Keskustelu käyttäjästä:Velivieras
Tervetuloa!
[muokkaa wikitekstiä]Hei Velivieras ja tervetuloa Wikipediaan! Toivomme, että Sinulle on hyötyä tästä tietolaatikosta. Voit tutustua Wikipedian viiteen keskeiseen periaatteeseen ja saat lisätietoa artikkelien muokkaamisesta ja muotoilusta. Voit myös esittää kysymyksiä Kahvihuoneessa. |
Wikipedian viisi pilaria | Lisätietoa aiheesta | |||||||||
Wikipedia on tietosanakirja eikä valikoimaton kokoelma tietoa. Kaikki aiheet eivät ole riittävän merkittäviä soveltuakseen Wikipediaan. |
| |||||||||
Wikipedialla on neutraali näkökulma. Artikkeleissa esitetään kaikki merkittävät erilaiset näkemykset eikä Wikipedia valitse totuutta lukijan puolesta. Kirjoittajan on viitattava luotettaviin lähteisiin ja kerrottava, kenen näkemystä lisätty tieto edustaa. Lähteetön tieto saatetaan poistaa kysymättä. Kirjoittajan omat mielipiteet eivät kuulu Wikipediaan. |
| |||||||||
Wikipedia on vapaata aineistoa. Kuka tahansa voi muokata artikkeleita, eikä kukaan omista yksittäistä artikkelia. Älä kopioi tekstiä tai kuvia muualta ilman lupaa, vaan kirjoita asiat omin sanoin ja noudata tiedostojen käyttösääntöjä. |
| |||||||||
Wikipediassakin on oltava ihmisiksi. Etsi konsensusta keskustelemalla, vältä muokkaussotia. Älä häiriköi esittääksesi kantasi, toimi hyvässä tahdossa ja oleta hyvää tahtoa myös muilta. |
| |||||||||
Wikipedialla ei ole ehdottomia sääntöjä näitä periaatteita lukuun ottamatta. Muokkaa siis artikkeleita rohkeasti, vaikket tuntisikaan sääntöjä läpikotaisin, ja luota terveeseen järkeen. Älä pelkää möhliväsi, sillä Wikipedian ohjelmisto pitää huolen, että et voi aiheuttaa korjaamatonta vahinkoa. |
| |||||||||
| ||||||||||
Welcome to the Finnish Wikipedia! Don’t speak Finnish? |
–Ppntori 21. maaliskuuta 2016 kello 21.06 (EET)
Tervetuloa
[muokkaa wikitekstiä]vaikka luulen kyllä, että olet kirjoitellut wikipediassa ennenkin. Itsekin esihistoriallisia aiheita kirjoittelevana arvostan tuota linnavuorien kirjoittelua. Puuhasi pitkään Suomen kalliomaalausten parissa, mutta linnavuoret jäivät aikomukseksi. Kävin tutkimassa työtäsi ja runsaiden laajennuksien seasta löysin pieniä huomautuksia. Eräs koskee pilkun käyttöä linkkien yhteydessä. Olet ainoa, ja siksi huomautankin, joka lisää pilkun linkin sisälle. Näin on yhtenä esimerkkinä Aulangonvuori. Jätä vain pilkut reilusti hakasulkeiden ulkopuolelle, niin vältät samalla pystyviivan käytön linkin nimen toistossa. Tällainen "turha" on esimerkiksi Hakoisten linnavuori. MUTTA, koska linnavuoria on Suomessakin paljon, älä lannistu näistä kommenteista, vaan kirjoittele niitä lisää. Hyvä tietolähdekin on tässä tarjolla ja siihen malline. Monista linnavuorista on hyvää tekstiä Museoviraston Rekisteriportaalissa. Rekisteriportaaliin voi laittaa viitteen käyttämällä mallinetta {{Muinaisjäännösrekisteri |id= |nimi= |ajankohta= |viitattu= }}, johon kopioit rekisteriportaalin sivun yläkulmasta tietuenumeron (id), nimen ja alhaalta oikeanpuoleisen päivämäärän. Toinen malline liittyy portaalin "Rakennetut Kulttuuriympäristöt" {{RKY|id=1779|nimi=Liedon Vanhalinna}}. Kysy neuvoa vapaasti, jos neuvojen selitykset vaikuttavat käsittämättömiltä.--J Hokkanen (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 21.34 (EET)
- Mites muuten noi Rekisteriportaan tekstit, ovatko ne vapaasti käytettävissä? Niitä on suoraan kopioitu noihin linnavuori-artikkeleihin. --Whitetabor (keskustelu) 22. maaliskuuta 2016 kello 21.40 (EET)
- On ne suojattuja. Niitä voi kirjoitella wikiin käyttäen omia sanontoja, vaikka kaikki asiat tulisikin mukaan. Suora kopiointi on kielettyä lain nojalla. Jos huomaat kopiointia, voit ilmoitella niistä minulle tai muutella itsekin. Olikon mallinen käyttöohje ymmärrettävä?--J Hokkanen (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 17.08 (EET)
- Sori olisi pitänyt sanoa tarkemmin. Tarkoitin että käyttäjä Velivieras on tehnyt artikkeleita, joiden tekstiä on suoraan kopioitu Rekisteriportaasta. Itse asiassa taitaa olla lähes kaikki hänen aloittamansa sieltä kopioitu. Mallineesta en tiedä koska en siis ole Velivieras, vaan eksyin tänne koska meinasin kysyä Kahvihuoneesta tosta kopioinnista, mutta aloititkin juuri silloin tämän keskustelun. --Whitetabor (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 18.56 (EET)
Kiitos kommenteista ja kannustuksesta. Olen uusi tässä puuhassa ja visuaalisen muokkauksen kautta homma on toiminut, joten tämä "perinteinen" muokkaus yksityiskohtineen on hieman vieras. Koitan kuitenkin ottaa huomioistanne vaarin jos se visuaalisen puolella onnistuu. Tarkoituksenani on saada listalle kaikki löydetyt linnavuoret ja sivut auki niistä joista tietoa on kertynyt tarpeeksi.
Olen käyttänyt Hjalmar Appelgrenin teosta Suomen muinaislinnat perusteoksena, jos tiedät muita hyviä perusteoksia aiheesta niin otan tiedon mielelläni vastaan. Rekiseriportaalin tekstejä olen käyttäntyt paikoin suoraan artikkeleiden pohjatekstinä jotta sivut on saatu auki. Tieto on julkisesti saatavilla, verovaroin tuotettua ja lähteen olen aina pyrkinyt ilmoittamaan, joten en ole kokenut tätä ongelmaksi. Tekstejä voi toki referoida enemmän alkuperäisistä erilleen jos sille nähdään tarvetta.
Tärkeänä kysymyksenä olisi pyytänyt neuvoa koordinaattien lisäämiseksi sivuille visuaalisen muokkauksen puolella? Ongelman on se, että wiki käyttää eri ilmaisutyyliä koordinaateihin kuin esimerkiksi rekisteriportaali. Miten esimerkiksi nämä rekisteriportaalin koordinaatit saisi kätevästi muutettua ja lisättyä wikipedian sivuille? --Velivieras 23. maaliskuuta 2016 kello 20.21 (EET)
- Koordinaateissa tulisi olla pisteet, kun rekisteriportaali käyttää desimaalipilkkua. Mielestäni kannattaa käyttää vain kaksinumeroista muotoa. Whitetaborin huomioon kannattaa heti tarttua, koska pian alkaa "puhdistus". Silloin tekemäsi artikkelit poistetaan, koska ne rikkovat tekijäinoikeuslakia. He eivät odota kauaa reakoimista. Ehdotankin, että luetteloit tekemäsi linnat tähän alle ja käyt korjaamassa niitä. Merkitse samalla listaan, mitkä on korjattu. Asia kiinnostaa varmasti monia ja he huomaavat, että asiassa toimitaan. Näin säästyy aikaa monelta ja erityisesti itseltäsi. Toivottavasti jaksat tehdä projektia, vaikka en tiedä ketään muuta, joka olisi väitelly Suomessa linnavuorista. Eräs arkeologian opiskelija saattaa tietää muitakin, ja hän on Ilarius (ping). Voit esittää hänelle kysymyksiä keskustelusivulla.--J Hokkanen (keskustelu) 23. maaliskuuta 2016 kello 21.00 (EET)
- Aivan erinomaista Velivieras että kirjoitat linnavuorista! Tämä on merkittävä muinaisjäännösryhmä, josta on heikonlaisesti tarjolla helposti saavutettavaa tietoa. Muista tosiaan, että ainoastaan tekijänoikeusvapaata tekstiä voi suoraan käyttää Wikipediassa, mieluiten silloinkin referoiden. Museoviraston rekisteriportaali tarjoaa tiiviissä muodossa olevaa, laadultaan vaihtelevaa tietoa, joka on tekijänoikeuksien alaista. Virastolla on hyvin tiukka linja oikeuksistaan esim. valokuvien kohdalla, joten tässä asiassa on syytä olla tarkkana. Hjalmar Appelgren-Kivalon Suomen muinaislinnat on yllättävän hyvä teos ollakseen yli sadan vuoden ikäinen, mutta kaikin osin se ei pidä enää paikkaansa. Vuoden 1891 jälkeen on tutkittu useita linnavuoria, osa varsin perusteellisesti. Tuorein yleisesitys aiheesta on arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsaisen väitöskirja Ancient hillforts of Finland. Problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen (Suomen muinaismuistoyhdistys 1990). Myös yksittäisistä linnavuorista on saatavilla julkaisuja, seikkaperäisimpiä on Jukka Luodon Liedon Vanhanlinnan mäkilinna (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1984). --Ilarius (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 14.10 (EET)
- Mielenkiintoinen aihe tosiaa. Näitä paikkoja on valtava määrä ja tutkista on tehty hämmentävän vähän. Pitää lähteä metsästämään Taavitsaisen teosta kun saan tuotua Appelgrenin kirjasta tiedot Wikiin.--Velivieras (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 09.14 (EEST)
- En sanoisi että tutkimusta on tehty niinkään vähän; päin vastoin linnavuoret ovat (ainakin Taavitsaisen mukaan) Suomen melkein eniten tutkittuja muinaisjäännöksiä. Ikävä kyllä tutkimukset ovat usein olleet summittaisia ja niitä on julkaistu heikosti. Monessa tapauksessa myös löydöt ovat jääneet laihoiksi. Mutta tietysti linnavuoriakin pitäisi tutkia paljon, paljon enemmän. --Ilarius (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 11.39 (EEST)
- Perustin väitteeni vähäisestä tutkimuksesta Museoviraston Rekisteriportaalin tietoihin kohteista joita olen käynyt läpi. Tältä pohjalta arvioisin, että yksittäinen linnavuori on keskimäärin tarkastettu ja invetoitu kaksi kertaa. Näitä en ole pitänyt varsinaisina tutkimuksina. Arvioisin, että alle kymmenellä prosentilla kaikista on tehty minkäänlaisia kaivauksia. Linnavuorien todellinen määräkin taitaa olla vielä kaikille hieman epäselvä, mutta ehkä saamme tällä listauksella valaistua hieman tätäkin puolta. --Velivieras (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.54 (EEST)
- Taavitsaisen kertoo väitöskirjassaan (s. 13), että 38 % kirjoitushetkellä tunnetusta 95 linnavuoresta (mukaan lukien luovutetussa Karjalassa olevat) on tehty kaivauksia. Luku on ehkä hieman muuttunut vuodesta 1990 ja ainakin vuonna 2014 löytyi Janakkalasta aiemmin tuntematon Hangastenmäen linnavuori. Kaivaukset ovat kuitenkin olleet usein pienialaisia (lukuun ottamatta lähes kokonaan kaivettua Hattulan Tenholan linnavuorta) ja 10 tapauksessa kaivaukset ovat olleet löydöttömiä. Olet ihan oikeassa, että suurin osa linnavuorista on tutkimatta, mutta niin ovat kaikki Suomen muinaisjäännökset. Mutta mielenkiintoista, jos linnavuoria listaamalla saadaan erilainen määrä kuin Taavitsaisella. --Ilarius (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 22.40 (EEST)
- Olen ollut Museoviraston rekisteriportaaliin merkittyjen tietojen varassa ja ne eivät välttämättä kerro aina koko totuutta. Tervetulllutta tietoa toki jos noin korkeisiin lukuihin on päästy. Pitää katsoa, mitä kriteerejä Taavitsainen on käyttänyt. Olen itse pitänyt listalle pääsyn edellytyksenä karkeasti kahden ehdon täyttymistä kolmesta: 1) sijanti on mahdollinen/todennäköinen 2) paikalta on löytynyt varustuksia tai niiksi tulkittavia 3) paikalta on löytynyt esineistöä. Olen pitänt tätä kohtuullisena huomioonottaen tutkimuksen tason useimpien kohteiden kohdalla. --Velivieras (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 08.29 (EEST)
- Taavitsaisen kertoo väitöskirjassaan (s. 13), että 38 % kirjoitushetkellä tunnetusta 95 linnavuoresta (mukaan lukien luovutetussa Karjalassa olevat) on tehty kaivauksia. Luku on ehkä hieman muuttunut vuodesta 1990 ja ainakin vuonna 2014 löytyi Janakkalasta aiemmin tuntematon Hangastenmäen linnavuori. Kaivaukset ovat kuitenkin olleet usein pienialaisia (lukuun ottamatta lähes kokonaan kaivettua Hattulan Tenholan linnavuorta) ja 10 tapauksessa kaivaukset ovat olleet löydöttömiä. Olet ihan oikeassa, että suurin osa linnavuorista on tutkimatta, mutta niin ovat kaikki Suomen muinaisjäännökset. Mutta mielenkiintoista, jos linnavuoria listaamalla saadaan erilainen määrä kuin Taavitsaisella. --Ilarius (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 22.40 (EEST)
