Uskonto Porissa

Uskontokuntiin kuuluminen Porissa, Tilastokeskus (2023)

  Luterilaisuus (68.3%)

  Muut uskonnot (1.9%)

  Uskontokuntiin kuulumattomat (29.9%)

Keski-Porin kirkko on kaupungin suurin kirkko.

Tämä artikkeli käsittelee Porin uskontoa ja uskonnollisia yhteisöjä. Porin kaupungissa 68,3 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,9 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 29,9 prosenttia väestöstä.

Protestantismi

Luterilaisuus

Evankelis-luterilainen kirkko

Porissa toimii viisi evankelis-luterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Turun arkkihiippakunnan alaiseen Porin rovastikuntaan. Porissa toimivia seurakuntia ovat Keski-Porin seurakunta, Länsi-Porin seurakunta, Meri-Porin seurakunta, Noormarkun seurakunta sekä Porin Teljän seurakunta. Nämä seurakunnat muodostavat yhdessä Porin seurakuntayhtymän.

Herätysliikkeet

Herätysliikkeistä Satakunnan seudulla vaikuttaa erityisesti rukoilevaisuus. Pori kuuluu Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistyksen ydinalueeseen. Rukoilevaisuuden rinnalla Porissa toimii evankelinen herätysliike. Näillä liikkeillä on Porissa suhteellisen voimakas kannatus. Myös viidennellä herätysliikkeellä on kannatusta Porissa. Evankelisen herätysliikkeen piirissä toimiva Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen messuyhteisö kokoontuu Porissa Väinölän kirkossa. Viidennen herätysliikkeen piirissä Pori toimii Satakunnan Kansanlähetyksen keskuspaikkana. Kansanlähetyksellä on Porissa oma Lähetyskoti.

Porissa toimii myös useita lestadiolaissuuntia. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Porissa toimii Porin rauhanyhdistys. Esikoislestadiolaisuuden piirissä Lahdessa toimivat Esikoislestadiolaiset, jonka rukoushuone sijaitsee Koivistonpuistikolla, sekä Esikoisten paikallisyhdistys. Herännäisyyden piirissä Porissa toimii Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto.

Helluntaiherätys

Helluntaiherätys saapui Satakuntaan 1920-luvulla. Satakunnan apostoliksi kutsuttu Eino Heinonen toimi voimakkaasti Porissa vuonna 1929. Ensimmäisenä Porin alueella toimi Koivistonluodon helluntaiseurakunta joka yhdistyi vuonna 1930 perustettuun Porin helluntaiseurakuntaan. Myöhemmistä johtajista myös Arvo Peltomaa on tullut tunnetuksi helluntaiherätyksen piirissä. 1980-luvulle mennessä Porin helluntaiseurakunta oli kasvanut yli 1 050 jäsenen seurakunnaksi. Helluntaiseurakunnan Eelim-temppeli valmistui Itätullin kaupunginosaan vuonna 1979.

Katolinen kirkko

Roomalaiskatolisen kirkon piirissä Pori kuuluu Turussa keskuspaikkaansa pitävän Pyhän Birgitan ja autuaan Hemingin katolisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Katolinen seurakunta järjestää toimintaa Porissa säännöllisesti ortodoksisessa kirkossa.

Ortodoksinen kirkko

Konstaninopolin patriarkaattiin kuuluvan Suomen ortodoksisen kirkon alaisuudessa Pori kuuluu Tampereen ortodoksisen seurakunnan toiminta-alueeseen. Ortodoksinen seurakunta kokoontuu Pyhän Apostoli ja evankelista Johannes Teologin kirkossa, joka on rakennettu vuonna 2002. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Matti Porkka.

Tapahtumat

Porissa on järjestetty useita kristillisiä suurtapahtumia. Herätysliikkeiden tapahtumista Pori on isännöinyt vanhoillislestadiolaisten Suviseuroja kahdesti vuosina 1946 ja 2017, evankelisuuden valtakunnallisia Evankeliumijuhlia kahdesti vuosina 1970 ja 2019, herännäisten valtakunnallisia Herättäjuhlia kahdesti vuosina 1962 ja 1993 sekä Kansanlähetyspäiviä kahdesti vuosina 1976 ja 2005. Vapaakirkon kesäjuhlat on järjestetty Porissa kaksi kertaa vuosina 1974 ja 2018.