Miehikkälä
| Miehikkälä | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
 Miehikkälän kirkko |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Kymenlaakson maakunta |
| Seutukunta | Kotka-Haminan seutukunta |
| Kuntanumero | 489 |
| Hallinnollinen keskus | Miehikkälän kirkonkylä |
| Perustettu | 1887 Virolahdesta |
| Kuntaliitokset | Säkkijärvi (1946, osa) |
| Kokonaispinta-ala |
440,37 km² 232:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 422,51 km² |
| – sisävesi | 17,86 km² |
| Väkiluku |
1 723 269:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 4,08 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 10,1 % |
| – 15–64-v. | 52,3 % |
| – yli 64-v. | 37,6 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 93,3 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 6,4 % |
| Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Anne Ukkonen |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • Kok. • PS • SDP • KD |
11 4 2 1 1 |
| www.miehikkala.fi | |
Miehikkälä on Suomen kunta, joka sijaitsee Kymenlaakson maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassa asuu 1 723 ihmistä[2], ja sen pinta-ala on 440,37 km², josta 17,86 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,08 asukasta/km². Miehikkälän kunnan keskusta on kunnan kirkonkylä, joka tunnetaan myös nimellä Saivikkala.[7] Naapurikunnat ovat Hamina, Kouvola (Anjalankoski vuoteen 2008), Lappeenranta (Ylämaa vuoteen 2010), Luumäki ja Virolahti. Miehikkälä on väkiluvultaan Kymenlaakson maakunnan pienin kunta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehikkälän alueella virtaa kolme Suomenlahteen laskevaa jokea. Kunnan länsiosat kuuluvat Virojoen vesistöön, keskiosat Vaalimaanjoen vesistöön ja itäosat Urpalanjoen vesistöön. Järvistä ovat suurimmat Suurijärvi Urpalanjoen vesistössä Miehikkälän ja Ylämaan rajalla sekä Tyllinjärvi Vaalimaanjoen vesistössä Miehikkälän ja Virolahden rajalla.
Miehikkälän Natura-kohteita ovat Virojoen koskijakso, Vuorisenvuori, Tyllinjärvi, Tuorusjärvi, Tingankoskenmäen aarnimetsä, Suurisuo, Salajärvi-Ryönänlahti, viljelykäytöstä poistettu Riitahuusinpelto, lehtomainen Leukaniemi-Tyllinjärvi ja iäkäs, kuusta kasvava Mustalammen metsä.[8]
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hauhia, Hurttala, Kaitai, Kylmälä, Laisniemi, Lapjärvi, Muurikkala, Muurola, Pitkäkoski, Purho, Saivikkala (kirkonkylä), Salo-Miehikkälä, Suur-Miehikkälä.[9]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehikkälän alueella on ollut asutusta jo kivikaudella, ja pysyvää asutusta keskiajalta. Ensimmäiset kylät tunnetaan 1500-luvulta.[10]
Miehikkälän kirkko otettiin käyttöön vuonna 1881.[11]
Miehikkälän kunta itsenäistyi Virolahdesta vuonna 1887. Kuntaan liitettiin vuonna 1946 osia Säkkijärven kunnan Suomen puolelle jääneistä alueista. Näihin kuuluu muun muassa Laisniemen kylä.[12]
Miehikkälän kunnanjohtajaksi valittiin 18. kesäkuuta 2007 Vesannon kunnanjohtajana toiminut Markku J. Forss. Virka tuli avoimeksi, kun aiempi kunnanjohtaja Kari Heikkilä valittiin Ähtärin kunnanjohtajaksi.[13] Vuoden 2012 alusta kuntaa johti Antti Jämsén, vuodesta 2016 Arto Ylönen ja vuodesta 2023 lähtien Anne Ukkonen.
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Vuosina 2008–2009 harkittiin kuntaliitosta, jossa Miehikkälä, Virolahti ja Hamina olisivat yhdistyneet. Miehikkälä jäi liiton ulkopuolelle.[14] Neuvottelut virisivät uudelleen 2011, mutta Miehikkälä linjasi pysyvänsä itsenäisenä ainakin valtuustokauden loppuun eli vuoteen 2017.[15]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2015 kunnassa oli 518 työpaikkaa. Niistä 27,6 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 65,0 % palveluissa ja 5,6 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20,0 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3,0 %).[16]
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat kuljetusliike Bernitz ja suurkeittiölaitteiden ja -varaosien maahantuonti- ja tukkuliike Restec.[17]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2018 lopussa Miehikkälässä oli 1 940 asukasta, joista 589 asui taajamassa, 1 330 haja-asutusalueilla ja 21:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Miehikkälän taajama-aste on 30,7 %.[19] Kunnassa on vain yksi taajama, Miehikkälän kirkonkylä.[20]
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Miehikkälän evankelis-luterilainen seurakunta irtautui Virolahden seurakunnasta vuonna 1863, ja Miehikkälän kirkko valmistui pyhäinpäivänä 1881. Vuoden 2007 alusta Miehikkälä siirtyi Virolahden seurakunnan alaiseksi kappeliseurakunnaksi, kunnes vuonna 2011 molemmat yhdistyivät osaksi Haminan seurakuntaa.[21][22]
Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Miehikkälässä toimii Miehikkälän helluntaiseurakunta.[23]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Miehikkälän alueella toimii Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta.[24]
Miehikkälä kuuluu roomalaiskatolisen Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen. Kyseinen seurakunta on osa katolisen kirkon Helsingin hiippakuntaa.