- Perustin väitteeni vähäisestä tutkimuksesta Museoviraston Rekisteriportaalin tietoihin kohteista joita olen käynyt läpi. Tältä pohjalta arvioisin, että yksittäinen linnavuori on keskimäärin tarkastettu ja invetoitu kaksi kertaa. Näitä en ole pitänyt varsinaisina tutkimuksina. Arvioisin, että alle kymmenellä prosentilla kaikista on tehty minkäänlaisia kaivauksia. Linnavuorien todellinen määräkin taitaa olla vielä kaikille hieman epäselvä, mutta ehkä saamme tällä listauksella valaistua hieman tätäkin puolta. --Velivieras (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 16.54 (EEST)
- En sanoisi että tutkimusta on tehty niinkään vähän; päin vastoin linnavuoret ovat (ainakin Taavitsaisen mukaan) Suomen melkein eniten tutkittuja muinaisjäännöksiä. Ikävä kyllä tutkimukset ovat usein olleet summittaisia ja niitä on julkaistu heikosti. Monessa tapauksessa myös löydöt ovat jääneet laihoiksi. Mutta tietysti linnavuoriakin pitäisi tutkia paljon, paljon enemmän. --Ilarius (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 11.39 (EEST)
- Mielenkiintoinen aihe tosiaa. Näitä paikkoja on valtava määrä ja tutkista on tehty hämmentävän vähän. Pitää lähteä metsästämään Taavitsaisen teosta kun saan tuotua Appelgrenin kirjasta tiedot Wikiin.--Velivieras (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 09.14 (EEST)
- Aivan erinomaista Velivieras että kirjoitat linnavuorista! Tämä on merkittävä muinaisjäännösryhmä, josta on heikonlaisesti tarjolla helposti saavutettavaa tietoa. Muista tosiaan, että ainoastaan tekijänoikeusvapaata tekstiä voi suoraan käyttää Wikipediassa, mieluiten silloinkin referoiden. Museoviraston rekisteriportaali tarjoaa tiiviissä muodossa olevaa, laadultaan vaihtelevaa tietoa, joka on tekijänoikeuksien alaista. Virastolla on hyvin tiukka linja oikeuksistaan esim. valokuvien kohdalla, joten tässä asiassa on syytä olla tarkkana. Hjalmar Appelgren-Kivalon Suomen muinaislinnat on yllättävän hyvä teos ollakseen yli sadan vuoden ikäinen, mutta kaikin osin se ei pidä enää paikkaansa. Vuoden 1891 jälkeen on tutkittu useita linnavuoria, osa varsin perusteellisesti. Tuorein yleisesitys aiheesta on arkeologian professori Jussi-Pekka Taavitsaisen väitöskirja Ancient hillforts of Finland. Problems of analysis, chronology and interpretation with special reference to the hillfort of Kuhmoinen (Suomen muinaismuistoyhdistys 1990). Myös yksittäisistä linnavuorista on saatavilla julkaisuja, seikkaperäisimpiä on Jukka Luodon Liedon Vanhanlinnan mäkilinna (Suomen muinaismuistoyhdistys, 1984). --Ilarius (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 14.10 (EET)
Muinaislinnaluettelon "älyllistäminen"
[muokkaa wikitekstiä]Lista kehittyy mukavasti, artikkelista tulee kiinnostava.
On vaikeaa päättää, luettelisko linnat aakkosjärjestykseen, paikkakunittain, maakunnittain, ikäjärjestykseen vai millä tavalla. Harrastajalle voisi paikkakuntajärjestys olla hyvä, jotta saman paikkakunnan linnat löytyisivät helposti. Satunnainen katselija arvostaisi aakkosjärjestystä, jotta "oma linna" löytyisi nopeasti. Wikissä on olemassa taulukkorakenne, jota katselija voi lajitella napin painalluksella. Voi etsiä sen rakenteen, niin sitä voisi soveltaa tuon listan sijasta. Ainakin kannattaa kokeilla.--J Hokkanen (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 11.52 (EET)
Nos se löytyi nopeasti. Koodina se on tämän näköistä (näkyy muokkaustilassa):
Tutki ohjetta, niin opita lisää muotoilusta tai voita kelluttaa sitä laitoihin tai saada se vetäytymään kokoon.--J Hokkanen (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 12.05 (EET)
- Hyvä ehdotus, tämä parantaa sivun luettavuutta huomattavasti. Tallentelen välillä ettei vaan käy niin, että muokkaukset katoavat netin katkeamisen yms. johdosta. --Käyttäjä:Velivieras 25. maaliskuuta 2016 kello 12.18 (EET).
Päällekkäisten artikkelien yhdistäminen
[muokkaa wikitekstiä]Harolan linnaluoto ja Linnanluoto pitäisi saada yhdistetty, koska ne kertovat olennaisilta osin samasta aiheesta. Voisitko auttaa yhdistämisessä, kun olet asiaan perehtynyt... --Aulis Eskola (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 15.09 (EET)
- Muokkaan Harolan linnaluoto-artikkelista sen joka jätetään. Linnaluotoja on muitakin, joten nimen täsmennys on mielestäni tarpeen.--Velivieras (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 17.51 (EET)
- Paikan nykynimi ei ole "Linnaluoto" vaan "Linnanluoto" - jätin sen ohjaukseksi. Linnaluoto-nimisiä paikkoja on tosiaan 7 kpl Kansalaien karttapaikan mukaan - tehdäänpäs siitä täsmennyssivu. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 02.57 (EET)
- Museovirasto on käyttänyt termiä "Linnaluoto"-raporteissaan. Pitäisi näissä museviraston raportointia ensisijaisena lähteenä, vaikka sekin on paikoin puutteellinen.--Velivieras (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 09.02 (EEST)
- Paikan nykynimi ei ole "Linnaluoto" vaan "Linnanluoto" - jätin sen ohjaukseksi. Linnaluoto-nimisiä paikkoja on tosiaan 7 kpl Kansalaien karttapaikan mukaan - tehdäänpäs siitä täsmennyssivu. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 02.57 (EET)
- Jos nimestä on eri muotoja, niin lienee syytä mainita alussa lähteeseen viitaten kaikki luotettavissa lähteissä esiintyvät nimimuodot. Karttapaikan nimet lienevät yleensä Kotuksen nimistönhuollollisesti tarkastamia ja siksi asettaisin ne yleensä etusijalle.--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 12.13 (EEST)
- Esimerkiksi artikkelissa Levänluhta on tehty näin (tosin olen se itse tehnyt), eli on otettu artikkelin nimeksi karttapaikan nimi, ja mainittu sen rinnalla muinaisjäännösrekisterin nimi. Vaikka olen nimistönhuollon suhteen maallikko, niin kuvittelisin, että karttapaikan muoto on oikeampi, koska sana levä tuossa levä-nimiä yleisesti käsittelevän kirjallisuuden mukaan kai ei ole nykyisen yleiskielen merkityksessä vaan jotain tietyntyyppistä niittyä tarkoittavana maastosanana. --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 12.18 (EEST)
- Hyviä huomioita. Museoviraston rekisteriportaaliin nimet saattavat joskus olla vain nopeasti keksitty kuvaamaan aluetta, eivätkä ne ole käyneet sen kummempaa pohdintaa läpi. Näin ollen Karttapaikan nimien olisi syytä olla ensisijaisia. --Velivieras (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 12.50 (EEST)
- Esimerkiksi artikkelissa Levänluhta on tehty näin (tosin olen se itse tehnyt), eli on otettu artikkelin nimeksi karttapaikan nimi, ja mainittu sen rinnalla muinaisjäännösrekisterin nimi. Vaikka olen nimistönhuollon suhteen maallikko, niin kuvittelisin, että karttapaikan muoto on oikeampi, koska sana levä tuossa levä-nimiä yleisesti käsittelevän kirjallisuuden mukaan kai ei ole nykyisen yleiskielen merkityksessä vaan jotain tietyntyyppistä niittyä tarkoittavana maastosanana. --Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 12.18 (EEST)
En malta olla sanomatta omaa mielipidettäni. Olen käyttänyt rek.portaalia useassa artikkelissa. Huomioni on, että niitä kehitellään eteenpäin koko ajan. Olen ajatellut, että se on kesken. Kannattaa seurata omia kiinnostuksen aiheita säännöllisesti, niin huomaa, milloin linkkien taakse on tullut esimerkiksi digitoituja raportteja. Itse rakennan artikkelin siten, että kirjasta katson kirjailijan asiasisältöä. Luen re.portaalin dokumentteja ja kirjoitan niistä esimerkkejä ja yksityiskohtia. Kun käyttää kumpaakin, saa lähes kaiken irti. Olen silti vakuuttunut, että ei niissä ole kaikkea jossakin löytyvää tietoa. Siksi artikkeliin tulee palat myöhemmin uudelleen. Esimerkkinä on Pappilanmäki (Eura), jossa olen käyttänyt kahta kirjaa ja rek.portaalista kaikkia raportteja tähän saakka. Kuvitusta tuskailessani, olen etsinyt netistä valokuvia, jotka olen linkittänyt tekstiin. Nyt tutustun Moilasen väitöskirjan Säiläkirjoituksiin vuodelta 2015. Siitä löytyi paljon uutta tietoa, mitä aikaisemmista dokumenteista ja kirjoista en ole löytänyt. Siinä se taas nähtiin. Ei juttu synny pelkästään rek.portaalin tiedoista. Mutta mielestäni rek.portaalista kannattaa aloittaa, jutusta saa täysiverisen artikkelin siellä tarjolla olevien tietojen avulla.--J Hokkanen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2016 kello 10.37 (EEST)
Koskenkylän linnaluoto ja Kokemäen linna
[muokkaa wikitekstiä]Koskenkylän linnaluoto on myös päällekkäinen artikkeli. Aiheesta on jo laajahko artikkeli Kokemäen linna, jossa paikan tämäkin nimi mainitaan.
Ennen artikkelin luomista olisi hyvä kokeilla hakea, onko aiheesta jo artikkeli jollakin rinnakkaisella nimellä. Esim. tämän paikan rinnakkaisnimi "Koskenkylän linnaluoto" oli jo mainittu vanhassa artikkelissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 04.12 (EEST)
- Joo pitää katsoa jatkossa tarkemmin, luettelointia tehdessä ei tullut kovin kummoisesti aiempia artikkeleja tarkistettua. Kokemäenjoessa on siis 3 linnaluotoa peränjälkeen idästä länteen lueteltuna:
- 1)Koskenkylän linnaluoto (mahdollisesi historiallisten lähteiden "Aborg/Aborchin linna" tai "Kumo")
- 2) Kokemäen linna ("Koskenkylän Isoluoto","Forsbyn linnaluoto", mahdollisesti historiallisten lähteiden "Aborg/Aborchin linna" tai "Kumo")
- 3)Harolan linnaluoto (Wikissä aiemmin "Linnaluoto")
- Pitäisin näitä koskevat artikkelit erillään, koska jokaisella on oma historiansa ja oma tutkimuksensa. Tutkijatkaan eivät siis varmaksi tiedä mikä näistä on "Kumo" tai "Aborg" vai onko mikään. Sen takia artikkelienkin tiedot ovat osin päällekkäisiä. Samat epäilykset koskevat kaikkia. Pitää muistaa myös että paikat ovat olleet käytössä jo pitkään ennen historiallisen ajan kirjoitettuja lähteitä ja näiden linnojen "perustamista", kuten alueen rautakautiset kalmistot kertovat, joten jokaisella on varmasti oma historiansa. Näistä syistä johtuen toisin Koskenkylän linnaluoto-artikkelin takaisin.--Velivieras (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 09.02 (EEST)
- Jotakin tässä on ilmeisesti sekaisin, kun Kokemäen linna -artikkelissa puhutaan nimestä Koskenkylän linnaluoto. Pitäisikö sen nimen ollakin Koskenkylän Isoluoto?! --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 13.27 (EEST)
- Harolan linnaluoto on Wikissä aiemmin Linnanluoto - ei Linnaluoto, joka on sittemmin tehty täsmennyssivu. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 16.10 (EEST)
- Paikkojen annetut koordinaatitkin ovat samat. Se korostaisi aiheiden olevan samoja. Aiheesta pihalla olevana en nyt oikein ymmärrä, mitä tässä on solmussa... --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 13.37 (EEST)
Oikeastaan tällaisissa samasta aiheesta luotujen päällekkäisten artikkelien tapauksessa saattaisi tapauksesta riippuen tulla kysymykseen myös artikkelihistorioiden yhdistäminen. Silloin on yleensä kai tehty niin päin, että on säilytetty vanhempi artikkeli ja liitetty uudemman artikkelin historia sen jatkoksi, mutta kun tähän vaaditaan ylläpitotyökaluja ja kun en ole ylläpitäjä, niin en tunne suositeltua ja yleisesti noudatettua proseduuria aivan tarkasti. Jopka tapauksessa on tärkeää, että kummassakin versiossa oleva tieto saadaan yhdistettyyn artikkeliin talteen ja että kummankin artikkelin historia säilyy jossakin, eikä esim. ohjauksia järjesteltäessä vahingossa poisteta historiaa.--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 12.10 (EEST)
Kutsutaan tähän myös Käyttäjä:Joe K., joka on aloittanut jotkut noista aiemmista artikkeleista. Ehkä hän osaa komnmentoida myös sisältöä ja yhdistämisen kysymyksiä, koska ilmeisesti tuntee myös sekä aihepiiriä, aluetta että lähteitä.--Urjanhai (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 12.23 (EEST)
- Saaria on siis kolme:
- Saari 1 -- Linnaluoto, jossa n. 100% varmuudella sijaitsi keskiaikainen Kokemäen linna. Nimi Koskenkylä eli Forsby tulee joen pohjoispuolella sijaitsevasta kylästä [1].
