Juan Mónaco
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Juan Mónaco | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. maaliskuuta 1984 |
| Kansalaisuus |
 Argentiina |
| Tennispelaaja | |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 77 kg |
| Kätisyys | oikea |
| Ammattilaisena | 2002– |
| Palkintorahat | 8 091 242 USD |
| Kaksinpeli | |
| Paras sijoitus | 10. (23.7.2012) |
| Turnausvoittoja | 7 |
| Voitot/tappiot | 342–271 |
| Grand Slam -turnauksissa | |
| Australian avoimet | 3. kierros (2008, 2010) |
| Ranskan avoimet | 4. kierros (2007, 2012) |
| Wimbledon | 3. kierros (2012, 2013) |
| Yhdysvaltain avoimet | 4. kierros (2007, 2011) |
| Nelinpeli | |
| Paras sijoitus | 41 () |
| Voitot/tappiot | 84–121 |
| Aiheesta muualla | |
| www.juanmonaco.com | |
| ITF | |
| ATP | |
Juan Mónaco (s. 29. maaliskuuta 1984 Tandil) on argentiinalainen tennispelaaja. Parhaimmillaan hän on ollut miesten maailmanlistan sijalla kymmenen heinäkuussa 2012. Hän on voittanut urallaan seitsemän ATP-turnausta kaksinpelissä.
Tennisura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2007
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuosi 2007 oli Mónacolle menestyksekäs vuosi. Hän aloitti vuoden pääsemällä puolivälierään Heineken Openissa. Puolivälierän hän hävisi Agustin Callerille. Hän pääsi puolivälierään myös Brasil Openissa, häviten sen Juan Ignacio Chelalle. Mónaco kilpaili kotiturnauksessaan Copa Telmexissä Buenos Airesissa. Hän voitti turnauksen finaalissa Alessio Di Mauron luvuin 6–1, 6–2. Tämä oli Mónacon ensimmäinen ATP-tason turnausvoitto. Hamburg Masters -turnauksessa hän hävisi toisella kierroksella ykköseksi sijoitetulle Roger Federerille luvuin 3–6, 6–2, 4–6. Hypo Group Tennis International -turnauksessa hän otti toisen ATP-turnausvoiton, kun finaalissa hän voitti Gaël Monfilsin 7–6(3), 6–0. Mercedes Cupissa Stuttgartissa hän hävisi puolivälierässä Rafael Nadalille 1–6, 3–6.
Mónaco voitti kolmannen turnauksensa Austrian Openissa. Puolivälierässä hän voitti ykköseksi sijoitetun Tommy Robredon 6–2, 2–6, 6–2 ja Potito Staracen finaalissa 5–7, 6–3, 6–4. Cincinnati Masters-turnauksessa hän voitti maailmanlistan kakkosen, Rafael Nadalin 7–6(5), 4–1 luov., kunnes hävisi Sam Querreylle kolmannella kierroksella. Stockholm Openissa hän pääsi puolivälierään asti, jossa hävisi Tommy Haasille. Australian avoimissa ja Wimbledonissa hän hävisi Nicolas Mahutille ja Kristof Vliegenille ensimmäisellä kierroksella. Hän pääsi neljännelle kierrokselle Ranskan avoimissa ja Yhdysvaltain avoimissa, häviten entiselle Ranskan avointen voittajalle Guillermo Cañasille ja Novak Đokovićille. Hän lopetti kauden maailmanlistan 23:ntena.
2008
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2008 Mónaco aloitti pääsemällä Heineken Openin semifinaaliin, häviten sen Philipp Kohlschreiberille. Australian avoimissa hän pääsi kolmannelle kierrokselle asti, kunnes hävisi Tomáš Berdychille. Movistar Openissa hän pääsi finaaliin, mutta loukkasi nelinpelissä itseään, eikä pystynyt pelaamaasn finaalissa Fernando Gonzálezia vastaan. Turnauksen jälkeen hän saavutti maailmanlistalla korkeimman sijoituksensa, joka oli 14:s.
Mónaco pääsi puolivälierään Valencia Openissa ja toiselle kierrokselle Monte Carlo Masters-turnauksessa. Hypo Group Tennis International -turnauksessa hän pääsi finaaliin asti, mutta hävisi sen ykköseksi sijoitetulle Nikolai Davydenkolle.
Orange Warsaw Openissa hän pääsi semifinaaliin, jonka hän hävisi Tommy Robredolle. Pekingin olympialaisissa hän hävisi Marin Čilićille 1. kierroksella luvuin 4–6, 7–6(5), 3–6. Nelinpelissä hän voitti parinsa Luis Hornan kanssa Heineken Openin. US Openissa hän pääsi parinsa kanssa semifinaaliin asti, häviten sen Lukáš Dlouhýlle ja Leander Paesille.
2009
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Buenos Airesin turnauksessa Mónaco pääsi finaaliin, mutta hävisi sen Tommy Robredolle 5–7, 6–2, 6–7(5). Hän pääsi ensimmäisen kerran Masters-turnauksen puolivälieriin Internazionali BNL d'Italia -turnauksessa voittamalla Andy Murrayn toisella kierroksella 1–6, 6–3, 7–5, Marin Čilićin kolmannella kierroksella 6–4, 6–4, kunnes hävisi Fernando Gonzálezille 6–2, 3–6, 4–6. Ruotsin avoimissa hän voitti kahdeksanneksi sijoitetun Maximo Gonzalesin 7–6(4), 3–6, 6–1, Victor Crivoin 6–0, 7–6(1), Fernando Verdascon 6–1, 3–1 luov., ja Tommy Robredon 6–0, 6–2, kunnes hävisi finaalissa kotimaan Robin Söderlingille 3–6, 6(4)–7. US Openin avauskierroksella hän hävisi turnauksen lopulta voittaneelle Juan Martin del Potrolle luvuin 6–3, 6–3, 6–1.
2010
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Mónaco aloitti vuoden Heineken Openilla, jossa hän voitti Horacio Zeballosin 6–3, 6–0, mutta hävisi toisella kierroksella hallitsevalle mestarille, John Isnerille 5–7, 6–4, 6–3. Australian avoimissa hän voitti Ernests Gulbisin 6–3, 7–6(5), 6–1 ja Michaël Llodran 3–6, 3–6, 7–6(5), 6–1, 6–3. Kolmannella kierroksella hän hävisi Nikolai Davydenkolle 6–0, 6–3, 6–4. Mónaco hävisi Thomaz Belluccille 6–2, 0–6, 6–4 Movistar Openin finaalissa. Monte-Carlo Rolex Masters -turnauksessa hän voitti karsija Jarkko Niemisen luvuin 7–5, 7–5 ensimmäistä kertaa heidän kolmesta kohtaamisestaan. Ranskan avointen avauskierroksella hän hävisi Grega Žemljalle ja Wimbledonin hän jätti väliin loukkaantumisen takia. Yhdysvaltain avoimissa hän hävisi avauskierroksella maailmanlistan sijalla 205 olleelle Peter Polanskylle suoraan kolmessa erässä.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juan Mónaco Wikimedia Commonsissa
