Keskustelu:Krimin miehitys 2014

Artikkeli Krimin miehitys 2014 on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
17.3.–3.7.2014	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Artikkelin nimi

Tiedotusvälineet Suomessa näyttävät käyttävän tapahtumista nimeä Ukrainan kriisi. Pitäisikö artikkeli siis siirtää nimelle Ukrainen kriisi 2014? --85.76.55.41 2. maaliskuuta 2014 kello 20.32 (EET)

Pohdin itsekin asiaa. Toisaalta perusteet miksi ei siirretä vielä ovat, että media on käyttänyt myös Krimin kriisi -nimitystä ja toiseksi kriisi/konflikti on rajoittunut valtaosin Krimille. Mielestäni seurataan tilannetta vielä tällä hetkellä. Raimo Miettinen (keskustelu) 2. maaliskuuta 2014 kello 20.43 (EET)

Artikkelin neutraalius: Eri osapuolet lähteinä

Nykyisellään lähteinä on käytetty käytännössä vain länsimaista lehdistöä. Vertailun ja neutraaliuden vuoksi olisi ehkä hyvä saada asioihin näkökulmia muualtakin, etenkin kun tilanne vaikuttaa hyvin epäselvältä puolin ja toisin. --Ximonic (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 01.38 (EET)

Miten sinusta Venäjän valtionomisteisiin lähteisiin pitäisi suhtautua? Ovatko ne vaatimukset täyttäviä? Itse olen saanut sen kuvan, ettei maassa ole kauheasti vapaata mediaa vaan Putinin vaikutus yltää vähän kaikkialle. Paljon on myös saanut lukea valtion harrastamasta propagandasodasta. En suoralta kädeltä tuomitse venäläisiä lähteitä ja ainakin Venäjän valtion näkökulma voidaan tuoda esille niin ettei sen osuus nouse asian käsittelyssä pääosaan. Tietysti on olemassa muitakin ei-länsimaisia medioita kuin venäläiset esim. kiinalaiset. Raimo Miettinen (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 20.47 (EET)

Tällä hetkellä sanoisin, että harvaan (jos mihinkään) mediaan on vaikea luottaa sataprosenttisesti. Jutut ovat värittyneitä pääosin kunkin lehden isäntämaan näkökulmasta, jolloin pelkästään länsimaisten lehtien käyttö lähteenä antaa kriisistä jokseenkin yksipuolisen kuvan. Voi olla tai sitten ei ole, että esimerkiksi venäläisessä lehdistössä liikkuu jonkin verran propagandaa, mutta haluaisin myös hieman kyseenalaistaa muiden valtioiden lehtiä. Nyt kun tarkkoja ja riippumattomia tutkimuksia alueen todellisuudesta ei oikein ole saatavilla, olisi varmaan hyvä muodostaa vertailua eri maiden uutisoinnista, myös erityisesti Venäjän. Jonkin asian paikkaansapitävyyttä vahvistanee sitten se, jos sama väite toistuu eri osapuolien lähteissä. Olen siis sitä mieltä, että Venäjän valtionlähteisiin pitää suhtautua varauksella, mutta ottaa ne kuitenkin huomioon. Melkeinpä samaa voisin sanoa muidenkin valtionlähteistä tällä hetkellä. --Ximonic (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 21.04 (EET)

Mielestäni luotettavat ja arvostetut julkaisut ovat tässäkin tilanteessa luotettavia ja arvostettuja eikä se mielestäni vähene vaikka ne olisivatkin vain länsimaisia. Voimme siis edelleen käyttää niitä eikä ole osoitettu miksi näin emme voisi toimia. Laatujulkaisu pyrkii tuomaan mahdollisimman objektiivisen kuvan tilanteesta. Mielestäni venäläiseen sekä ukrainalaiseen tietolähteeseen pitää suhtautua suuremmalla varovaisuudella ja tarkkaavaisuudella mitä ulkopuolisten julkaisujen artikkeleihin. Raimo Miettinen (keskustelu) 13. maaliskuuta 2014 kello 21.13 (EET)

Varmaan parhaan käsityksen tapahtumista saa seuraamalla Twitteriä. Sekä Venäjän että Ukrainan valtiolliset mediat on valjastettu täysin propagandistiseen tarkoitukseen. --EskoG (keskustelu) 21. maaliskuuta 2014 kello 01.47 (EET)

Sama on ongelma vaivaa myös monia länsimaisia medioita. --mrl586 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 01.58 (EET)

Tappiot vai kuolonuhrit?