- Saari 2 -- Isoluoto on edellisestä puolitoista kilometriä yläjuoksulle Kokemäenkartanon edustalla. Saarella on joskus ollut kartanon päärakennus ja mahdollisesti Aborchin linna [2].
- Saari 3 -- Linnanluoto eli Harolan linnaluoto on Isoluodosta yli 7 kilometriä yläjuoksulle [3]. Muinaislinnaan sitä ei minun käsittääkseni yhdistä muu kuin Hjalmar Appelgren-Kivalo, joka nimen perusteella listasi sen linnaksi 1800-luvun lopun väitöskirjassaan Suomen muinaislinnat.
- Kannattaa ottaa myös huomioon, että Linnanluodon pohjoispuolella sijaitsee Harolanluoto-niminen saari. Jos artikkeli jää nimelle Harolan linnaluoto, niin nämä kaksi saattavat mennä sekaisin. --Joe K. (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 13.51 (EEST)
- Tämä oli maantieteellisesti selkeä listaus sisältäen vielä karttalinkitkin. Nyt pitäisi saada liitettyä erilaiset nimet ja tutkimustulokset oikeisiin saariin.
- Muinaisjäännösrekisterin karttalinkeistä päätellen paikat ovat Velin listassa samassa järjetyksessä.
- Saari 1 (alajuoksulla): Velin listassa Kokemäen linna ja Isoluoto tuntuisivat ainakin menevän ristiin Joen listan kanssa... --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 14.17 (EEST)
- Otan virheen kontolleni, paikallistuntemus olisi näissä asioissa eduksi. Museoviraston käyttämä termi "Koskenkylän linnaluoto/Kumo" olisi siis Kokemäen linna kuten Aulis totesi, eli Saari 1. Toisinsanoen "Koskenkylän linnaluoto" -artikkeli pitäisi sopivin osin yhdistää "Kokeamän linna" -artikkeliin ja sen jälkeen poistaa. Mitä mieltä olette?
- Isoluoto, eli saari 2, tarvitsisi oman artikkelinsa. Museoviraston mukaan siellä on 1800-luvulla tehty havaintoja 2m paksusta perusmuurista ja pienesinelöytöjä. Inventointeja ja tarkastuksia lukuunottamatta sitä ei ole tutkittu.
- Harolan linnaluotoa (Saari 3) puolustan muinaislinnana nykytiedon valossa. Se sijaitsee linnaluodoksi hyvällä paikalla, nimi vastaa usein käyttötarkoitusta, sen rannat ovat jyrkät ja se on päältä tasainen, sieltä on löydetty rautakauden esineistöä sekä 27 metriä pitkä kiveys ja viereisessä Pajasaaressa on kalmisto mikä yleensä löytyy linnavuorten läheisyydestä sekä kuppikiviä vähän matkan päästä mantereelta "Potin" kohteesta.--Velivieras (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 16.23 (EEST)
- Laittelin nimiä uudelleenohjauksisiksi toisiin artikkelinimiin siinä määrin kuin asiaa ymmärsin. Mitään artikkeleja ei tarvinne poistaa kokonaan artikkeliavaruudesta. --Aulis Eskola (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 19.33 (EEST)
Kertolaskua
[muokkaa wikitekstiä]Hei! Taisi tulla parin kertaluokan virhe, jos 400 x 200 metristä tuli 800 neliömetriä [4]. --Jmk (keskustelu) 2. huhtikuuta 2016 kello 11.12 (EEST)
- Näin taisi käydä. Osaatko sanoa missä artikkelissä tämä virhe oli?--Velivieras (keskustelu) 2. huhtikuuta 2016 kello 11.49 (EEST)
- Siksihän minä tuohon ylle tuon linkin laitoin (tuo hakasuluissa oleva numero), että siitä sen näkee. Siis Kirvunlinna. Nyt joku muu näkyy jo korjanneen virheen. --Jmk (keskustelu) 2. huhtikuuta 2016 kello 11.52 (EEST)
Lähteet valmiina
[muokkaa wikitekstiä]Olen joskus kirjoittanut rekisteriportaalin lähteet wiki-muotoon. Kopioi linkki sivultani aivan vapaasti. Linkki: Linnavuorien viitteitä. --J Hokkanen (keskustelu) 14. huhtikuuta 2016 kello 18.56 (EEST)
- Ok, kiitos. Listalla oli myös muutama mahdollinen kohde joita ei ollutkaan listoillani. --Velivieras (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 20.59 (EEST)
Muinaislinnat
[muokkaa wikitekstiä]Olen valmistellut kakkosvaihetta: tein Excelillä taulukon ja makron, jolla artikkelin pohjat voidaan luoda vaivattomasti. Artikkelipohjaa on sen jälkeen helppo lähteä muokkaamaan, kun museoviraston lähde ja Kansalaisen karttapaikan linkki on valmiina apuna. Olet jo kouliintunut muinaislinnojen sanastossa ja tutkittavien piirteiden käsitteistössä. Siksi ajattelin vihjasta, että julkaisen pian monentasoisia muinaislinna-artikkeleita (70 kpl), joka perustuu sinun luetteloosi. Kiinnostaako sinua täydentää näitä artikkeleita?--J Hokkanen (keskustelu) 10. kesäkuuta 2016 kello 22.06 (EEST)
- Vaikuttaa siltä, että olet "kesälomalla". Kun palaat siltä, voisin keskustella muinaislinnoista kanssasi tarkemmin.--J Hokkanen (keskustelu) 14. kesäkuuta 2016 kello 10.49 (EEST)
- Tämä kuulostaa hyvältä. Määrä on suuri ja muokkailen mielläni artikkeleja eteenpäin omalta osaltani kun saat niitä aloitettua. Hyvää työtä karttojen ja koordinaattien lisäämisen kanssa. --Velivieras (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 21.20 (EEST)
- Kiitos. Olen kirjoittelemassa niitä auki käyttäen rekisteriportaaliin ladattuja tiedostoja ja tekstejä. Sinulla taitaa olla tuo Applegrenin teos hallussasi, joten voit täydentää tarvittaessa hänen mietteitä osioon Tutkimuksia. Olen Suomen vuorilinnat-luokassa menossa H-kirjainen kohdalla. Katsos, mitä löysin syvältä metsästä Satamalasta: Lammelan muinaislinna. En ollut tästä tiennyt mitään ja haukoin siinä metsäretkellä henkeäni, kun valokuvasin kohdetta.--J Hokkanen (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 08.08 (EEST)
- Hienoa, artikkelit alkavat olla tehtynytä. Oli varmasti iso työ. Ja hyviä ja mielenkiintoisia kuvia Lammelasta. Vaikka rakenteet ovat noinkin selkeät niin ainoat tutkimukset näyttävät rekisteriportaalin mukaan olevan Unto Salon inventointi 1950 ja Helmer Salmon tarkastus 1955. Lisäilen Appelgrenin ym. lähteistä tietoa artikkeleihin kun pystyn. --Velivieras (keskustelu) 19. kesäkuuta 2016 kello 09.17 (EEST)
- Kiitos. Olen kirjoittelemassa niitä auki käyttäen rekisteriportaaliin ladattuja tiedostoja ja tekstejä. Sinulla taitaa olla tuo Applegrenin teos hallussasi, joten voit täydentää tarvittaessa hänen mietteitä osioon Tutkimuksia. Olen Suomen vuorilinnat-luokassa menossa H-kirjainen kohdalla. Katsos, mitä löysin syvältä metsästä Satamalasta: Lammelan muinaislinna. En ollut tästä tiennyt mitään ja haukoin siinä metsäretkellä henkeäni, kun valokuvasin kohdetta.--J Hokkanen (keskustelu) 16. kesäkuuta 2016 kello 08.08 (EEST)
- Tämä kuulostaa hyvältä. Määrä on suuri ja muokkailen mielläni artikkeleja eteenpäin omalta osaltani kun saat niitä aloitettua. Hyvää työtä karttojen ja koordinaattien lisäämisen kanssa. --Velivieras (keskustelu) 15. kesäkuuta 2016 kello 21.20 (EEST)
- Palasin lomalta ja ainon jatkaa linnavuorien parissa (yhdessä?). Voitko jatkossa tehdä Museoviraston linkit sen omalla mallineella mielummin kuin Verkkoviitteellä. Kun tulevaisuudessa Museovirasto korjaa verkkopalvelunsa ajanmukaiseksi, voidaan yhdestä mallineesta suorittaa korjaus kaikkiin tuhansiin viittauksiin yhdellä kertaa ja vältytään massiiviselta käsityön määrältä. Voit tutkia mallinetta kirjoittamalla hakulaatikkoon "Malline:Muinaisjäännösrekisteri".--J Hokkanen (keskustelu) 6. heinäkuuta 2016 kello 16.10 (EEST)
- Hyvä kuulla, ja kyllä toki. Tuo mallinnemaailma ei ole vain tuttua, mutta koitan opetella asiaa.--Velivieras (keskustelu) 7. heinäkuuta 2016 kello 09.31 (EEST)
Olen tehnyt kesällä mittavia muutoksia, lisäyksi ja muuta muokkausta linnavuorien artikkeleihin. ajattelin jättää aiheen muille, mutta olen käytettävissä esimerkiksi uusien artikkeleiden aluittamisessa tms (Excel-makrot ovat vielä tallella) tai keskustelemassa suuntaviivoista. Mielestäni mielenkiintoisen aiheen parissa on vielä paljon puuhattavaa.--J Hokkanen (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 12.21 (EEST)
- Linnavuorille on nyt erinomainen pohja tehty mikä antaa muille käyttäjille hyvän pohjan laajentaa artikkeleja. Itse painin aiheen parissa vielä ja täydentelen aina kun hyvää lähdeaineistoa sattuu kohdalle. --Velivieras (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 14.42 (EEST)
- OK.--J Hokkanen (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 15.55 (EEST)
En ole ehtinyt aikoihin tutkia linnavuoret-projektin tilaa. Oletko mahdollisesti löytänyt uusia linnavuoria tai uusia lähteitä linnavuorista? --J Hokkanen (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 16.09 (EEST)
- Olen asiaan paneutunut aina kun aika on antanut myöten, mutta uutta materiaalia en ole toistaiseksi Wikipediaan asti ehtinyt sen ihmeemmin työstämään. Lähteet alkavat olla suhteellisen hyvin selvillä, mutta en ole ehtinyt vielä lukemaan. Pikkuhiljaa..--Velivieras (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 18.03 (EEST)
- Minultakin meni suurin "draivi" uusien artikkelipohjien tekemisessä. Kun vielä lepäillään, syntyy uusi into.--J Hokkanen (keskustelu) 27. syyskuuta 2016 kello 20.38 (EEST)
Vuosilukuartikkelit
[muokkaa wikitekstiä]Hei, muistathan kirjoittaa vuosilukuartikkeleissa tapahtumat imperfektiin, ei preesensiin, kiitos. --ComradeUranium (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 16.12 (EEST)
- Laitoin keskustelusivulle viestiä. Siellä näyttää tosiaan olevan kumpaakin sekaisin. --Velivieras (keskustelu) 22. heinäkuuta 2016 kello 20.40 (EEST)
Perintö-luettelo
[muokkaa wikitekstiä]Koska saatat tehdä muinaislinnoja edeleen, lahjoitan mallinteen muodossa joitakin potentiaalisia linkkejä rekisteriportaaliin:
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki (Linnavuori) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.3.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnakallio Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 31.5.2012. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 18.10.2005. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Hyväneula Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.3.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnakallio Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 3.6.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Hiidenvuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 13.12.2012. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnasenmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 14.12.2005. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Pussilan linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 21.11.2002. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Puihanlinna Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 21.7.2008. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Gesterby Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 30.10.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnaistenmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 3.2.2012. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Suuri Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 29.9.1998. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Kaskala Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 16.4.2008. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Kärmeorvonmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 22.11.2002. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Viikka Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 20.12.2001. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Haarjärven Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 28.2.2003. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnanmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 16.7.2007. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnanmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 19.1.2005. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Huisulinna Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 3.2.2012. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.9.2001. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 11.9.2007. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnakallio Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.2.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Sulkuvuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 31.1.2012. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnasaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 18.2.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 19.10.2012. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Uutanan Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 22.11.2002. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnasmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 12.3.2002. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Sannäs Borgberget Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 24.1.1997. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnansaari Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 21.4.2009. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 23.12.2002. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 11.5.1999. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki Kuusjoki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 9.2.2010. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 22.11.2002. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki Muurla Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 9.2.2010. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnanmäki Pöylä Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 17.5.2013. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Haukivesi linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 17.8.2004. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Liistonsaari linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 17.8.2004. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnaniemi Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 18.11.2002. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Haaganvuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 9.6.2008. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnasmäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 22.1.2013. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnavuori Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.2.2005. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
- Muinaisjäännösrekisteri: Linnamäki Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 30.10.2006. Museovirasto. Viitattu 6.8.2013.
