Tapio Laukkanen
Tapio Laukkanen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 23. syyskuuta 1969 Lahti, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
WRC-ura | |
Aktiivivuodet | 1994-2003 |
Kartanlukija(t) |
Risto Mannisenmäki Tapio Järvi Kaj Lindström Miikka Anttila |
Entiset tallit |
Volkswagen Renault Subaru |
Kilpailuja | 22 |
MM-pisteitä | 2 |
Ensimmäinen kilpailu | Suomen ralli 1994 |
Viimeinen kilpailu | Walesin ralli 2003 |
Tapio Laukkanen (s. 23. syyskuuta 1969 Lahti) on suomalainen rallikuljettaja ja rallikuljettajien kouluttaja.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Laukkanen voitti vuonna 1996 rallin Suomen mestaruuden Volkswagen Golf GTi:llä. Laukkanen siirtyi suoraan junioreista yleiselle tasolle ja kansainvälisiin kisoihin, kiertämällä Britannian rallisarjan vuonna 1994. Vuonna 1999 hän voitti Ison-Britannian mestaruuden Renault Mégane Maxilla Kaj Lindströmin kanssa. Lindströmin lisäksi kartanlukijoina ovat toimineet Hannu Mäkelä, Jorma Kaikkonen, Risto Mannisenmäki, Tapio Järvi, Ilkka Riipinen, Harri Kaapro ja Rory Kennedy. Laukkanen voitti 2017 Safari-rallin.
Laukkanen valittiin vuoden rallipersoonaksi Keniassa vuonna 2017 voitettuaan Kenian mestaruuden sekä tekemällä samalla rallihistoriaa ollen ensimmäinen kolmen maan mestari, Suomen (1993 juniorimestaruus,1996 aikuisten mestaruus), Kenian (2016) ja Englannin (1999).
Laukkanen, kartanlukijanaan Pasi Törmä, voitti marraskuussa 2016 Kenian rallimestaruuden ensimmäisenä ulkomaalaisena kautta aikain. [1]
Laukkasen valmennusura aktiiviuran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2006 Tapio Laukkanen on toiminut rallivalmentajana oman ajouransa ohella. Laukkanen koulutti muun muassa Kimi Räikköstä tämän ralliuran alkuvaiheessa. Vuonna 2018 Laukkasen valmentama Manvir Baryan voitti Afrikan mestaruuden. Laukkanen on pidetty valmentaja ja hänet tunnetaan myös taidoistaan säätää autoja kuljettajien ominaisuuksien mukaan. Tapio Laukkasella on oma rallikoulu.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Räikköstäkin opettanut suomalaiskuski teki rallihistoriaa Ilta-Sanomat. 9.11.2016. Arkistoitu 10.11.2016. Viitattu 10.11.2016.