Outoa puhua tappioista. Eikö voisi puhua kuolonuhreista? --Vnnen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 14.16 (EET)

Jos keksitään parempi ilmaisu niin olen sitä valmis käyttämään. Käänsin sen suoraan en-wikistä (casualties). Hyvä muistaa, ettei kappale käsittele pelkästään kuolleita vaan todennäköisesti sinn tulee myös loukkaantuneista jotain. Lisäksi tappioista puhutaan oikeassa laidassa olevassa taulukossa (Malline:Taistelu), joka osoittaa ei ettei ilmaisu ole vieras. Siviiliuhreista puhuttaessa tappiot kuulostaa kieltämättä kylmältä ja etäännyttävältä. Raimo Miettinen (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 19.04 (EET)

Onko Krim nyt osa Venäjää?

Kansanäänestys antoi "hyväksynnän" ja Venäjä liitti Krimin itseensä. Voidaanko nyt todella puhua Krimin olevan osa Venäjää? Miten tällaisissa tapauksissa on toimittu Wikipediassa? Minusta Krim on edelleen osa Ukrainaa, mutta artikkelissa tietysti kuuluu mainita Venäjän pitävän sitä osana omaa maataan. Raimo Miettinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.39 (EET)

Putin on allekirjoittanut sopimuksen, jolla Krim liitetään Venäjään, mutta se vaatii vielä Duuman hyväksynnän. Näin luki uutisissa. --Stryn (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.42 (EET)

Joo, Venäjä on tunnustanut Krimin kuuluvan itseensä. Eikö tuollainen kuitenkin vaadi muidenkin maiden tunnustamisen ja ennen kaikkea emämaan Ukrainan tunnustamisen? Mielestäni Krim kuuluu edelleen Ukrainaan, mutta artikkelissa kuuluu mainita Venäjän ja kansanäänestyksen tulos. Ne avaavat tilanteen monimutkaisuutta. Raimo Miettinen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 19.45 (EET)

Mun mielestäni juuri näin. --Stryn (keskustelu) 18. maaliskuuta 2014 kello 20.06 (EET)

Kansainvälisten sopimusten mukaan Krim on edelleen osa Ukrainaa. --Vnnen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 14.16 (EET)

Faktisesti Krim on joko osa Venäjää tai sitten itsenäinen. Missään tapauksessa Kiovan keskushallinnolla ei ole enää mitään käytännön valtaa Krimillä. Eikä kai pian Ukrainan armeijallakaan. Kansainvälinen juridiikka on sitten ihan oma lukunsa. Krimin tilannetta voi varsin hyvin verrata Abhasian, Etelä-Ossetian ja Transnistrian tilanteisiin. --EskoG (keskustelu) 21. maaliskuuta 2014 kello 01.47 (EET)

Krim ei ole koskaan kuulunut Ukrainaan. Koko Ukraina-valtiota ei ole olemassa. U kraina - suora käännös on Reunalla oleva alue - oli vain Neuvostoliiton lääni Euroopassa, alueen itsenäistymiselle ei ollut juridista perustetta. Neuvostoliiton hajoaminen vuonna -92 on osoitettu juridisesti epäpäteväksi, Jeltsinin toimivallan puuttellisuuden vuoksi.--Dmitri 152 (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 08.31 (EET)

Höpsis. Lue historiasi muualla kuin totalitaarisen koululaitoksen ja sensuurin maissa kuten Venäjä tai suurelta osin myös Valko-Venäjä. Krim on edelleen Venäjän sotilasmiehityksen alainen alue, mutta kansainvälisesti osa Ukrainaa. Venäjä toimii siellä kansainvälisesti katsoen laittomasti. --Paju (keskustelu) 23. helmikuuta 2019 kello 22.53 (EET)