Ole hyvä.--J Hokkanen (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 16.47 (EEST)
- Erinomaista, kiitos paljon. Hyvät kesän jatkot! --Velivieras (keskustelu) 2. elokuuta 2016 kello 19.58 (EEST)
Sigtunan tuho
[muokkaa wikitekstiä]Olet tehnyt suuria muutoksia artikkeliin Sigtunan tuho. Uudessa käännöksessäkin on kielioppivirhe. Mitäs lähteitä olet käyttänyt tekemissäsi muutoksissa, kun ne eivät varmaan perustu artikkelissa aiemmin ilmoitettuihin lähteisiin? Täytyy kumota kaikki muuten, koska sitten on sinun tekstisi ja virheelliset lähdetiedot sekaisin. --Pxos (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 15.18 (EET)
- Käytin aiemmin käyttämiäni Eerikinkronikkaa ja Martti Linnan Suomen varhaiskeskiajan lähteitä (1989) -teosta. Artikkelisa on vieläkin spekulaatiota ja lähteetöntä tietoa riittämiin, mutta koitin aloittaa artikkelin siivoamisen nyt jostain päästä. Toivoisin toki, että artikkeliä lähdettäisiin nyt pala palalta parantamaan ja lähteitä saataisiin myös matkan varrella lisättyä. Tämän jälkeen siitä voitaisiin tehdä käännös englanniksi.--Velivieras (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 15.41 (EET)
Karjalanpohja
[muokkaa wikitekstiä]Hei, osaistiko sanoa mitkä luokat sopisivat luomaasi artikkeliin Karjalanpohja? –Makele-90 (keskustelu) 12. tammikuuta 2017 kello 20.58 (EET)
- En ole tehnyt luokkia, joten en tarkalleen tiedä mitkä olisivat sopivia, mutta nopeasti tulee mieleen esimerkiksi: Suomen historia, Skandinavian historia, Karjala, Kurkijoki tms. Miltä nämä kuulostavat? Kiitos jos pystyt lisäämään ne artikkeliin.--Velivieras (keskustelu) 13. tammikuuta 2017 kello 09.33 (EET)
Kommenttipyyntö sinuakin koskien
[muokkaa wikitekstiä]Muutama päivä sitten on avattu kommenttipyyntö artikkelista "Luettelo Suomen hallitsijoista ja valtionpäämiehistä". Vaikka kommentteja ei ilmeisesti pyydetäkään enää asianosaisilta vaan asian suhteen ulkopuolisilta, niin toki tuosta kommenttipyynnöstä on kerrottava sinullekin selvästi, koska rakenteellisesti siinä on valmiista pohjasta automaattisesti tuleva osio otsikolla "Vastine". Kommenttipyynnön on avannut Ximfel1 15. helmikuuta 2017. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.08 (EET) Muutettu, katso alla. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.18 (EET)
Valmis rakennepohja on tässä tapauksessa haitaksi, joten mitään vastinetta ei enää tarvita [5]. Tuossa selvästi haetaan vain ulkopuolisia näkemyksiä. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.18 (EET)
- Erinomaista jos tähän saadaan ulkopuolista näkemystä. Minulta löytyy tarvittaessa vielä useita muitakin vakavasti otettaviin lähteisiin perustuvia argumentteja näkökulmani tueksi tarvittaessa.--Velivieras (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.23 (EET)
- Rakenteen muokkaus ei ole mikään ylituomarin päätös. Koska kuitenkin näytti siltä, että kahden osapuolen asetelma on kompyn aloittajan mielestä johtanut umpikujaan, niin ilmeisesti vain haetaan edes kolmannen osapuolen näkemystä. Siksi ei näytä siltä, että vastinetta tarvitsisi kirjoittaa. Katsotaan kuitenkin, tapahtuuko mitään. Yleisesti kuitenkin artikkeleja koskevat kommenttipyynnöt ovat melkoisen tuloksettomia. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.27 (EET) Lisätty linkki juuri luomaani luokkaan. --Pxos (keskustelu) 18. helmikuuta 2017 kello 21.54 (EET)
Artikkeli on jäänyt monin tavoin kesken, joten täydensin sitä. Luokkia lisäsin kaksi vaihtoehtoa. Lisäksi linkitin sen sattumalta silmiin osuneeseen sv.wikin artikkeliin. Korjaa mitä virheitä tein. Vastaisuudessa kannattaa katsoa mitä tuli tehdyksi. Ellei nyt sitten ollut niin, että olit jo matkalla töihin... --Tpe1 (keskustelu) 12. heinäkuuta 2017 kello 16.01 (EEST)
- Kiitos korjailuista. Tuli vähän kiireellä tehtyä ja näköjään joku kirjoitusvirhe sinne oli jäänyt :) Törmännyt useammassa artikkelissa tähän reittioppaaseen ja nyt päätin vihdoin saada aiheesta artikkelin alkuun, kun käsiin sattui asiaa käsittelevät lähde.--Velivieras (keskustelu) 12. heinäkuuta 2017 kello 20.45 (EEST)
- Niin ja en oikeastaan tiedä mikä se tarkalleen ottaen on. Ilmeisesti joku tekstinpätkä jossain arkistossa. Sopivia luokkia en osaa tältä istumalta kyllä sanoa yhtään. Pitää pohtia. Ruotsinkielinen artikkeli näyttäisi olevan oikein, pitäisikö sieltä kopioida luokat?--Velivieras (keskustelu) 12. heinäkuuta 2017 kello 20.51 (EEST)
- Osuin sattumalta sivulle. Itse asiassa tarkempi interwiki taitaa olla sv:Danska itinerariet, joka mainittiin purjehdusreittiä käsittelevässä artikkelissa sv:Kung Valdemars segelled, eli tämä itineraario oli tuon purjehdusreitin kirjallinen kuvaus. Purjehdusreitistäkin voisi hyvin saada kirjoitetuksi artikkelin.--Urjanhai (keskustelu) 12. heinäkuuta 2017 kello 20.55 (EEST)
Pronssikauden tekstiilikeramiikkaa.jpg
[muokkaa wikitekstiä]Hei. Yritin löytää Finnasta otsikon valokuvan, joka esittää tekstiilikeramiikkaa. En vaan löytänyt sitä, mutta osaatko vihjata millä hakusanoille sen saa näkyviin? --J Hokkanen (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 12.21 (EET)
- Moi, minulla se tulee listaan "tekstiilikeramiikka"-hakusanalla.Tässä vielä suora linkki. Esineen museoviraston tunnus on KM14504:282.--Velivieras (keskustelu) 12. joulukuuta 2017 kello 12.41 (EET)
- No hyvä. Liekö ollut huomaamaton kirjoitusvirhe, kun en saanut vastetta. Kiitos.--J Hokkanen (keskustelu) 14. joulukuuta 2017 kello 16.49 (EET)
Lähdelinkit, kuvaajan nimi ja lisenssi Finnasta otettuihin kuviatiedostoihin
[muokkaa wikitekstiä]Hei! Olet lisäillyt ainakin joulukuussa 2017 mainioita Kansallismuseon kuvia esimerkiksi artikkeliin Suomen esihistoria niin, että kuvatiedoston yhteydessä lähteenä mainitaan vain ympäripyöreästi Finna. Katsoin useita kuvia läpi, mutten huomannut kuvatiedostoissa linkkejä vastaaviin lähteesiin, joten kuvien tekijänoikeutta ei pääse kuvatiedostosta tarkistamaan. Esittäisin pyynnön: voisitko lisätä kuviin lähdelinkit, kuvaajan tiedot ja lisenssin niin, että lupa käyttää kuvia kaupallisesti (tekijänoikeusmalline) tulee (linkin kautta) samalla esille. Kuvaajan tiedot (jos lisenssi edellyttää kuvaajan mainitsemista, esim. CC BY 4.0 -lisenssi) ja tekijänoikeus/lisenssimalline tulisi olla myös kussakin fiwikiin ladatun kuvatiedoston yhteydessä, ei vain artkkelin yhteydessä, sillä fiwikiin ladattuja kuvia voidaan käyttää ensimmäisestä artikkelista riippumatta muihinkin artikkeleihin ja kaupallisiin tarkoituksiin. Itse olen toistaiseksi pidättynyt lisäämästä kuvia Finnasta, ellen samalla lisää lähdelinkkiä, josta kaupallinen käyttö käy samalla ilmi. (Finnassa on paljon myös sellaisia hienoja museoiden valokuvia, joiden kaupallinen käyttö on kielletty. Tämä rajoitaa esimerkiksi Finnan ravintola- ja tuotekuvien käyttöä wikipediassa.) --Paju (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 02.56 (EET)
- Moi! En ole ihan perillä, miten kuvien lisenssitietojen lisääminen toimii kuvan lisäyksessä. Commonsiin systeemi on ollut selkeämpi. Tästä syystä ne puuttuvat. Kuvaaja on aina lisätty jos Finnan tiedoissa se on mainittu. Lähteenä on aina mainittu Finna ja Museovirasto. Koitan selvittää miten lisenssin lisääminen kätevästi käy ja pyrin ne lisäämään kuviin. Suurin osa Finnan kuvista taitaa nyt olla tekijänoikeusvapaata materiaalia, joten rohkeasti vain niitä käyttämään. --Velivieras (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 09.54 (EET)
- Lisenssin lisäksi kuvan tietoihin pitää lisätä suora linkki kuvan sivulle Finnaan. Se pitää tehdä myös Commonsiin lisättävissä kuvissa, jotta lisenssi voidaan siellä tarkistaa. Netistä Commonsiin ladattuihin kuviin laitetaan malline {{LicenseReview}}, jotta "kuvantarkistaja" voi tsekata että lisenssi on kunnossa. (Tämän opin siitä, että joku teki niin mun lataamalle kuvalle.) Voin auttaa noiden kuvien tietojen lisäämisessä, mä aloitan vaikka Commonsissa olevista kuvista. Sitten kun täällä olevien kuvien tiedot ovat kunnossa, niin ne kannattaa siirtää Commonsiin. -kyykaarme (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 10.34 (EET)
- Kiitos ja kiitos tiedoista! --Velivieras (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 16.51 (EET)
- Vilkaisetteko tämän kuvan tiedot. Oliko tämä sitä mitä haettiin? Lisäsin lisenssin ja nettisivujen osoitteen. --Velivieras (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 18.34 (EET)
- Kiitos ja kiitos tiedoista! --Velivieras (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 16.51 (EET)
- Lisenssin lisäksi kuvan tietoihin pitää lisätä suora linkki kuvan sivulle Finnaan. Se pitää tehdä myös Commonsiin lisättävissä kuvissa, jotta lisenssi voidaan siellä tarkistaa. Netistä Commonsiin ladattuihin kuviin laitetaan malline {{LicenseReview}}, jotta "kuvantarkistaja" voi tsekata että lisenssi on kunnossa. (Tämän opin siitä, että joku teki niin mun lataamalle kuvalle.) Voin auttaa noiden kuvien tietojen lisäämisessä, mä aloitan vaikka Commonsissa olevista kuvista. Sitten kun täällä olevien kuvien tiedot ovat kunnossa, niin ne kannattaa siirtää Commonsiin. -kyykaarme (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 10.34 (EET)
- Jep, ne ovat nyt oikein. Lisäsin vielä kokoelman nimen, kun se Finnan sivulla pyydetään mainitsemaan. Päiväyksellä tarkoitetaan kuvan päiväystä, ja sitä ei tuohon kuvaan löydy Finnan sivulta, eikä kuvaajaa, joka tulisi tekijäksi. Commonsissa voi lisenssimallineeseen kirjoittaa pystyviivan jälkeen esimerkiksi valokuvaajan nimen, joten siellä lisäsin kuvaan kaiken, mitä Finnan sivulla pyydetään mainitsemaan (kuvaaja, museo ja kokoelma, kohdassa Attribution). Kuvassa näkyy nyt myös vihreäpohjainen ilmoitus, että kuvan lisenssi on tarkistettu. -kyykaarme (keskustelu) 15. helmikuuta 2018 kello 13.47 (EET)
Arkeologiaa maakunnista
[muokkaa wikitekstiä]Käyttäjä:J Hokkanen mainosti tällaista. Kun olet muokannut eri maakuntien arkeologia-aiheita, niin tämä voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Kanta Hämeestä Hämeen liitolla olen nähnyt samasta aihepiiristä julkaisuja (painettuja, en ole tullut katsoneeksi ovatko netissä) mutta ei näiden kanssa identtisiä.--Urjanhai (keskustelu) 3. maaliskuuta 2018 kello 22.50 (EET)
- Kiitos, hyvää tietoa. Mielenkiintoista, että suurta osaa noista Pirkkalan vanhoista kylätonteista ei ole merkitty Muinaisjäännösrekisteriin lainkaan.--Velivieras (keskustelu) 4. maaliskuuta 2018 kello 09.36 (EET)
Mõisad
[muokkaa wikitekstiä]Tervehdys. Olit korjannut artikkelia Moisio (muinaissuomalainen suurtila) yksinkertaisesti palauttamalla sen itse laatimaasi muotoon.
