. Ehdotuksiin kuuluivat Rautpohja ja Kortesuo, jotka olivat jo käytössä tulevan asuinalueen lähellä. Rautpohja oli jo otettu Tuomiojärven lahden nimestä käyttöön etelämpänä sijaitsevalle Valmetin Rautpohjan tehdasalueelle. Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun suomen kielen professori Ahti Rytkönen ehdotti nimeksi Kortesuohon ja Rautpohjaan perustuvaa yhdistelmänimeä Kortepohja.[8] Tämä nimi virallistettiin vuonna 1965.[9]
Asuinalueen ruutukaavaan perustuva asemakaava hyväksyttiin vuonna 1966 ja rakentaminen aloitettiin seuraavan vuoden aikana.[9] 1970-luvulla Kortepohjaan rakennettiin koulu, päiväkoti, ostoskeskus, kirjasto ja kirkko,[2] ja 1980-luvun alkuun mennessä kaupunginosaa pidettiin valmiina.[9]
Tämän jälkeen alkoi täydennysrakentaminen, josta syntyi muun muassa Kortesuon asuinalue 1990-luvulla ja 2000-luvun ensikymmenyksellä Korteniitty.[9][2] Vuonna 2022 Kortepohjaan avattiin Kortetalo, johon siirtyi kaupunginosan kirjasto sekä koulu- ja päiväkotitoiminta. Sen tiloissa toimii myös muita palveluja.[10]
Kortemäki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kortemäki on asuinalue Jyväskylässä Kortepohjan länsiosassa. Sen eteläosan omakotitalot ovat enimmäkseen jälleenrakennuskauden taloja, useimmat pohjoisosan omakoti- ja rivitalot 1970–1980-luvulla rakennettuja, tosin vielä 2000-luvun alussa alueelle rakennettiin vähän lisää. Alueen kokoojakatuna on Pyssymiehenkatu, josta alueen muut kadut haarautuvat. Nykyinen Kortemäen eteläosa oli ennen pohjoisosan rakennusta osa Kypärämäkeä ja vaikka nykyään Kortemäki virallisesti kuuluu Kortepohjan kaupunginosaan, on sillä läheiset yhteydet Kypärämäkeen: se kuuluu Kypärämäen äänestysalueeseen sekä Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistyksen toimialueeseen ja autotieyhteys sinne on pelkästään Kypärämäen kautta. Kortemäkeen kulkevat Linkin bussit 1 ja 2.
Rap-kulttuurissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rap-artistit kuten Tohtori Getto, Lyttä, Gettomasa, Mike Mo ja Super Duve ovat tehneet Kortepohjaa tunnetuksi suomalaisessa rapkulttuurissa. Kortepohjassa on perustettu Suomen pitkäikäisin räpmusiikin livekeikkoihin erikoistunut klubi Ghetto Party, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa ravintola Rentukassa 22.5.2009. Kortepohjan Rentukassa järjestettiin myös sittemmin räpmusiikista tunnetuksi tulleen Jyväskylän ensimmäiset kokonaan räpmusiikkiin erikoistuneet kaksipäiväiset festivaalit, kun Ghetto Party Festivaali järjestettiin vuosina 2013 ja 2015.[11]
Tunnettuja Kortepohjassa asuneita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Are (s. 1989), rap-artisti[12]
- Gettomasa (s. 1993), rap-artisti[13]
- Topi Nättinen (s. 1994), jääkiekkoilija[14]
- Rekami (s. 1986), rap-artisti ja musiikkituottaja[15]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Ylioppilaskylän D- ja S-talot -
Kortepohjan ostoskeskus -
Rivitaloaluetta -
2010-luvulla rakennettu talo -
-
Pientaloja Haukkalassa -
Kerrostalo Laajavuorentiellä -
Kortepohjan kirjaston sisäänkäynti Kortetalossa.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nina Moilanen: Kortepohjan asuma-alue - Inventointiraportti 2021 (pdf) jyvaskyla.fi. x.8.2021. Keski-Suomen Museo. Viitattu 5.1.2024.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Jyväskylän väestö pienalueittain. Jyväskylän kaupunki. Viitattu 16.11.2022.
- ↑ a b c d e f g Jyväskylän karttapalvelu kartta.jkl.fi. Arkistoitu 22.11.2020. Viitattu 5.1.2024.
- ↑ Asemakaavanselostus Korteniitty | 17 : 085 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Päivi Pietarinen, Heikki Sihvonen: Jyväskylän merkittävät luontokohteet x.10.2007. Jyväskylän kaupunki. Arkistoitu 26.6.2015. Viitattu 5.1.2024.
- ↑ Anna Maria Bagge: Tuomiojärven kunnostussuunnitelma (pdf) (s. 21) jyvaskyla.fi. 30.11.2012. Jyväskylä: Jyväskylän kaupunki. Viitattu 5.1.2024.
- ↑ a b c Moilanen 2021, s. 8-9.
- ↑ Moilanen 2021, s. 10.
- ↑ Sirkka Paikkala et. al: Suomalainen paikannimikirja (PDF) Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 63b. Viitattu 5.1.2024.
- ↑ a b c d Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia 1965-2008, kappale "Kortepohja", s. 247-251 (verkkoversiossa 128-130). Osittain korj. 2. p. Jyväskylän kaupunki, 2012. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Elomaa, Outi: Kortepohjan päiväkotikoulu luo lapselle vuosien opinpolun Suur-Jyväskylän Lehti. 10.8.2022. Viitattu 19.7.2023.
- ↑ Ghetto Party -lähiöfestareilla esiintyvät melkein kaikki Suomen underground-räppärit City. 20.10.2015. Viitattu 7.6.2022.
- ↑ Janne Pajunen & Lauri Pihlman (2017): KPC Meets Boston.
- ↑ Oskari Onninen: Mä oon suomenmestari – haastattelussa Gettomasa Rumba.fi. Viitattu 30.12.2018.
- ↑ Teemu Rauhala: Jyväskylä kulkee aina Topi Nättisen mukana – otti näyttävän Kortepohja-tatuoinnin KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 30.12.2018.
- ↑ Pussikaljaräpin kaupunki – Jyväskylän lähiöt näyttäytyvät rap-biiseissä rujoina ja nuhjuisina, mutta myös kotiseutuylpeyttä löytyy Jyväskylän Ylioppilaslehti. 26.2.2018. Viitattu 30.12.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kortepohja Wikimedia Commonsissa