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehikkälän kunnassa toimii Kirkonkylän koulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1–6.[25] Elokuusta 2024 lähtien vuosiluokkien 7–9 opetus on järjestetty yhteistyössä Virolahden kunnan kanssa Virolahden yläkoulussa.[26] Suur-Miehikkälän koulu lakkautettiin vuonna 2024.[27]
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on järjestetty yhdessä Virolahden kunnan kanssa.[28]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehikkälän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla karjalanpaisti, suolakurkkua ja keitettyä kananmunaa sisältävä sienisalaatti, punajuuret, hapanvelli, puolarieska eli imelletty puolukka-ruispuuro sekä veskunsoppa eli luumukiisseli.[29]
Urheilu ja liikunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Miehikkälässä toimii urheiluseura Miehikkälän Vilkas.
Tunnettuja miehikkäläläisiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Hallikainen, laulaja
- Niko Hauhia, kuulantyöntäjä
- Kalevi Korpi, laulaja
- Sulo Nurmela, hiihtäjä
- Antti Peltola, näyttelijä
- Eeva Ruoppa, hiihtäjä
- Reijo Taipale, laulaja[30]
- Martti Urpalainen, maratonjuoksija
- Yrjö Varpio, kirjailija
- Osmo Hämeenniemi, kirjailija
- Eero Hämeenniemi, kirjailija ja säveltäjä
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liikenne- ja viestintäviraston teettämien tilastojen mukaan Miehikkälässä oli helmikuussa 2020 väkilukuun suhteutettuna kaikista Manner-Suomen paikkakunnista neljänneksi eniten henkilöautoja, 629 autoa tuhatta asukasta kohden.[31]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Miehikkälä Oikeusministeriö. Viitattu 8.12.2021.
- ↑ http://www.ymparisto.fi
- ↑ Natura 2000 -alueet - Kaakkois-Suomi (myös linkitetyt kohdesivut) Ympäristö. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Miehikkälän kunta:kylät
- ↑ Kuinka Miehikkälästä tuli Miehikkälä (Lähde: Kylien kertomaa; Miehikkälän kyläkirja) Miehikkälä. Arkistoitu 5.5.2016. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ Miehikkälän kirkko Haminan srk.. Viitattu 12.2.2018.
- ↑ http://www.narc.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://www.kuntalehti.fi/default.asp?sc=3036&sa=86820 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Miehikkälä ulos liitoksesta, Hamina ja Virolahti yhteen Yle. 2009. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Miehikkälä siirtää liitosasiat ensi valtuustokaudelle Yle. 2011. Viitattu 23.1.2018.
- ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
- ↑ Alueen Miehikkälä yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 20.1.2018. (lisätietoja myös yritysten kotisivuilta)
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Taajama- ja haja-asutusväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historia Haminan seurakunta. Viitattu 30.7.2020.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
- ↑ Kaakkois-Suomen ortodoksinen seurakunta kaakko.ort.fi. Viitattu 16.7.2022.
- ↑ Koulu Miehikkälän kunta. Viitattu 21.7.2024.
- ↑ Yläkouluopetuksen järjestämisestä Miehikkälässä ja Virolahdella Miehikkälän kunta. Viitattu 21.7.2024.
- ↑ Kinnunen, Jukka: Miehikkälässä tehtiin jälleen kipeä kouluratkaisu – Suur-Miehikkälän koulun 120-vuotinen taival päättyy elokuun alussa Kaakonkulma. 12.2.2024. Viitattu 21.7.2024.
- ↑ Sosiaali- ja terveystoimi Miehikkälä. Arkistoitu 8.2.2018. Viitattu 27.1.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 102. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Anttilan perheessä tarvitaan liikkumiseen viisi autoa – katso, missä on eniten henkilöautoja per asukas yle.fi.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]