Ymmärrän, jos pidit esimerkiksi tekstiin lisäämääni etymologisten vastineitten luetteloa liian laajana tai väliotsikointiani artikkelin pienen koon huomioon ottaen tarpeettomana. En kuitenkaan ymmärrä, miksi halusit turvautua perusteellisen muokkaamisen sijasta pelkkään palautukseen. Olisit voinut esimerkiksi säilyttää Suomen muinaisnimiin johtavan linkin ja osan lauserakenteisiin tekemistäni kieliopillisista parannuksista (kaikkia niitä ei toki ole pakko hyväksyä). Vähintäänkin olisit voinut poistaa virheellisen väitteen, että moisiota vastaisi virossa *moisa. Todellisuudessa viron sana on mõis (paikannimissä usein genetiivimuodossa: mõisa). Itse artikkelia muokatessani käytin huomattavasti aikaa muun muassa vironkielisen Wikipedian, saksankielisen Wikipedian ja virolaisen etymologisen sanakirjan tutkimiseen. Pahoittelen, että en pystynyt tarjoamaan lisää painettuja lähteitä.
Olen niin sanottu inklusisti ja vältän viimeiseen asti toisten kirjoittajien Wikipediaan lisäämän asiasisällön poistamista, ellei se ole selvästi virheellistä. Haluaisin kannustaa muita kirjoittajia kehittämään ja laajentamaan artikkeleita sen sijaan, että hankalan tilanteen sattuessa käytetään varmuuden vuoksi pelkkiä saksia. – Jippe (keskustelu) 24. maaliskuuta 2018 kello 23.35 (EET)
- Poistin tekemäsi muutokset, koska ne hankaloittivat huomattavasti lyhyen artikkelin lukemista ja ne olivat pääasiassa lähteettömiä. Lisäsin artikkeliin nyt kuitenkin lisäämäsi osuutesi jossa käsiteltiin moisioiden etymologiaa ja sanan ilmenemistä muualla.--Velivieras (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 10.24 (EEST)
- Ainakin väliotsikointi kyllä pikemminkin paransi luettavuutta.--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 10.48 (EEST)
- Ainoa lähteetön sikäli kuin nyt nopeasti sain selvää, oli viroa käsittelevä osuus. Pois lukien lähteettömyys se kuitenkin oli täysin asiallista tekstiä eikä poikkea siitä mitä muistan aiheesta lukeneeni, ja lukea tuskin voi muualta kuin lähteistä. Se, tuleeko tällainen ilmeisen asiallinen mutta lähteetön lisäys poistaa, lienee muokkausnäkökantakysymys. Jos on käytetty muunkielisiä wikipedioita, niin nykyisen menettelyn mukaan kai saa merkitä tällaisen tiedon tuonnin mallineella malline:käännös (mallineen tekstissä esiintyy sanonta "tuotu tietoja"). Tästä menettelystä' käydään kai parhaillaan jossain keskustelua, mutta ymmärtääkseni sitä ei ole vielä kielletty. Tavoiteltavaa tietysti on saada kaikelle lähteet, mutta edelleenkin poisto kai on muokkausnäkökantakysymys. Poisto ilman yhteenvetoa taas on asia jonka liitän lähinnä virhepainalluksiin ja virheklikkauksiin tai hetkelliseen huomaamattomuuteen enkä tekisi sitä tarkoituksella muuten kuin selvissä merkittävissä ongelmapauksissa, jollaisesta nyt ei ollut kyse. Itse muutoksiin en pelkästään aihepiiriä harrastavana maallikona osaa ottaa kantaa, ja väliotsikointikin varmaan on makuasia. Itse olisin lisännyt käännösmallineen, mutta se saako mallineeseen kirjoitetulla tavalla tuoda tietoa muista wikeistä lienee muokkausnäkökantakysymys. (Tosin jos ei saa, niin silloin kai mallineen tekstiä tulisi muuttaa.)--Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 11.26 (EEST)
- Kiitos vastauksista teille molemmille. On hauska kuulla, että Urjanhain mielestä väliotsikointini oli suorastaan parantanut luettavuutta – se kertoo, miten suurelta osin tämmöiset seikat ovat makuasioita. Omasta mielestäni väliotsikointi lievästi heikensi näin lyhyen artikkelin luettavuutta. Sen sijaan ajattelin väliotsikoitten ja etenkin niitten sivutuotteena syntyvän sisällysluettelon selventävän satunnaiselle lukijalle nopeasti, mitä aihepiirejä teksti ylipäänsä koskettelee, ja tietenkin toivoin sen innostavan ihmisiä laajentamaan artikkelia edelleen. Tärkein tavoitteeni koko hommassa oli kuitenkin selvittää itselleni, onko *moisa todella viroa ja (koskapa näin ei ollut) korjata virhe, joka saattaa perustua jonkin sinänsä ansiokkaan muinaistiedettä käsittelevän kirjan painovirheeseen. – Jippe (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 16.58 (EEST)
- Samaa mieltä siitä, että nyansseissa liikutaan. Väliotsikoinnin osalta olen miettinyt eri yhteyksissä myös sitä, mitä käyttöliittymää varten esim. otsikointi ja kuvien asettelu tulisi suunnitella, mutta koska laitekirjo on nykyään valtava, niin niin siihenkään ei liene lopullista vastausta. --Urjanhai (keskustelu) 25. maaliskuuta 2018 kello 17.30 (EEST)
Kysyn minäkin uudestaan jo mainittua asiaa: artikkeliin on nyt palautettu virke "Sama käsite tunnetaan virossa nimellä moisa, joka tarkoittaa kartanoa." Jos viron kielessä ei edes ole tuollaista sanaa "moisa" ollenkaan, niin miksi ihmeessä tuo on taas pantu artikkelitekstiin väkisin? Yllä on selitetty, miten sana kirjoitetaan virossa, joten ei tuota käsitettä voida tuntea Virossa tai virossa nimellä "moisa". Vähän sama juttu kuin kirjoitettaisiin, että hiihtäjä tunnetaan suomessa nimellä Marja-Liisa Haemaelaeinen. --Pxos (keskustelu) 26. maaliskuuta 2018 kello 13.08 (EEST)
- Sen osalta kai Käyttäjä:Jippe (tai joku muu) voi muokata rohkeasti. Kun itse en osaa viroa ollenkaan (vaikka noin päällisin puolin on jotain hajua miltä viron nominatiivi vs. muut sijat saattavat näyttää, ja jokaiselle lounaimurteiden alueella asuvallehan viron syntaksin pääperiasate nyt onkin jo ihan sitä kautta selvä ja ymmärrettävä), niin en lähde nyt tekemään kumouksia. --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2018 kello 13.41 (EEST)
- En-wikissä melkeinpä pakotettiin formulakuskista kertovan artikkelin nimeksi "Kimi Raikkonen", siis ilman kahta bonuspistettä a-kirjaimen paeaellae, koska lähteissä luki Raikkonen ja koska formuloiden tuloksissakin oli Raikkonen. Jotkut sitten sanoivat, että ihmisen nimi pitää kyllä kirjoittaa oikein niin kuin se suomen kielellä kirjoitetaan. Asia korjattiin, mutta miehistö jäi vielä mutisemaan kannen alle. Tässä on vähän sama juttu: lähdeteksti vastaan elävä kieli. Jotenkin tuntuu, että voittaja on jo selvillä ennen kuin kisa päättyy. --Pxos (keskustelu) 26. maaliskuuta 2018 kello 13.55 (EEST)
- Mutta ei se kyllä niin voi olla että heittäydytään tietämättömiksi ja tahallisesti toistetaan lähteissä olevia virheitä, jos ne on virheiksi havaittu ja sellaisiksi tiedetään. Silloin olisi syytä saada se oikea tietoa lähteistetyksi. Tällaisia on tullut joskus ennenkin. Kyllä normaali lähdekritiikki pitää olla Wikipediassakin. Muistan esim. joskus, miten luotettavilla muilla lähteillä osoitettiin virhe Kotuksen suuressa suomalaisessa paikannimikirjassa, ja juuri hiljan oli kommenttipyyntökin yhden suomen sanan taivutuksesta. Sikäli siis poisto, jonka teit, taisi olla parempi kuin tahallinen väärän tiedon roikotus. Ja kun hyllyssäni nyt oli Eesti-Soome sõnaraamat (Tallin, Valgus 1993) niin kyllä se nominatiivi nyt vaan on se mõis, ja genetiivi on mõisa. Ja jos tuota sanakirjaa uskoo, niin "moisa" kai silloin näin maallikona arvaten olisi ilmaus siitä, ettei ole löydetty näppiksestä tapaa merkitä tuota yhtä kirjainta sen ohella, että muoto olisi väärä. (Virossahan kadunnimetkin ovat kyllä pelkässä genetiivissä ilman määriteosaa, tyyliin "Veski", "Lossi", joten virhe on sinänsä ymmärrettävä.) --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2018 kello 17.08 (EEST)
- Tarkistin vielä sanan Muinaisuutemme jäljistä (2015) ja siellä tosiaan lukee moisa, eli kirjoitus- tai muu virhe lienee syynä. Pxos poisti tuon lauseen missä virheellinen sanamuoto oli, mikä on varmaankin ihan ok, asian tullessa artikkelin lopussa oikein kirjoitettuna ilmi.--Velivieras (keskustelu) 26. maaliskuuta 2018 kello 19.01 (EEST)
- Mutta ei se kyllä niin voi olla että heittäydytään tietämättömiksi ja tahallisesti toistetaan lähteissä olevia virheitä, jos ne on virheiksi havaittu ja sellaisiksi tiedetään. Silloin olisi syytä saada se oikea tietoa lähteistetyksi. Tällaisia on tullut joskus ennenkin. Kyllä normaali lähdekritiikki pitää olla Wikipediassakin. Muistan esim. joskus, miten luotettavilla muilla lähteillä osoitettiin virhe Kotuksen suuressa suomalaisessa paikannimikirjassa, ja juuri hiljan oli kommenttipyyntökin yhden suomen sanan taivutuksesta. Sikäli siis poisto, jonka teit, taisi olla parempi kuin tahallinen väärän tiedon roikotus. Ja kun hyllyssäni nyt oli Eesti-Soome sõnaraamat (Tallin, Valgus 1993) niin kyllä se nominatiivi nyt vaan on se mõis, ja genetiivi on mõisa. Ja jos tuota sanakirjaa uskoo, niin "moisa" kai silloin näin maallikona arvaten olisi ilmaus siitä, ettei ole löydetty näppiksestä tapaa merkitä tuota yhtä kirjainta sen ohella, että muoto olisi väärä. (Virossahan kadunnimetkin ovat kyllä pelkässä genetiivissä ilman määriteosaa, tyyliin "Veski", "Lossi", joten virhe on sinänsä ymmärrettävä.) --Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2018 kello 17.08 (EEST)
Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey
[muokkaa wikitekstiä]Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.
You can find more information about this survey on the project page and see how your feedback helps the Wikimedia Foundation support editors like you. This survey is hosted by a third-party service and governed by this privacy statement (in English). Please visit our frequently asked questions page to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email through the EmailUser feature to WMF Surveys to remove you from the list.
Thank you!
Reminder: Share your feedback in this Wikimedia survey
[muokkaa wikitekstiä]Every response for this survey can help the Wikimedia Foundation improve your experience on the Wikimedia projects. So far, we have heard from just 29% of Wikimedia contributors. The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes to be completed. Take the survey now.
If you have already taken the survey, we are sorry you've received this reminder. We have design the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. If you wish to opt-out of the next reminder or any other survey, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement. Thanks!
