Kunda jõgi
Kunda jõgi | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Viro |
Maakunnat | Länsi-Virumaa |
Kunnat | Vinni, Rakveren kunta, Viru-Nigulan kunta |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kunda jõen vesistö |
Pinta-ala | 535,9 km² [1] |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Roela, Vinni |
Laskupaikka | Kunda, Suomenlahti |
Läpivirtausjärvet | Kunda paisjärv |
Esteet | Tallinna–Narva-rata, Valtatie 1 ja Kunda paisjärv |
Sivu-uomat | Anguse jõgi, Rihula kraav, Voore jõgi ja Vaeküla oja |
Taajamat | Küti, Lavi, Põlula, Ulvi, Uhtna ja Kunda |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | 90 m mpy. [2] |
Laskukorkeus | 0 m mpy. |
Korkeusero | 90 m |
Pituus | 65,8 km [1] |
Kaltevuus | 1,4 m/km |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Kunda jõgi [1] on joki Länsi-Virumaassa Viron pohjoisosissa. Joki laskee Suomenlahteen Kundassa. Joella on eri osuuksilla muitakin nimiä. Yläjuoksulla sitä kutsutaan myös nimellä Võhu jõgi, keskijuoksulla nimillä Põlula jögi, Sämi jögi tai Semmijõgi.[1][3]
Hallinnolliset alueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki virtaa koko ajan Länsi-Virumaan maakunnassa. Joen pääuoma saa alkunsa Vinnin maalaiskunnassa ja saapuu yli 10 kilometrin jälkeen Rägavereen. Täällä joki ohittaa Lavin, Põlulan ja Ulvin pienet kylät ja Sõmerun puolella se ohittaa Uhtnan. Matkallaan merelle se juokseen Viru-Nigulan läpi ja kiertää Kundan kaupungin. Siellä se laskee Kundanlahteen Suomenlahdella.[1]
Joen kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joen alkulähteinä on seitsemän lähdettä Ristikülassa Vinnin kunnassa. Lähteet saavat vetensä Pandiveren ylängöltä, jonka reuna-alueen länsipuolella Roelassa lähteet sijaitsevat. Joki virtaa aluksi kuusi kilometriä pohjoiseen seuraten pohjois-etelä-suuntaista harjujaksoa. Kütin kylän kohdalla joki kääntyy itään harjujaksosta ja virtaa seitsemän kilometriä metsien läpi. Täällä jokeen yhtyy oikealta ja etelän suunnalta Anguse jõgi (myös Ädara jõgi). Seuraavaksi siihen yhtyy vasemmalta Voore jõgi, jonka suu sijaitsee saaren alla. Ulvin kohdalta alkaen joki on meanderoinut voimakkaasti, mutta sen palmikot on katkaistu juoluoiksi, kun jokea on oikastu. Erityisen voimakasta se on keskijuoksulla Aru karjäärin kohdalla, missä joessa on kolme rinnakkasta uomaa.[3]
Ulvin jälkeen joki alittaa ensin Tallinna–Narva-rautatien ja sitten valtatien 1:n. Kunda soon ja Linnusen kylän kohdalla joki virtaa uurtamassaan jokiuomassaan, jolla on eroosiosta syntyneet reunat. Uoman seinämät kasvavat sitä korkeammiksi, mitä lähemmäksi merenrantaa tullaan. Kundan teollisuusalueen laidalla uomalla on kahdet reunat eri korkeuksilla. Joen kaltevuus jyrkkenee, ja Kunda paisjärven (suom. Kundan patojärvi) jälkeen joki on osittain koskena viimeiset kaksi kilometriä. Joki laskee Suomenlahteen Kundanlahdessa. Patojärvellä toimii Kundan vanha voimalaitos (vir. Kunda vana hüdroelektrijaam).
Luonto- ja virkistysarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joki on lohen, purotaimenen, taimenen ja harjuksen luontainen lisääntymisalue.[1] Joki jäätyy talvella usein pohjastaan.[4]
-
Joen uoma Uhtnassa kesäkuussa 2009.
-
Kundan vanha voimalaitos, joka on Viron vanhin.
-
Pato patoaltaan suunnalta nähtynä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Keskkonnaregister: Kunda jõgi (VEE1072900) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 9.5.2017. (viroksi)
- ↑ Järvekülg, Arvi (toimittaja): Eesti jõed, Tartu Ülikooli Kirjastus, Tartu, 2001 (verkkoversio)
- ↑ a b Aela-Viirika sookaitseala , Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
- ↑ Kunda jõgi ajab taas üle kallaste ERR, 2014