Tuurujärvi
| Tuurujärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta |
| Kunnat | Ulvila |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Harjunpäänjoen valuma-alue (35.14) |
| Laskujoki | Joutsijoki eli Harjunpäänjoki |
| Mittaustietoja | |
| Keskisyvyys | 2,3 m |
| Suurin syvyys | 3 m |
| Valuma-alue | 4,6 km² |
 Tuurujärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tuurujärvi on järvi Ulvilan kaupungissa, entisen Kullaan kunnan alueella. Järvi on yhteydessä kolmen matalan ja kapean salmen kautta sitä huomattavasti suurempaan Joutsijärveen.[1] Joutsijärven pinta-ala on 840 hehtaaria ja Tuurujärven vain 139 hehtaaria. Tuurujärven keskisyvyys on 2,3 metriä.[2] Joutsijärvi ja Tuurujärvi kuuluvat Kokemäenjoen vesistöalueen Harjunpäänjoen valuma-alueeseen. Niiden valuma-alueen pinta-ala on 117 km2, josta Tuurujärven osuus on 4,6 km2.[3][4]
Tuurujärven ja Joutsijärven veden pintaa säännöstellään Tammen padolla, joka sijaitsee Joutsijärvestä alkunsa saavan Joutsijoen suulla. Joutsijoen nimi muuttuu matkalla useasti ja se laskee Harjunpäänjokena Kokemäenjokeen.[4][5]
Tuurujärvi on Porin kaupungin pääasiallinen raakaveden lähde. Tuurujärven eteläosassa sijaitsee vedenottamo, mistä puhdistettava järvivesi ohjataan 9 kilometrin pituista raakavesijohtoa pitkin Harjakankaan tekopohjavesilaitokselle. Vettä otetaan Tuurujärvestä noin 270 litraa sekunnissa. Tekopohjavesilaitoksen vieressä sijaitsee matalampi Tyvijärvi, jonka vesi on huomattavasti Tuurujärven vettä humuspitoisempaa, minkä takia Tuurujärven vesi on helpommin puhdistettavissa ja Tyvijärven vesi on vain tilapäinen raakavesilisä tekopohjavesilaitoksen vesilähteenä.[3][5]
Joutsijoki on Tuurujärven luonnonmukainen laskujoki, jolloin vesi virtaa salmien kautta Tuurujärvestä Joutsijärveen, mutta vedenottamon vuoksi Tuurujärven vesi korvautuu Joutsijärvestä virtaavalla ravinteikkaammalla ja humuspitoisemmalla vedellä. Joutsijärven veden laadulla on näin suuri merkitys Tuurujärven veteen.[6][7]
Tuurujärvellä on toinen lasku-uoma länteen Palusjärveen ja se muodostaa näin bifurkaation.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansalaisen Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ Salonen, Seppo; Hellsten, Pasi; Saarikari, Vesa; Vuorio, Kristiina: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiekologinen tutkimus (pdf) Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ a b Ojala, Eija; Salokangas, Susanna; Ojanen, Mikko: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma (pdf) Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi. Arkistoitu 21.4.2015. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ a b Sivujoet kokemaenjoki.net. Arkistoitu 15.12.2014. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ a b Talousveden hankinta Porin vesi. Arkistoitu 19.3.2015. Viitattu 21.8.2015.
- ↑ Heikkilä, Kimmo: Satamuta-hanke. Valk,- Joutsi-, ja Karhijärven sedimenttitutkimukset (pdf) Turun yliopisto, Geologian laitos. Viitattu 21.8.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Ahlman, Santtu: Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö (pdf) 2013. Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi. ISBN 978-951-98658-4-3 Viitattu 21.8.2015.[vanhentunut linkki]
- ↑ Tuurujärven läntinen lasku-uoma Kansalaisen karttapaikka. Maanmittauslaitos. Viitattu 3.12.2016.
| Kokemäenjoen alue (35.1) • Vanajaveden–Pyhäjärven alue (35.2) • Näsijärven–Ruoveden alue (35.3) • Ähtärin ja Pihlajaveden reittien valuma-alue (35.4) • Ikaalisten reitin valuma-alue (35.5) • Keuruun reitin valuma-alue (35.6) • Längelmäveden ja Hauhon reittien valuma-alue (35.7) • Vanajan reitin valuma-alue (35.8) • Loimijoen valuma-alue (35.9) |