Your feedback matters: Final reminder to take the global Wikimedia survey
[muokkaa wikitekstiä]Hello! This is a final reminder that the Wikimedia Foundation survey will close on 23 April, 2018 (07:00 UTC). The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes. Take the survey now.
If you already took the survey - thank you! We will not bother you again. We have designed the survey to make it impossible to identify which users have taken the survey, so we have to send reminders to everyone. To opt-out of future surveys, send an email through EmailUser feature to WMF Surveys. You can also send any questions you have to this user email. Learn more about this survey on the project page. This survey is hosted by a third-party service and governed by this Wikimedia Foundation privacy statement.
Varoitus tiedoston poistamisesta | Tallentamasi tiedoston Suomen geneettinen hienorakenne ennen 1950-lukua.JPG tiedoissa saattaa olla puutteita tai epäselvyyksiä. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täydentämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä tai selvennetä, tiedosto poistetaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot. |
--Lentokonefani asiaa? | syntilista 21. heinäkuuta 2018 kello 17.00 (EEST)
Varoitus tiedoston poistamisesta | Tallentamasi tiedoston Euran muinaispuku.jpg tiedoissa saattaa olla puutteita tai epäselvyyksiä. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täydentämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä tai selvennetä, tiedosto poistetaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot. |
--Geohakkeri (keskustelu) 22. heinäkuuta 2018 kello 21.43 (EEST)
Äidinkieli
[muokkaa wikitekstiä]Merkitään rekisteriin. Vain yksi. Ei kahta. Iivarius (keskustelu) 13. elokuuta 2018 kello 09.44 (EEST)
Turun isku
[muokkaa wikitekstiä]Hei! Muokkaussotiminen ei ole sallittua. Mikäli artikkelin muokkaamisesta syntyy erimielisyyksiä, kirjoita muokkausehdotuksesi kyseisen artikkelin keskustelusivulle. Muokkaussotimista pidetään häiriköintinä ja siitä saattaa seurata esto. --MiPe (wikinät) 19. elokuuta 2018 kello 09.47 (EEST)
- Muokkauksen tekijän lienee se taho jonka pitää muokkauksensa perustella ja ehdottaa etukäteen niitä keskustelusivulla ja hakea konsensusta, vai kuinka? Olen vain kummonnut kiistanalaisia muokkauksia.--Velivieras (keskustelu) 19. elokuuta 2018 kello 17.19 (EEST)
Linnasenmäki
[muokkaa wikitekstiä]Hei, olet näköjään luonut tuon artikkelin Linnasenmäki täällä on näköjään ollut jo ennestään Linnasenvuori joka käsittääkseni on sama hieman toisella nimellä. Huomasin sen kun tuosta ensin mainitusta puttuu viiteosio eli {{Viitteet}}
ja ajattelin että lisään sen ja luokan siihen. Nuo varmaankin kannttaisi yhdistää. --Linkkerpar™ 31. toukokuuta 2019 kello 00.52 (EEST)
Varoitus tiedoston poistamisesta | Tallentamasi tiedoston Kemijärveltä löytynyt rautakautinen suksi.jpg tiedoissa saattaa olla puutteita tai epäselvyyksiä. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täydentämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä tai selvennetä, tiedosto poistetaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot. |
--Geohakkeri (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 13.58 (EEST)
Varoitus tiedoston poistamisesta | Tallentamasi tiedoston Pronssikauden tekstiilikeramiikkaa.jpg tiedoissa saattaa olla puutteita tai epäselvyyksiä. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täydentämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä tai selvennetä, tiedosto poistetaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot. |
--Geohakkeri (keskustelu) 4. elokuuta 2019 kello 17.17 (EEST)
Nämä kaksi tiedostoa ovat nyt kunnossa. En tiedä, mikä häiriö Finnassa eilen oli, mutta silloin en tosiaankaan näitä kuvia siellä nähnyt. --Geohakkeri (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 19.02 (EEST)
- Ok, hieno juttu. Ja kiitos kun tarkastelet niitä. --Velivieras (keskustelu) 6. elokuuta 2019 kello 20.01 (EEST)
Päijänne
[muokkaa wikitekstiä]Olen tekemässä Päijänteen järveen liittyvään kokonaisuuteen suuria parannuksia, jotka eivät näy pääartikkelissa. Jos sinulla on ideoida, mitä parannuksia sen järviartikkelit kaipaavat, kerro niistä minullekin.--J Hokkanen (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 16.39 (EEST)
- Hieno juttu! Pääartikkelissa vaivaa vielä hieman tuo otsikointi "Veneily", "Kanavat" jne. En tiedä onko järviartikkeleihin jotain vakiomuotoista järjestelmää otsikoinnin suhteen jotta niitä ei olisi noin paljon ja noin värikkäästi eri teemoista. Muita artikkeleja en ole sen ihmeemmin vilkaissut, joten en tiedä mikä niissä on tilanne. --Velivieras (keskustelu) 4. syyskuuta 2019 kello 20.01 (EEST)
- Suuren järven artikkelit ovat selvä päänvaiva, koska asiaa on rutkasti ja aikaa liian vähän. Siksi ne on kirjoiteltu kapean näkökulman vuoksi raapimalla kasaan sitä sun tätä eikä teksti Päijänteen tapauksessa vastaa järven todellista "arvoa". Tokia ilmiö leimaa lähes kaikkia järviä. Veneily ja kanavat ovat saman asian eri puolia: kanavat olivat tavarakuljetuksen edellytys ja myöhemmin ne taantuivat Virkistystoiminnan osaksi.--J Hokkanen (keskustelu) 5. syyskuuta 2019 kello 08.06 (EEST)
Espoon Kaukjärvi ja Kauklahti
[muokkaa wikitekstiä]Luin mielenkiinnolla Espoon historiaa ja törmäsin lauseeseen, jonka Velivieras on lisännyt muokkauksessa 4. helmikuuta 2018 kello 19.46 (+1 405, Espoo, Lisätty historiaa):
"Viimeistään 1100-luvulla hämäläistaloja oli Kaukjärven eli nykyisen Pitkäjärven rannalla Kauklahdessa, Karvasmäellä, Bembölessä, Haapalahdessa ja Finnevikissä."
Kauklahti ei ole Pitkäjärven rannalla, vaan viiden kilometrin päässä siitä. Itse asiassa mainittu Bembölekin on noiden paikkojen välissä. Luulisin, että edellä olevaan lauseeseen on tarkoitettu pilkku sanojen "rannalla" ja "Kauklahdessa" väliin. Koska en kuitenkaan tiedä, onko sekä Pitkäjärven rannalla että Kauklahdessa ollut hämäläistaloja, eikä minulla ole käsillä viitettä, josta tieto on peräisin (Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö), en tiedä, miten tuo lause pitäisi korjata. Tietäisitkö?
Pitkäjärvestä kyllä johtaa joki Kauklahteen (Myllykylänjoki-Espoonjärvi-Espoonjoki), joten voi olla, että nimien Kaukjärvi ja Kauklahti juuri on sama.
Pekka Aleksanteri (keskustelu) 5. lokakuuta 2019 kello 14.13 (EEST)
- Kommentoin sivusta sen verran että nimenosa "kauka" tarkoittaa samaa kuin "pitkä". Sen puolesta nimet siis voivat liittyä toisiinsa tai olla liittymäättä. En osaa kuitenkaan kommentoida enempää, koska itsellänikään ei ole nyt Kepsun kirjaa käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 07.22 (EEST)
- Tarkastan vielä asian, mutta teksti on tällä hetkellä lähteen mukainen. Kepsu on aika perusteellinen kirjoittaja, joten mahdollinen virhe on sitten tässä tulkintapäässä.--Velivieras (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 08.29 (EEST)
Kivikausi
[muokkaa wikitekstiä]Hei, poistit aika paljon viitteitä tuosta Kivikausi artikkelista. Niistä tuli viittausvirheitä jotka näkyivät artikkelin lopussa, kun et poistanut lähdettä artikkelin alapäästä. Silloin kun poistaa nimetyn viitteen tai muuttaa niiden nimiä niin pitää tarkistaa ettei siitä tule viittausvirhettä. Tuossa artikkelissa ne lähteet oli keskitetty sinne artikkelin alapäähän ja niistä käytettiin vain sitä nimettyä viitettä. --Linkkerpar™ 20. lokakuuta 2019 kello 04.49 (EEST)
- Moi, en huomannutkaan asiaa. Ilmeisesti teit kuitenkin jo tarvittavat korjaukset? Kiitos siitä. Jatkan artikkelin parantelua kun taas ehdin. --Velivieras (keskustelu) 20. lokakuuta 2019 kello 13.43 (EEST)
Kuvien tallentamisesta
[muokkaa wikitekstiä]Hei, olit tallentanut kuvan Tiedosto:Opetustaulu Hakkapeliitoista vuodelta 1935.jpg ja laittanut siihen lisenssi CC-BY-4.0, mutta kun tarkemmin katsoin niin Finnassa lisenssi on CC BY-ND 4.0. Kuvaa ei siis saa muokata, ja Wikipedia taas ei hyväksy kuvia, joita ei voi muokata. Kuva täytyy siis poistaa.
Toinen juttu olisi se, että voisitko tallentaa kuvat suoraan Commonsiin? -kyykaarme (keskustelu) 21. lokakuuta 2019 kello 23.24 (EEST)
- Moi, noniin, katsoin vain ylimalkaisesti että lisenssi on ok. Saisitko poistettua tiedoston? Kokeilin etsiä poistotapaa, mutta en kyennyt sitä lyhyellä etsimisellä löytämään. Commonssiin toki onnistuu jos se on parempi. --Velivieras (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 08.27 (EEST)
- Poistin tiedoston (vain ylläpitäjät voivat poistaa tiedostoja). Se olisi erittäin hyvä, jos voisit tallentaa (vapaat) kuvat suoraan Commonsiin. Siellä on lisenssien tarkastajia, jotka esim. tässä tapauksessa olisivat ainakin toivottavasti huomanneet, että kuvan lisenssi ei vastannut lähteen lisenssiä. Täällä kuvien läpikäyminen on sattumanvaraista, ja vapaat kuvat on tarkoitus tallentaa Commonsiin, jotta niitä voidaan käyttää muuallakin kuin meidän artikkeleissa. -kyykaarme (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 23.53 (EEST)
- Valitettavasti myös Tiedosto:Opetustaulu käräjäkivet 1935.jpg pitää poistaa, koska Finnassa sillä on samanlainen "ND-lupa" niin kuin hakkapeliitta-taululla, ja Finnan mukaan sen tekijä on Aarno Karimo, jonka kuolemasta ei ole vielä kulunut 70 vuotta, joten itse maalauksenkaan oikeudet eivät ole vielä rauenneet. -kyykaarme (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 22.38 (EET)
- Ok, kiitos tiedosta. Harmin paikka. --Velivieras (keskustelu) 21. marraskuuta 2019 kello 09.23 (EET)
- Valitettavasti myös Tiedosto:Opetustaulu käräjäkivet 1935.jpg pitää poistaa, koska Finnassa sillä on samanlainen "ND-lupa" niin kuin hakkapeliitta-taululla, ja Finnan mukaan sen tekijä on Aarno Karimo, jonka kuolemasta ei ole vielä kulunut 70 vuotta, joten itse maalauksenkaan oikeudet eivät ole vielä rauenneet. -kyykaarme (keskustelu) 20. marraskuuta 2019 kello 22.38 (EET)
Suomenhevonen
[muokkaa wikitekstiä]Mitään yhtenäistä suomenhevosta nykymielessä ei ollut hakkapeliittojen aikoihin, rotu on jalostettu myöhemmin tiettyyn malliin. Hakkapeliittahevosjutut tulevat hevosmiesten tietotoimistosta ja ovat samaa luokkaa kuin hakkapeliittajutut muutenkin ovat olleet. Mutta olkoon, tarina jatkuu. --Abc10 (keskustelu) 7. marraskuuta 2019 kello 09.05 (EET)