Kansainväliset kannanotot

Nuo ulkomaisten valtioiden viralliset kannanotot on erittäin hyvä lisä artikkeliin. Niitä kannattaisi etsiskellä lisääkin. Eritoten Serbian, Valko-Venäjän ja muiden entisten Neuvostotasavaltojen kannanotot olisi oleellisia kun kartankin mukaan niissä näyttää olevan hajontaa. --EskoG (keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 22.39 (EET)

Miehitys

Artikkelissa käytetään termiä miehitys. Tämä termi on varsin ongelmallinen, sillä se kuvaa liiallisesti Kiovan laittoman vallankumoushallituksen ja länsimaiden kantaa asiaan. Artikkelissa tulisi huomioida, ettei Ukrainan etelä- ja itäosissa hyväksytä vallankumouksen jälkeisiä Kiovan toimia, sillä ne selkeästi ovat Ukrainan perustuslain vastaisia. Sen sijaan aluehallinto nähdään alueen asukkaiden keskuudessa legitiiminä vallankäyttäjänä, myös niiltä osin kun kyse on keskushallinnon piiriin kuuluvista asioista. Koska Venäjän joukot ovat alueella Krimin autonomisen tasavallan kutsusta, he ovat alueella laillisesti. Myös alueen väestön käyttäytymisestä voi tehdä johtopäätöksiä: paikallinen väestö suhtautuu positiivisesti Venäjän sotilaisiin, eikä protestoi. Koska protestointia Venäjän sotilaita kohtaan ei ilmene, kyse ei ole tosiasiallisesti miehityksestä, koska miehityksiin liittyy yleensä ainakin jonkinlainen protestointi sotilaita kohtaan. --mrl586 (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 08.53 (EET)

Miehitystä on kuitenkin käytetty suomalaisessa mediassa ([1]). Jos ja kun miehitys korvataan jollain toisella sanalla niin on syytä huomioida Mrl1586:n esittämien kohtien lisäksi se miten Krimin alueparlamentin käymä äänestys koskien kansanäänestystä oli monessa mielessä demokraattisesti kyseenalainen. On myös syytä korostaa liittymisestä Venäjään tapahtuneen nopeasti ja eikä täyttäneen kaikkia demokraattiselle kansanäänestykselle tyypillisiä tunnusmerkkejä (kansalaiskeskustelua aiheesta, aikaistettu äänestys, tunnuksettomat venäläisjoukot Krimillä...). Voidaanko puhua interventiosta eli sotilaallisesta väliintulosta? Raimo Miettinen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 20.39 (EET)

Miehitys on ihan hyvä ilmaus kuvaamaan tapahtunutta. Jos puhuttaisiin sotilaallisesta interventiosta, niin se IMO antaisi ymmärtää, että Ukrainan armeija olisi jollain tapaa sotavoimaa käyttäen uhannut alueen siviiliväestöä. Näinhän Venäjä asiat yrittää esittää, mutta totuuden kanssa sillä on hyvin vähän, jos lainkaan, tekemistä.--EskoG (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 21.26 (EET)

Minusta taas interventio ei automaattisesti tarkoita, että myös Ukraina olisi sotilaallisesti mukana tai uhannut siviiliväestöä. Lisäksi interventio näyttäisi tarkoittavan myös kansainvälisessä oikeudessa toisen valtion väliintuloa [1], joten sitä voi myös tässä mielessä käyttää. Asiantuntevammat toki korjatkoon! Tämä pointtina jos interventiota (eli sotilaallista väliintuloa) käytetään enemmänkin artikkelissa. Raimo Miettinen (keskustelu) 24. maaliskuuta 2014 kello 23.07 (EET)

Artikkelin neutraalius: Venäjän näkökulman esiintuominen

Käyttäjä Patu on esittänyt kritiikkiä ja parannusehdotuksia koskien artikkelin osapuolia käsittelevää kappaletta. Alla lainaus korjausehdotuksesta:

• Artikkelin painotus ja neutraalisuus on lievästi sanottuna kyseenalainen. Esimerkiksi miehittäjämaan edustajan sotapropagandistinen puhe esitetään kummasti johdantona ja kritiikittömästi, vaikka se oli ajallistisestikin myöhäisempi ja kuuluu propagandapuheena korkeintaan erillisartikkeliksi. Toki sellaiseen voi laittaa linkin. Olisi suotavaa, että artikkeli toisi selvemmin esiin esimerkiksi sen, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous päätti to 27.3.2014 - äänin 100 puolesta, 11 vastaan - päätöslauselman, joka toteaa Krimin kansanäänestyksestä, että se ei ole sitova eikä sen avulla Krimin autonomisen tasavallan tai Sevastopolin kaupungin asemaa voida muuttaa.1 Yleensä fiwiki kai pyrkii tuomaan selkeämmin esille Suomen tai kansainvälisen yhteisön/ oikeuden linjauksia, ei apinoimaan suurempien valtioiden viestinnän, mukaanluettuna tietosanakirjojen - poliittisesti värittyneitä tekstejä etenkään sota- ja kriisitilanteissa. Suomihan ei monen muun joukossa kannattanut esimerkiksi Yhdysvaltain terrorismikiihkossaan käynnistämää Irakin sotaa, eikä tätä Venäjän miehitystä/sotatointa. Suosittelen tutustumista esimerkiksi humanitaarisen oikeuden perusperiaatteisiin ja esimerkiksi SPR:n Sota ja media -koululaisaineistoon.

Miksi lyhennelmä Putinin puheesta on mukana artikkelissa ja miksi osapuolet-osuus on näin yksipuolinen? Lähtökohtana oli korjata vertaisarvioinnissa esitettyjä puutteita. Putinin puhe on tietysti propagandaa, mutta erotin sen omaan kappaleeseen juuri tämän vuoksi. En näkisi pahana, että puheesta tehtyjä analyyseja tuotaisiin tueksi. Ongelmana on (ehkä) puheen pituus ja polveilevuus, joten referointini ansaitsee varmasti tiivistämistä. On kuitenkin tärkeää tuoda esille myös Venäjän päämäärät ja taustavaikuttimet, joihin se vetoaa Krimiin kohdistaneessa miehityksessään. Lisäksi osapuolet kappale on raakile ja siitä puuttuu sekä Venäjän osuus ylipäätänsä kuin Ukrainan osuus. Eli homma on kesken. Raimo Miettinen (keskustelu) 28. maaliskuuta 2014 kello 19.23 (EET)

Siirsin Putinin puheen kronologiseen jatkumoon, wkilinkitin sitä ja tein kielihuoltoa. Poistin kappaleen jossa P. pohti maailman tilannetta. Kappaletta voisi nyt vieläkin lyhentää, esim. sodankäyntiin liittyvää yliampuvaa propagandaa voisi poistaa. Artikkelin osalpuolet-osuudessa ei ole mitään mainintoja, välittömät osapuolet ovat kai ainakin Ukraina, Krimi ja Venäjä. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 29. maaliskuuta 2014 kello 20.08 (EET)

Itä-Ukrainan tilanteen kehittyminen kriisiksi

Krimin kriisi on laajentunut vahvasti viime aikoina Itä-Ukrainaan ja tänään Slovjanskissa on tullut kuolonuhreja. Tilanteen kehittyminen ja mahdollinen eskaloituminen vaikuttaa myös artikkeliin. Pitäisikö artikkelia kehittää jatkossa enemmän "Ukrainan kriisi" nimellä ja näkökulmasta, jossa Krimin kriisin osuus olisi omana? Kysymys ei ole pelkästään millä nimellä artikkelia kutsutaan jatkossa. Suomalainen media on puhunut myös koko Ukrainan kriisistä, joten nimivaihtoehto olisi minusta luonnollinen. Jokatapauksessa artikkelin nimi on oikeastaan vain yksi osa koko juttua. Mielestäni Ukrainan vallankumouksen vaikutuksia tilanteen syntyyn olisi hyvä tuoda paremmin esiin varsinkin jos suuntana on kehittää artikkelia koskemaan koko Ukrainan kriisiä. Raimo Miettinen (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 17.17 (EEST)

