Työllisyysrahasto
| Osa artikkelisarjaa |
| Suomen politiikka |
|---|
 |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: riittämättömät lähteet |
Työllisyysrahasto (ruots. Sysselsättningsfonden) on tärkeä osa suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää. Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksut, joilla rahoitetaan muun muassa valtaosa työttömyysturvasta, työttömyysturvan ajalta kertyvä työeläke ja palkkaturva. Aikuiskoulutustukea rahasto myöntää tietyin ehdoin vuoden 2025 loppuun saakka. Työllisyysrahasto määrä ja kerää myös työnantajan omavastuu- ja muutosturvamaksut sekä toimii työsuhteen päättymisriita-asioissa vahingonkorvauksen ja työttömyysetuuksien yhteensovituksen asiantuntijana. Lisäksi rahasto opastaa ja neuvoo asiakkaita tehtäviinsä kuuluvissa asioissa sekä osallistuu toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämiseen. Rahaston asiakkaita ovat kaikki työnantajat ja 18–64-vuotiaat palkansaajat Suomessa.
Työllisyysrahasto on lailla perustettu työmarkkinaosapuolten hallinnoima organisaatio. Työllisyysrahasto aloitti toimintansa 1.1.2019, kun Työttömyysvakuutusrahasto TVR ja Koulutusrahasto yhdistyivät. Työllisyysrahaston toimintaa valvoo Finanssivalvonta ja rahasto kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan.[1]
Rahaston tehtävät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työttömyysturvan rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksuja työnantajilta ja työntekijöiltä. Työllisyysrahastolle maksut suorittaa työnantaja, joka pidättää palkansaajan osuuden työntekijän palkasta. Vuonna 2023 maksuja kerättiin 3,6 miljardia euroa. [2]
Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyysvakuutusmaksuilla suurimman osan työttömyyskassojen maksamasta ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta lukuun ottamatta sitä osuutta, jonka kassa kerää jäsenmaksuilla (noin 5 %). Lisäksi Työllisyysrahasto tilittää valtionosuuden kassoille. Valtionosuus rahoitetaan verovaroista. Työllisyysrahasto tilittää Kelalle keräämistään työttömyysvakuutusmaksuista sen osuuden, joka vastaa kassoihin kuulumattomien palkansaajien osuutta.[3]
Eläketurvan rahoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työllisyysrahasto rahoittaa työttömyysvakuutusmaksuilla ansiosidonnaiselta päiväraha-ajalta ja aikuiskoulutustukiajalta kertyvää työeläkettä. Rahasto tilittää osuudet Eläketurvakeskukselle ja Valtion Eläkerahastolle.
Muutosturvamaksun kerääminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työnantaja voi olla velvollinen maksamaan muutosturvamaksun, jos työnantaja on irtisanonut 55 vuotta täyttäneen työntekijän tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja työntekijä on ollut työnantajan palveluksessa vähintään viisi vuotta. Työllisyysrahaston keräämillä muutosturvamaksuilla rahoitetaan työntekijän muutosturvapakettia.[4]
Palkkaturva
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työntekijä voi saada työ- ja elinkeinoministeriön maksamaa palkkaturvaa, jos hänellä on palkkasaatavia työnantajan maksukyvyttömyyden takia. Myös palkkaturva rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta.
Työsuhteen päättymisriidat ja työsopimuslain mukainen yhteensovitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työnantaja, joka on päättänyt työntekijän työsuhteen työsopimuslain säännösten vastaisesti, on velvollinen maksamaan työntekijälle korvausta. Korvauksesta on maksettava Työllisyysrahastolle vähennys tietyin ehdoin.
Työllisyysrahasto toimii työsuhteen päättymisriita-asioissa maksettavan korvauksen ja työntekijän saamien työttömyyspäivärahojen yhteensovituksen asiantuntijoina.[5]
Osaamisen kehittämisen rahoittaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aikuiskoulutustuen ja ammattitutkintostipendin lakkauttava laki astui voimaan 1.6.2024. Työllisyysrahasto voi myöntää aikuiskoulutustukea vuoden 2025 loppuun saakka, jos opinnot ja tukioikeus ovat alkaneet 31.7.2024 mennessä. Ammattitutkintostipendejä voidaan myöntää 31.7.2024 mennessä suoritetun ammatillisen tutkinnon perusteella. Stipendi tulee hakea vuoden sisällä tutkinnon suorittamisesta.[6]
Työllisyysrahasto myöntää lisäksi esimerkiksi hyvinvointialueille, kunnille, seurakunnille, yhdistyksille ja säätiöille koulutuskorvausta. Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. [7]
Suhdannepuskuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Työllisyysrahasto tekee ehdotuksen tulevan vuoden työttömyysvakuutusmaksujen tasosta sosiaali- ja terveysministeriölle. Kunkin vuoden työttömyysvakuutusmaksuprosentit[8] vahvistetaan lailla.
Osa työttömyysvakuutusmaksujen tuotosta siirretään suhdannepuskuriin, jonka tarkoituksena on turvata työttömyysvakuutusmaksujen tasainen maksukehitys. Tavoitteena on kerätä hyvinä aikoina puskuria, jota voidaan käyttää niin, että työttömyyden kasvaessa maksukorotukset voidaan pitää pienempinä. Emu-puskuriksi nimettyä suhdannepuskuria on käytetty viimeisten 20 vuoden aikana jo useaan otteeseen tasaamaan maksukorotuksia tilanteissa, jolloin työttömyys Suomessa on kasvanut merkittävästi.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tietoa Työllisyysrahastosta Työllisyysrahasto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Työllisyysrahaston vuosikertomus 2023 Työllisyysrahasto. Viitattu 20.8.2024.
- ↑ Tietoa Työllisyysrahastosta Työllisyysrahasto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Työttömyysvakuutusmaksut - muutosturvamaksu Työllisyysrahasto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Työsuhteen päättymisriidat Työllisyysrahasto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Työllisyysrahasto: Aikuiskoulutustuki.fi aikuiskoulutustuki.fi. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Työllisyysrahasto - Koulutuskorvaus Työllisyysrahasto. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Työllisyysrahasto - työttömyysvakuutusmaksut - maksuprosentit Työllisyysrahaston verkkosivusto - maksuprosentit. Työllisyysrahasto. Viitattu 20.8.2024.
- ↑ Sijoitustoiminnan ja velkarahoituksen periaatteet Työllisyysrahasto. Viitattu 28.8.2024.
.svg){kind=small}