- Rotua on jalostettu luonnollisesti tarpeen mukaan eri tehtäviin, metsätöihin, pelloille, sotaratsuksi ja myöhemmin raviurheiluun jne., mutta se on siitä huolimatta sitä samaa vanhaa Suomessa käytettyä hevostyyppiä joka on aikoinaan kulkeutunut ihmisten mukana itämeren rannoille, kts. esim.täältä. Sama koskee Suomen pystykorvaa, Kyyttöjä, Lapinlehmiä, Suomenlammasta, Suomalaista maatiaissikaa jne.--Velivieras (keskustelu) 7. marraskuuta 2019 kello 10.26 (EET)
- Tietoinen jalostaminen alkoi varsin myöhään, taisi olla 1900-luvun puolella, eli mitään suomenhevosrotua ei ollut, siksi itse käyttäisin kyseisessä kohdassa sanaparia "suomalainen hevonen", jonka voi tietysti linkittää suomenhevoseen. Rodut muuten kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella. Älä pahastu (joku pahastui kun rohkenin huomauttaa). --Abc10 (keskustelu) 7. marraskuuta 2019 kello 10.39 (EET)
Ei muokkaussotaa
[muokkaa wikitekstiä]Muistutus, että muokkaussodat eivät ole sallittuja. Selvittäkää erimielisyytenne artikkelin keskustelusivulla. --MiPe (wikinät) 17. marraskuuta 2019 kello 21.41 (EET)
Torni
[muokkaa wikitekstiä]Lisäsin Commonsiin Nervanderinkadulta otetun kuvan Tornista, ja siinä on erikoinen kuvakulma, jossa Forumin mainostorni peittää pääosan Torinin tornia. Kaupungissa näitä sattuu, eikä sitä mainoksen korkeuttaa varmaan olisi mikään suojeluvirasto voinut säätää, vaikka olisivat tienneetkin. --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 11.46 (EET)
Suomalaiset nimet
[muokkaa wikitekstiä]Siis mikä ihmeen idea oli tuossa muokkauksessa:
https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomalaiset_nimet&oldid=18662302
Minä korjasin otsikon. "Kantasanatyppiset -nen-nimet", sinä palautit sen. Kyseessä oli virhe, eivät nimet, joissa on -nen-pääte, ole kantasanatyyppisiä nimiä. Lisäksi palautit sellaisen virheen, että se oli nuoret läntiset -nen-nimet-otsikon alla. Ei kuulu olla, vaan nuo ovat keskenään samassa asemassa, alaotsikoita molemmat suoraan alaotsikolle länsisuomalaiset sukunimet. Miksi muokkasit takaisin nuo virheet? 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 10.03 (EET)
- Pahoittelut, katsoin kiireessä aivan väärin. Hyvä korjaus!--Velivieras (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 13.09 (EET)
Kuntakartat
[muokkaa wikitekstiä]Moikka! Mietin noita karttakorvauksieni kumouksia, ovatko pistämäni kartat niin epäselviä? Monet nyt historian havinaan jääneet kunnat ovat rajoiltaan varsin pieniä ja jopa reikäleipäisiä, jolloin pelkkä yleistä sijaintia merkitsevä kartta ei mielestäni anna koko kuvaa kunnan alueesta etenkään sen lähialueilla. Yleisesti kuntien sijainti koko maan mittakaavassa tulee jo hyvin esille itse artikkelin tekstissä, luulisi lukijoiden tietävän Suomen maantiedettä sen verran. Totta kai paras ratkaisu olisi saada kummatkin kartat mallineeseen kuten joissain englanninkielisen wikin artikkeleissa on tehty, olenkin jo kysellyt asiasta kunta-mallineen keskustelun puolella. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 19. helmikuuta 2020 kello 14.09 (EET)
Kuvatekstikysymys
[muokkaa wikitekstiä]Kuvatekstiin olit kirjoittanut |alt=. Mitä se tarkoittaa, miksi lisäsit sen? --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2020 kello 08.51 (EET)
- En mielestäni lisännyt mitään, ainakaan tarkoituksella. Palautin vain kuvan.--Velivieras (keskustelu) 5. maaliskuuta 2020 kello 08.52 (EET)
- No jos tästä versiosta esittää saman kysymyksen, vastaisitko? --Abc10 (keskustelu) 5. maaliskuuta 2020 kello 09.01 (EET)
- Vastassa mykkä seinä, joten täytyy kysyä Kahvihuoneessa. Ehkä joku tietää, tai sitten se on vain koriste. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 10.36 (EET)
- Alternative text, eli: Voit käyttää tätä kirjoittaaksesi kuvalle vaihtoehtoisen tekstin. Se näkyy käyttäjille, jotka eivät voi syystä tai toisesta nähdä kuvaa. Kuvauksen tulisi olla riittävä kohteen antaman tarkoituksen ja tietojen ymmärtämiseksi. Vaihtoehtoinen teksti on tärkeä sokeille käyttäjille ja muille ihmisille, jotka käyttävät näytönlukijaohjelmistoa tai tekstiselaimia. Toki tyhjänä se ei tuo mitään iloa kellekään, mutta se on varmasti vahinko, joka tulee jos visuaalisessa muokkaimessa kuvaa lisätessä "vaihtoehtoinen teksti" -kohtaan laittaa välilyönnin. Stryn (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 10.48 (EET)
- Kuten edellä lupasin, otin asian esille Kahvihuoneessa, joten täällä on turha jatkaa mykän seinän koristelua. --Abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 11.13 (EET)
- Niin, eiväthän kaikki vastaa keskustelusivunsa viesteihin, mutta hyvä, että selvisi kahvihuoneessa. Stryn (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 12.31 (EET)
Lapuanliike
[muokkaa wikitekstiä]Moi Velivieras ja fellow history geek! Olen nyt käynyt läpi ”Lapuan liike”-sivun (toivon, että sivun nimi muuttuu lapuanliikkeeksi) lähteet ja jäsentänyt artikkelia. Puuttuu ainoastaan lopun yhteenveto, jonka teen vielä myöhemmin. Luulen siihen riittävän noin puolikkaan aanelosen verran tekstiä. Teit sivulle paljon muutoksia ennen minua ja stilisoit myös erittäin hyvin tekstiäni aiemmin. Kiitos siitä! Riittäisikö sinulla intoa lukea sivu lävitse? Sivua voisi ehkä vielä hieman lyhentää tekemällä omat artikkelit työmaaterrorista, Lapuan toisesta kansalliskokouksesta ja iskusta Työn Äänen kirjapainoon. Jokaisesta saisi pois ehkä 20-30% tekstiä. Osan Hakkilan matskusta voisi sijoittaa myös sivulle Väinö Hakkila. Mutta tarvitaanko lyhentämistä enää?
Olen pahoillani siitä, että olen kokemattomuuttani muokannut artikkelia lukuisilla pikku muutoksilla. Yritän tulevaisuudessa hoitaa homman eri tavalla, vaikkapa hiekkalaatikolla. Nyt intoa on riittänyt, kun ulkona ei voi juuri liikkua.
Mitä olet mieltä? Mitä vielä puuttuu? Pitääkö lyhentää?--Ta eis heauton (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 10.26 (EET)
Ai niin - Ajattelin siirtää pari kuvaa keskiosasta artikkelin loppuun kunhan saan kirjoitettua sen. Kosolan herättäjliikekuvan ja käsivarsinauhakuvan.--Ta eis heauton (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 10.28 (EET)
- Moi, käyn mielelläni artikkelin läpi. Olet nähnyt suuren vaivan ja artikkeli on parantunut paljon. Mukava kuulla, että muokkauksistani oli hyötyä. En tiedä tarvitseeko artikkeli sen ihmeemmin lyhentämistä, mutta ehdotuksesi täydentäviksi artikkeleiksi ovat kuitenkin hyviä ja kannatettavia.--Velivieras (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 15.38 (EET)
Isänmaallinen kansanliike
[muokkaa wikitekstiä]Moi! En ole tuosta poistetusta kohdasta oikein varma. Siinä ikään kuin rivien välistä implikoidaan, että kolmikantapolitiikka ja suora kansanvaali olisivat IKL:n toiminnan seurausta. Näin ei tosiaankaan ole. Jos sen kohdan jonnekin laittaa, niin pitäisi ehkä tehdä loppuun jonkinlainen "IKL:n perintö"-tyyppinen yhteenveto ja muotoilla asia vähän neutraalimmaksi, todeta että korporativismin piirteitä on myös nykyisessä Suomessa. Mitä olet mieltä?--Ta eis heauton (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 13.41 (EET)
- Ok. Lähteen mukaan luonnollisesti ja neutraali muotoilu aina parempi. Katso mielestäsi sopiva paikka. "IKL:n perintö"-loppuluku olisi hyvä jos sinne löytyy sisältöä. --Velivieras (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 20.56 (EET)
Viulunsoittaja
[muokkaa wikitekstiä]Hei! Teit artikkelin Viulunsoittaja, jonka tietosisältö on lähes olematon eli hauki on kala -ohjesivulla mainitun tyylinen. Artikkeli on nyt merkitty poistettavaksi 24 tunnin kuluttua, jos sitä ei laajenneta vähintään tyngäksi. Olisitko ystävällinen ja laajentaisit artikkelia, ja välttäisit jatkossa hauki on kala -tyylisten artikkelien kirjoittamista, kiitos. Sananselityksille oikea paikka on Wikisanakirja. Joka tapauksessa tervetuloa Wikipediaan! --Vyörykkä (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 19.01 (EEST)
Sivuun ei ole pantu mitään varsinaista sisältöluokkaakaan eli se on luokittelematon. --Pxos (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 19.10 (EEST)
Löytyipä toinenkin:
Hei! Teit artikkelin Väinämöisen soitto (Pekka Halonen), jonka tietosisältö on lähes olematon eli hauki on kala -ohjesivulla mainitun tyylinen. Artikkeli on nyt merkitty poistettavaksi 24 tunnin kuluttua, jos sitä ei laajenneta vähintään tyngäksi. Olisitko ystävällinen ja laajentaisit artikkelia, ja välttäisit jatkossa hauki on kala -tyylisten artikkelien kirjoittamista, kiitos. Sananselityksille oikea paikka on Wikisanakirja. Joka tapauksessa tervetuloa Wikipediaan! --Vyörykkä (keskustelu) 17. huhtikuuta 2020 kello 19.58 (EEST)
Etninen ryhmä - sivua ei pidä huonontaa
[muokkaa wikitekstiä]Kumosit 8.9. muokkaukseni ja poistit lisäämääni lähteistettyä ja arvokasta tietoa. Samalla tyyli huononi. Tarkemmin asiasta Etninen ryhmä -sivun keskustelusivulla. Toivo ja Toivo (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 12.13 (EEST)
Uusien artikkeleiden luokittelu
[muokkaa wikitekstiä]Moikka, pistän tiedoksi, että sinusta keskustellaan ylläpitäjien ilmoitustaululla. Kävin noita muokkauksiasi läpi ja muutama vinkki tai palaute niistä. Kuten MAQuire ilmoitustaululla totesikin, niin uusiin artikkeleihin olisi hyvä pistää luokat heti. Tähän sellainen vinkki, että asetusten pienoisohjelmat välilehdeltä löytyy pienoisohjelma HotCat, joka lisää sivun alareunaan luokkien yhteyteen pikavalinnat automaattitäydennyksellä luokkien lisäämiseen. Tuo nopeuttaa luokkien kanssa toimimista todella paljon. Toinen vastaava on, että mikäli artikkelille löytyy vastine Wikipedian toisesta kieliversiosta, niin myös kielilinkki kannattaa tehdä.
Lisäksi kumoat aika matalalla kynnyksellä toisten käyttäjien muokkauksia jotka on päällisin puolin ok silloin kun lisäys on lähteetön. Näissä voisi olla vieläkin selkeämmin kertoa kumousyhteenvedossa, että lisäys sisällöllisesti OK ja sen voi palauttaa lähteenkanssa. Nyt tällä hetkellä se jää varmaankin sille kumotulle muokkaajalle epäselväksi, että kumositko muokkauksen puutteellisen sisällön vai lähteen puuttumisen takia varsinkin silloin jos kyseessä on kokemattomampi muokkaaja. --Zache (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 23.13 (EEST)
- Terve ja kiitos! Pitää muistaa niitä lisäillä ja katsoa tuo pienoisohjelma. Myönnän kyllä, että luokat ovat jääneet hieman paitsioon. Kumoamisissa olen noudattanut linjaa, että kaikki lähteettömät lisäykset kumotaan, mutta voi olla että se on jäänyt joskus kertomatta--Velivieras (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 09.06 (EEST).