Eräs looginen ratkaisu olisi ensiksi siirtää tuo nykyinen Itä-Ukrainaa koskeva osuus artikkelin Ukrainan vallankumous 2014 kappaleeksi, Krimin kriisi 2014 otsikon jälkeen. Tähän Krimin kriisi 2014 artikkeliin voisi jättää väliotsikon otsikolla Katso myös, ja linkata tuonne aihetta käsittelevään kappaleeseen. Linkkaushan onnistuu myös artikkelin väliotsikkoon, kuten tuo Krimin kriisi 2014. Suurimman kokonaan Euroopassa sijaitsevan valtion itäosan vähemmistöryhmien (koska alueiden väemmistön enemmistö on etnisesti ukrainalaisia, ei venäläisiä; vaikka siellä 10% luokkaa Venäjällä syntyneitä venäläisiä yhä on erityisesti neuvostovuosien jäänteinä) militaristiset, separatistiset levottomuudet on toisaalta niin iso aihe, että oma artikkelikin voisi olla paikallaan. Monissa suomalaismediassa muuten näkyy raportoitavan vain osa tapahtumista, ei esimerkiksi paljoa kerrota kaupungeista, joissa hallinto- ja turvallisuusviranomaisten rakennuksia ei yrityksestä huolimatta onnistuttu valtaamaan (viranomaiset torjuivat valtauksen). Tämä viestintätapa korostaa nykyhallinnon heikkoutta, eikä ole ehkä aivan neutraalia. --Paju (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 18.18 (EEST)

Voisi varmaan kertoa, että esimerkiksi Ukrainan viranomaiset, niin kansallisesti kuin vaikkapa Donetskin alueella (alueen syyttäjä), luonnehtivat ainakin 12.-13.4.2014 tapahtumia terrorismiksi. Ja kertovat soveltavansa maan terrorismilainsäädäntöä. Lisäksi jotkut ukrainalaiset mediat, kuten Ukrainan Pravda, ja sitä lähteinään käyttäneet tahot, uutisoivat separatistien (siis "terroristien") palkkaamisesyrityksistä ja yhteyshenkilöistä puhelinnumeroineen "Saat 500 dollariaosallistumisesta hallintorakennuksen valtaamiseen ja 500 UAH siellä olemisesta... (epämääräisesti ilmaistu, per päivä??)" Verkossa on muuten monia paikallismedian julkaisemia videopätkiäkin ja/tai uutisia (videoineen) valtauksista, valtausyrityksistä ja yhteydenotoista. Osa noista on sen verran väkivaltaisia/roiseja, ettei niitä liene syytä wikipediaan linkittää, vaikka ne vahvistaisivat väitteitä, joita suomalaismedia ainakin paikoin/ aluksi luonnehtii "ei ole voitu vahvistaa". (En muista lukeneeni viime aikoina wikipedian K-18 tms luokittelusta...) Lisäksi, koska militantit yrittävät sotkea yhteiskuntajärjestystä myös Itä-Ukrainan länsipuolella mm. Zaporižžjan ja Dnipropetrovskin alueilla, aiheen käsittely Ukrainan vallankumous 2014 -otsikon alla ainakin tässä vaiheessa, antaisi hieman aikaa erillisartikkelin otsikon pohdintaan.--Paju (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 18.43 (EEST)

Terroristam pljatjat po $500 za šturm administrani na vostoke Ukrainy - SMI 13.4.2014, ukrainalainen uutistoimisto Unian, unian net, (venäjäksi)

Omalta osaltani tilanteen seuraamisessa on ollut hieman hiljaisempaa viikon parin aikana, joten viime aikaiset tapahtumat ovat hieman pimennossa. Olen pitkältä suomalaisen tiedotuksen varassa. Lisää toki ukrainalaisviranomaisten lausunnot jos ne ovat käyttökelpoisia. Tuon Ukrainan vallankumous -artikkelin jatkaminen voisi tietysti olla yksi ratkaisu. Pääasia on mielestäni, että koko tapahtumaketju olisi parempi saada saman artikkelin alle eli mahdollisesti "Ukrainan kriisi". Muutetaanko sitten vallankumous-artikkelia? Tämän rinnalla mahdollisesti sitten omat yksityiskohtaisemmat artikkelit vallankumouksesta ja Krimin kriisistä. Raimo Miettinen (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 18.59 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Olen kirjoittanut artikkelia paljon ja välillä aika yksinkin, joten arvostaisin jos joku tarjoaisi arviointia onko suunta oikea. Välillä on ollut fiilis, että pystyykö yksinään kirjoittamaan riittävän objektiivisesti. Koska Krimin tapahtumat ovat käynnissä eikä loppua näy, ei tarkoituksena olekaan hakea suositeltu-titteliä nyt vaan enemmänkin varmistaa suunnan olevan oikea. Arvostaisin kritiikkiä ja palautetta! Parannuskohteiksi laskisin tapahtumien taustojen kertominen laajemmin (Ukrainan jakautuminen mutta silti tiettyä yhtenäisyyttä), Venäjän näkökannan tuominen esille yms. Raimo Miettinen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.35 (EET)

