Prototyyppi
Prototyyppi eli koekappale tarkoittaa alkuperäistä, ensimmäistä versiota. Sanaa käytetään yleensä teollisuuden tuotekehitystoiminnan yhteydessä, mutta proto-käsite voidaan liittää niin eliöihin kuin teorioihinkin.
Jos prototyypillä tarkoitetaan esinettä, esimerkiksi ensimmäistä painokappaletta, jolla ei ole testattavia toiminnallisuuksia, niin silloin suomen kielen vastine on mallikappale.
Prototyypillä tarkoitetaan tuotteen ensimmäistä konkreettista ja fyysistä versiota, jota käytetään tuotteen muotojen ja toimintojen tarkasteluun ja testaukseen. Se voi olla hyvinkin lähellä lopullista tuotetta, tai se on tehty vain tiettyjen ominaisuuksien testaamista varten [1]. Prototyyppejä voi olla useissa eri vaiheissa tuotekehityksen edetessä ja prototyyppejä ei yleensä toimiteta asiakkaille.
Prototyyppejä voidaan käyttää useaa eri tarkoitusta varten[2]:
- Oppiminen - prototyyppejä voidaan käyttää vastaamaan kysymyksiin kuten "toimiiko se?" tai "kuinka hyvin se vastaa tarvetta?"
- Kommunikointi - prototyyppejä voidaan käyttää suunnittelutiimin ja muiden (johto, asiakkaat, yhteistyökumppanit) välillä kommunikoinnissa konkreettisemmalla tavalla
- Integrointi - prototyyppejä voidaan käyttää varmistamaan että suunnitellut osat toimivat toistensa suhteen odotetulla tavalla
- Etapit - prototyyppejä voidaan käyttää valmiusasteen (edistymisen) ja toimivuuden osoittamiseen
Prototyypit eri toimialoilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Autotehtaat ja muut teollisuusyritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Autotehtaiden ja muiden teollisuusyritysten sisäisissä laatuohjeissa prototyyppitestausta luokitellaan seuraavilla periaatteilla:
- Ensimmäinen proto, teknisen konseptin toimivuuden tarkistaminen
- Toinen proto, valmistettavuuden ja toimivuuden tarkistaminen
- Nollasarja, ensimmäinen tuotantosarja, tuotantokustannusten hiominen
Autoteollisuus tekee uudesta mallista jopa 100 kpl:n nollasarjan pelkästään törmäyskokeita varten.
Ohjelmistoyritykset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Prototyyppejä hyödynnetään erityisesti käyttöliittymäkonseptien suunnittelussa. Käyttöliittymäkuvilla saadaan nopeasti aikaan demoja, joita voidaan käyttää potentiaalisten asiakkaiden kanssa keskustellessa. [3]
Prototyyppi voi olla evoluutioprototyyppi, josta voidaan kehittää lopullinen tuote, tai vaihtoehtoisesti kertakäyttöinen prototyyppi. Tavoitteet prototyypille on asetettava alkuvaiheessa, koska kertakäyttöisestä prototyypistä ei välttämättä saada lainkaan kehitettyä kaupallista tuotetta. [3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Esa Hietikko: Tuotekehitystoiminta, s. 193. Books on Demand, 2015. ISBN 9789523300651
- ↑ Esa Hietikko: Tuotekehitystoiminta, s. 198. Books on Demand, 2015. ISBN 9789523300651
- ↑ a b Rami Juvonen: Ohjelmistoprojektin sudenkuopat ja miten ne vältetään, s. 25. Books on Demand, 2018. ISBN 9789528001454
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Prototyyppi Wikimedia Commonsissa