Lauseenvastikkeiden kanssa pilkkukammoa
[muokkaa wikitekstiä]Hei! Kiitos hyvistä päivityksistäsi Wikipediaan! Koska teet niin pedanttia ja hyvää jälkeä, ajattelin, että haluaisit tietää lievistä virheistäsikin. Esimerkiksi tässä olet sijoittanut ylimääräisen pilkun lauseenvastikkeen ja muun lauseen väliin, vaikkei niin kirjakielessä tule tehdä. Tässä siis on ylimääräinen pilkku lauseenvastikkeen "saapuessa -- käsin" jälkeen, ja poistankin sen sieltä seuraavaksi. Iivarius (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 00.34 (EEST)
- Moi! Pyrin mielelläni hyvään kielen käyttöön ja otan tämänkaltaisen palautteen mielelläni vastaan, kiitos! Olihan tuossa lauseessa pilkkuja muutenkin vähän turhankin kanssa.--Velivieras (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 11.13 (EEST)
Kirjasalon kartta
[muokkaa wikitekstiä]Hei, lisäämäsi Pohjois-Inkerin kartta artikkeliin Kirjasalon tasavalta kuvaa Pohjois-Inkeriä mutta on paljon laajempi kuin 30 neliökilometrin Kirjasalo. Myönnän että vaihdoin siihen kartan, josta kyrilliikkaa osaamaton tai heikkonäköinen henkilö ei näe kunnolla asianlaitaa. Jatketaan tätä keskustelua artikkelin keskustelusivulla, jonne siirrän tämän aloituksen. yst. terv. --Höyhens (keskustelu) 27. lokakuuta 2020 kello 15.04 (EET)
Lapuanliike
[muokkaa wikitekstiä]Hei, poistamasi kielenhuoltomuokkaus artikkelissa lapuanliike vain ja ainoastaan suoristi tarpeettoman monimutkaisia ja kömpelöitä lauseita. Ainoatakaan tietoa ei poistunut artikkelista, eikä tarinan kaari muuttunut mitenkään. Tarinan kaaren muuttaminen olisikin hassua, sillä olen kirjoittanut 90% artikkelin sisällöstä. En muuten laittaisi viestiä, mutta olen tehnyt wikipediaan tällä nimimerkillä yli 1500 päivitystä, ja ennen tätä ainoatakaan näistä ei ollut kumottu. 100% menettämisen vuoksi turha kumoaminen hieman harmittaa. Kaunista päivää! -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 19.34 (EEST)
- Ei tuossa minustakaan poistunut tietoa. Ehkä Velivieraalle tuli väärä yhteenveto.--MAQuire (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 19.39 (EEST)
- Terve, pahoittelut että ajauduin katkaisemaan kumoamattomuusputkesi :) Silmiini vain osui tuo ”…sen siirryttyä käyttämään avointa väkivaltaa ja terroria…” muuttaminen muotoon ”…sen käyttämän avoimen väkivallan ja terrorin…”, koska kuten tiedämme niin kannatus hiipui vasta kun liike siirtyi käyttämään "liikaa" väkivaltaa, mitä se sitten tarkoittakaan. Ehkä hiusten halkomista, mutta kuitenkin olennainen asia. Muuten ihan hyviä muokkauksia!--Velivieras (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 19.57 (EEST)
- Tuon kohdanhan olisi voinut palauttaa takaisin melkein samalla vaivalla kuin kumota koko muokkauksen. Minusta tuossa muokkauksessa oli paljon hyvääkin, vaikka tuon muutoksen kokisi ongelmaksi. Ainakin yhteenvetoon olisi kannattanut laittaa tarkka kohta, mikä oli kumouksen syy.--MAQuire (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 20.06 (EEST)
- No ei tähän maailma kaadu. Eikä putken katkeaminenkaan jäänyt syömään. Positiviisella mielellä seuraavan päivitykseen! --Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2021 kello 20.19 (EEST)
Taulukko Suomalaiset-artikkelissa
[muokkaa wikitekstiä]Terve! Huomasin, että olit poistanut Suomalaiset-artikkeliin laatimani taulukon. Olit kirjoittanut muokkausyhteenvetoon, että: "Taulukko oli puutteellinen ja sen tarkoitus, termistö ym. epäselviä". Koska en halua mitään muokkaussotia, eikä yhteenvetoon varmaankaan mahdu tätä viestiä, niin lähestyn sinua näin. (Artikkelien keskustelusivuilta olen viestien huomannut välittyvän myös aika huonosti.)
Kuten totesit, taulukko oli puutteellinen. Siihen on yksinkertaisena syynä, että Tilastokeskus ei ole tilastoinut joka vuodelta taulukossa esitettyjä tietoja. Taulukossa oli kuitenkin esitettynä ensimmäinen ja viimeisin vuosi, jolta näitä tietoja on saatavilla. (Voin laatia uuden taulukon, jossa selvennetään, että Tilastokeskuksella ei ole noilta vuosilta tietoja.) Aioin myös tänään täydentää aiheesta annettavaa kokonaiskuvaa liittämällä artikkeliin taulukon Suomessa asuvista suomenkielisistä vuosilta 1910–2009. Toki tilastoidut suomenkieliset eivät ole täysin sama asia kuin artikkelin suomalaiset. Tästä päästäänkin taulukon tarkoitukseen: Koska Suomessa ei tehdä etnistä tilastointia, ei voida myöskään täysin aukottomasti sanoa, kuinka monta suomalaista kuuluu Suomen väestöön. Lähelle tätä tietoa päästään kuitenkin näiden Tilastokeskuksen kaavioiden avulla, joitä käytin lähteenä ja joihin viittasin. Niissä on selkeästi esitetty, mikä osa Suomen väestöstä on ulkomaalaistaustaista (eli sitä osaa, joka ei koske Suomalaiset-artikkelia), mikä taas sellaista, joiden taustamaa on Suomi. Näistä, joiden taustamaa on Suomi, on kaavioissa edelleen erotettu esimerkiksi suomenruotsalaiset (Heitäkään Suomalaiset-artikkeli ei koske, vaan heille on oma artikkelinsa.), saamelaiset sekä ulkomailla syntyneet ulkosuomalaiset.
Taulukossa käytetyn termistön katson myös olevan aika selkeää, varsinkin jos katsoo viitattuja lähteitä. (Taulukon termejäkin voin tarpeen tullen muokata tai laittaa taulukkoon vaikkapa alaindeksejä.) Ehdotan, että taulukko palautetaan ja tehdään siihen tarvittaessa muutoksia. Lisäksi katson, että sitä täydentäisi hyvin edellä mainitsemani suomenkielisiä kuvaava taulukko, joka loppuisi vuoteen 2009. On totta, että kielitaulukko ei ole täysin aukoton kuvaamaan niitä suomalaisia, joita artikkeli käsittelee, sillä kuka tahansa Suomen väestöön kuuluva voi vapaasti ilmoittaa minkä tahansa kielen äidinkielekseen. Kuitenkin vuosina 1910–2009 Suomessa ei ollut esimerkiksi vielä kovinkaan merkittävää määrää toisen polven maahanmuuttajataustaisia, joiden äidinkieli on suomi. Ja siten poistettua taulukkoa täydentävä kielitaulukko olisi ihan paikallaan sekin. --130.234.241.193 21. lokakuuta 2021 kello 12.50 (EEST)
- Moi, muodossa missä taulukko oli niin se heikensi artikkelin laatua. Kuten sanoit, ei etnisten suomalaisten määrästä ole tilastoa. Suomenkielisten käsittely taas tässä artikkelissa tekee artikkelista sekavamman. Taulukko olisi ehkä relevantimpi esimerkiksi artikkelissa Suomen kieli. Jos jonkin arvion haluaa etnisten suomalaisten määrästä artikkeliin lisätä, niin sen paikka voisi olla oikean laidan tietolaatikossa? Nyt laatikossa oleva luku yli viidestä miljoonasta etnisestä suomalaisesta on väärä, kuten tuot esiin.--Velivieras (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 19.10 (EEST)
- Ehtoota, käyn lisäämässä luvun lähteineen tietolaatikkoon. Sopiiko sinulle, jos keskustellaan tästä vielä kahvihuoneessa muiden kanssa? (Teen varmaan jossain vaiheessa kielitaulukot Suomen kieli- ja Suomen kielet -artikkeleihin, miksei suomenruotsalaisiakin käsittelevään.)--130.234.241.193 23. lokakuuta 2021 kello 20.58 (EEST)
- Joo, tottakai --Velivieras (keskustelu) 24. lokakuuta 2021 kello 17.24 (EEST)
- Ehtoota, käyn lisäämässä luvun lähteineen tietolaatikkoon. Sopiiko sinulle, jos keskustellaan tästä vielä kahvihuoneessa muiden kanssa? (Teen varmaan jossain vaiheessa kielitaulukot Suomen kieli- ja Suomen kielet -artikkeleihin, miksei suomenruotsalaisiakin käsittelevään.)--130.234.241.193 23. lokakuuta 2021 kello 20.58 (EEST)
Naisen kromosomit
[muokkaa wikitekstiä]Ole hyvä äläkä enää poista sanaa "tavallisesti" kohdasta jossa puhutaan naisen XX-kromosomeista. Yhdellä naisella tuhannesta on XXX-kromosomit, ja myös sellaisia XY-ihmisiä, joilla Y-kromosomi ei toimi, pidetään naisina. --Savir (keskustelu) 3. helmikuuta 2022 kello 09.52 (EET)
- Totta, näin hyvä. --Velivieras (keskustelu) 3. helmikuuta 2022 kello 11.38 (EET)
keskustelun siivousta
[muokkaa wikitekstiä]Siivosin keskustelua[6], koska a.) siinä mentiin henkilökohtaisuuksiin ja b.) keskustelu meni ohi artikkelin aiheesta. Pistän infot kaikille kommentoijille kenen kommentit poistin eli lähinnä haen hiukan rauhallisempaa keskustelutyyliä jossa käydään kiinni asiaan kuin keskustelijaan kuin nimenomaisesti sitä kenen kommentit satuin tuossa nyt poistamaan. Asianosaiset voivat kirjoittaa omat näkemyksensä tiukemmin asiaan liittyen uusiksi halutessaan. (pistän muille saman kommentin myös) Zache (keskustelu) 6. helmikuuta 2022 kello 20.37 (EET)
Lopettaisitko muokkaussotimisen
[muokkaa wikitekstiä]Hei, et voi kumota toisten muokkauksia vain sillä perusteella, että ne eivät sovi maailmankuvaasi. Zache (keskustelu) 12. helmikuuta 2022 kello 20.52 (EET)
Toistamiseen. Lopettaisitko muokkaussotimisen. Ensinnäkin muokkauksesi eivät pidä paikkaansa. Jos naisella ei ole munasarjoja, niin hän ei ole määritelmällisesti naaras. (ks. biologinen sukupuoli). Toiseksi nainen on naissukupuolta oleva ihminen, määritelmässä sukupuoli käsitetään laajemmin kuin pelkästään biologiseksi sukupuoleksi ja se pitää sisällään myös sosiaalisen ja juridisen sukupuolen.(kielitoimistonsanakirja) Se, että tunkkaat omaa mielipidettäsi muokkaussotimalla johtaa estoon ja omat argumenttisi tulisi esittää artikkelin keskustelusivulla ja se pitää sisällään sen, että kuuntelet myös muiden mielipiteitä. --13. helmikuuta 2022 kello 20.46 (EET)
- Voin sanoa samat sanat sinne päin. Jatketaan keskustelua ko. artikkeleissa. --Velivieras (keskustelu) 13. helmikuuta 2022 kello 21.22 (EET)
Päivän esto muokkaussotimisesta
[muokkaa wikitekstiä]Päivän esto siitä, että jatkuva muokkaussotiminen ei ole loppunut. -- Zache (keskustelu) 15. helmikuuta 2022 kello 21.39 (EET)
- Eston antaja on itse muokkaussodan osapuoli, joten esto poistettu --Nitraus (wikinät) 15. helmikuuta 2022 kello 21.44 (EET)
Vaikka poistinkin edellisen eston eston antajan esteellisyyden vuoksi, ei se ollut lupa jatkaa muokkaussotaa. Vuorokauden esto. --Nitraus (wikinät) 16. helmikuuta 2022 kello 09.34 (EET)
Tiedosto:Appelgren Suomen muinaislinnat 1891 I. J. Ingberin havainnepiirros Pirunlinnasta Lempäälässä.jpg
[muokkaa wikitekstiä]Varoitus tiedoston poistamisesta | Tallentamasi tiedoston Appelgren Suomen muinaislinnat 1891 I. J. Ingberin havainnepiirros Pirunlinnasta Lempäälässä.jpg tiedoissa saattaa olla puutteita tai epäselvyyksiä. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täydentämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä tai selvennetä, tiedosto poistetaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot. |
--Pahkiqaz (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 17.40 (EET)
Moi Pahkiqaz! Appelgrenin piirrustukset ovat yli sadan vuoden takaa, joten niiden tekijänoikeudet lienee jo rauenneet? Sama koskee tuota Sveaborg-kuvaa myös. --Velivieras (keskustelu) 23. tammikuuta 2023 kello 10.00 (EET)
- Tosiaan tekijänoikeudet olivat rauenneet, lisäsin tiedostosivuille sopivan käyttöoikeuden kuville.--Pahkiqaz (keskustelu) 23. tammikuuta 2023 kello 16.46 (EET)
Varoitus tiedoston poistamisesta | Tallentamasi tiedoston Sveaborgs besättning nedlägger vapnen.jpg tiedoissa saattaa olla puutteita tai epäselvyyksiä. Tiedostoa ei voida käyttää ennen tietojen täydentämistä. Jos tarpeellisia tietoja ei lisätä tai selvennetä, tiedosto poistetaan. Lisätietoja voi löytyä tiedoston sivulta. Tarkista myös muiden tallentamiesi tiedostojen tiedot. |
--Pahkiqaz (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 17.41 (EET)
Merkittävyys
[muokkaa wikitekstiä]Hei, luomasi sivun Kasper Alhoniemi merkittävyys on epäselvä ja se saatetaan poistaa nopeasti. Aihetta voidaan pitää merkittävänä, jos sitä on käsitelty huomattavan laajasti aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä. Sinulta tarvitaan lisätietoja aiheen merkittävyyden arviointiin. Voisitko käydä perustelemassa näkemyksesi aiheen keskustelusivulla? Luurankosoturi ✉️ 18. elokuuta 2024 kello 10.56 (EEST)