Mielenkiintoista nippelitietoa Turkin näkökannasta [1] [2] [3] --Vnnen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 14.22 (EET)

Venäjän näkökantakin olisi hyvä ottaa esille, onhan se toisena osapuolena. Esim. tästä Putinin puheesta voi olla jotain apua. [4] --Joukosi (keskustelu) 19. maaliskuuta 2014 kello 18.10 (EET)

Samaa mieltä. Wikipedian sisällön tulisi on neutraalia, ei vain toisen osapuolen näkemystä korostavaa. --mrl586 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2014 kello 09.10 (EET)

Nyt on Putinin puhe referoitu mukaan. Vaatii varmaan vielä tiivistystä. Raimo Miettinen (keskustelu) 27. maaliskuuta 2014 kello 21.24 (EET)

Tämmöisissä asioissa on todella vaikeaa pitää neutraaliudesta kiinni, koska varmistamatonta propagandaa tulee joka suunnalta. Emme toki vielä tiedä, tuleeko tästä jotain muuta kuin Krimin kriisi. Voi tulla Ukrainen sisällissota tai jopa kolmas maailmansota, mutta ei ennustella artikelissa. --Höyhens (keskustelu) 13. huhtikuuta 2014 kello 20.14 (EEST)

Se kansanäänestys kaiketi järjestettiin poikkeusoloissa tai poikkeusolosuhteissa. Tässä tapauksessa lähinnä kai Venäjän järjestämässä tai tukemassa poikkeusoloissa.--Zindox (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 09.45 (EEST)

Esimerkiksi tällaisen mainitseminen ei poikkea neutraaliudesta. On tosiasia, että olot ovat poikkeukselliset, eikä äänestys ole saavuttanut laajaa kansainvälistä tukea --Ukas (keskustelu) 18. toukokuuta 2014 kello 16.13 (EEST)

Tunnustan, etten lukenut artikkelia kokonaan. Olen pari kertaa tehnyt artikkelin ajankohtaisesta tapahtumasta ja ainut neuvoni on: Kerro kaikesta kummankin osapuolen näkemys - sillä ei ole väliä, kuka on oikeassa tai väärässä. Jos osaa ruotsia, suosittelen, että vilkaiset Torsten Thurenin teosta Kallt krig och fredlig samexistens: Stormaktspolitiken 1945-70. Siinä kerrotaan erinomaisesti ensin tapahtumien kulku ja sitten osapuolien näkemys tapahtumien "oikeasta" kulusta ja syistä.--Nedergard (keskustelu) 18. huhtikuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Juu ja sitten näitä osapuolia alkaa olla siellä sun täällä, ehkei Krimillä mutta asian innoittamina muuallakin. Sikäli Krimin kriisi voinee olla hallinnassa, myös Wikipediassa, Höyhens (keskustelu) 1. toukokuuta 2014 kello 03.40 (EEST)

Tässä artkkelissa juuri tällä hetkellä korostunee lännen näkemys. --Höyhens (keskustelu) 1. toukokuuta 2014 kello 03.45 (EEST)

Häpeä-artikkeli

Tämä artikkeli on häpeällisen puolueellinen, totta kai lännen juttujen perusteella, kuten jokainen artikkeli enemmän tai vähemmän. Itse en ainakaan jatkossa tule käyttämään Wikipediaa lähteenä kuin korkeintaan jossain "selkeässä jutussa", kuten urheilutulos oli sellainen ja sellainen, jonka voi helposti tarkastaa kansainvälisen liiton sivuilta.

Niin ja turha taas sitä perusmussutusta sanoa, että muokkaa ihmeessä paremmaksi, kun kaikki tiedämme, että tulee vain joku länsimielinen kumoamaan ja sitten tulee ehkä muokkaussota (tarkoituksellinen) ja uudelle muokkaajalle bannia jne.

Wikipedian pitäisi ehkä päivittää sääntöjään. Kappas, kun länsimediakin voi JA SE ON USEASTI KÄRYNNYT valheista.

YLEhän voi vaikka kirjoittaa, että kuu on juustoa, siellä se pysyy, jos päätoimittaja niin päättä. Sitten sen uutisoi MTV3 jne. Lisäättekö te sen sitten tänne Wikipediaan?

Ottaen huomioon, että USA oli itse mukana Janukovitsin vallankaappauksen primus motor, mitä ei enää edes jakseta pahemmin kiistää (USA:n kenties noin sadas "pimeä vallankaappaus" historiassa), niin olisi melko erikoista, että länsimedia, joka tottelee USA:ta, kertoisi asiasta muuta kuin lyttäisi USA:n keksimää "uusinta" vihollista Venäjää.

Huvittava esimerkki: Merkel ja Obama sanoo, että joku juttu on laiton. Ja Wikipediassa kerrotaan jutun olevan laiton. Kannattaisi ennemmin vaikka perustaa tiedot YK:n peruskirjaan / kv. oikeuteen kuin joihinkin pressoihin, heillä ei satu yleensä olemaan kv. oikeuden tuntemusta.--85.76.50.211 1. kesäkuuta 2015 kello 15.47 (EEST)

Kannatan tätä kannanottoa. Voisi perustellusti sanoa, että Länsimainen Media on tarkoituksellisesti ja järjestelmällisesti levittänyt väärää ja puolueellista informaatiota Kaikista tapahtumista alkaen Afghanistanin tapahtumista. Vastaavast YLE:n lähteet ovat naurettavan puolueellisia. Esim Yle julkaisuissaan julistaa, että "Venäläiset ovat myöntäneet Mainilan laukausten olevan Neuvostoliiton tekemät." Tätä ei kuitenkaan ole MISSÄÄN objektiivisessa ja julkisessa lähteestä "myönnetty". Ja päinvastoin suurin osa tutkijoista toteaa Suomen tehneen provokaation. Suurin osa Wikipedian sisällöstä on puolueellista kun, aina viitataan puolueelliseen Länsi-median lähteeseen tai YLE:en. YLE:n ja muut valtiollisia etuja valvovat mediat pitäisi poistaa puolueettomien ja luotettavien lähteiden listalta, sillä niillä on todistetusti puolueellinen agenda.--Dmitri 152 (keskustelu) 11. tammikuuta 2016 kello 08.06 (EET)

Otsikoksi "Krimin liittäminen Venäjään?"

Kriisi ymmärretään tavallisesti väliaikaiseksi tilaksi. Pitäisikö otsikko "Krimin kriisi" muuttaa osuvammaksi? Esimerkiksi "Krimin liittäminen Venäjään"?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 21.04 (EET)

Ei todellakaan. Kyseessä on yhä Venäjän miehittämä Ukrainan osa (Krimin autonominen tasavalta ja vuokra-alue Sevastopol), korkeintaan osa sensuurilainsäädännön parissa elävää "propagandaVenäjää", muttei kansainvälisesti esim. Suomen tunnustama osa aiemmin Venäjänä tunnettua valtiota. Ei mennä tietosanakirjassa mukaan velivenäläisen valtionpropagandaan. Vrt. pitkittynyt aseellinen pankkiryöstö: ei pankiinjohdon tai paikallaolioiden aseellinen pakottaminen tee aseellisessa pakkotilanteessa lausuttuja laillisesti sitoviksi sopimuksiksi. Ja rosvopäällikkö on yhä rosvopäällikkö vaikka rikolliskoplan jäseniä palkitsisikin. --Paju (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 18.40 (EEST)

Kriisi varmaan kuvaa tilannetta niin kauan, kun asialle ei saada jotain yleisemmin hyväksyttyä diplomaattista lopputulosta. J.K Nakkila (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 16.22 (EEST)