Hitra
| Hitra kommune | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.hitra.kommune.no | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Trøndelagin lääni | ||||
| Perustamisvuosi | 1838 | ||||
| Kuntaliitokset |
Fillan, Kvenvær, Sandstad (1964) osa Snillfjordia (2020) |
||||
| Pinta-ala | 756 km² | ||||
| – maa | 715 km² | ||||
| – sisävesi | 39,44 km² | ||||
| Väkiluku | 5 281 (1.1.2023[1]) | ||||
| – väestötiheys | 7,4 as/km² | ||||
| Kunnanjohtaja | John Lernes (Ap, 2023) | ||||
Hitra on kunta ja saari Trøndelagin läänissä Norjassa. Saaren suurin taajama on Fillan, joka on myös kunnan hallinnollinen keskus. Kunta koostuu pääsaaresta ja pienemmistä saarista ja luodoista, joista suurin osa on asumattomia. Lisäksi siihen kuuluu alue entistä Snillfjordin kuntaa mantereen puolelta.[2] Vuoden 2023 alussa kunnassa oli 5 281 asukasta.[1]
Hitran kunta perustettiin 1837. Frøyan kunta erotettiin siitä omaksi kunnakseen vuonna 1877. Suurimman saaren Hitran kolme pitäjää erotettiin myöhemmin myös omiksi kunnikseen (Fillan vuonna 1866, Kvenvær vuonna 1913 ja Sandstad vuonna 1914), mutta ne yhdistettiin takaisin Hitran kuntaan vuoden 1964 alussa.[2]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hitran saari on Norjan seitsemänneksi suurin saari (lukuun ottamatta Huippuvuoria) ja suurin Lofoottien eteläpuolella. Saaren pinta-ala on 571,5 km², kun taas kunnan kokonaisala on 680 km². Korkein kohta on Mørkdalstuva, 345 merenpinnan yläpuolella ja se sijaitsee saaren länsipuolella.
Saarella asustaa Pohjois-Euroopan suurin saksanhirvikanta, ja maanomistajat ovatkin saaneet 1800-luvulta lähtien hyvää sivutuloa metsästyslupien myynnillä. Vuosittain ammutaan jopa 1 000 eläintä.
Elinkeinoelämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren elinkeinoelämä on perinteisesti perustunut meren ja kalastuksen ympärille, mutta nykypäivänä on turismi hyvin tärkeä tulonlähde. Saarella oli myös aikanaan valaankalastusasema.
Syksyllä 2004 perustettiin saarelle siihen aikaan Norjan suurinlähde? tuulimyllypuisto Eldsfjellet. Puistossa on 24 tuulimyllyä, joista kukin yltää keskimäärin 150 GWh vuosituottoon.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarella tehtyjen arkeologisten kaivausten perusteella saarella on ollut asutusta jo kivikaudelta lähtien.
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saarelle pääsee mantereelta merenalaista Hitratunnelia pitkin. Tunneli oli avautuessaan vuonna 1994 maailman syvin merenalainen tunneli (264 metriä merenpinnan alapuolella), pituutta tunnelilla on 5 645 m.[4] Maanteitse matkaa Trondheimin kertyy noin 120 km.
Saarelta johtaa myös toinen merenalainen tunneli Frøya-naapurisaarelle. Frøyatunneli on 5 305 m pitkä ja syvimmillään 164 m merenpinnan alapuolella. Tunneli avattiin liikenteelle vuonna 2000.[5]
Saarelle on myös katamaraaniyhteys Trondheimista ja Kristiansundista kolme kertaa päivässä. Matka Trondheimiin kestää 1 h 35 min ja Kristiansundiin 1 h 40 min.
Media
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hitrassa ilmestyy paikallislehti Hitra-Frøya.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
-
Hopsjøbrygga -
Hitratunnelin suu Hitran puolella
Tunnettuja henkilöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ole Kopreitan (1937–2011), kansalaisaktivisti
- Ulrik Olsen (1885–1963), poliitikko
- Rita Ottervik (s. 1966), poliitikko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 – 2023 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 21.11.2023. (norjaksi)
- ↑ a b Stokkan, John & Haugen, Morten Olsen: Hitra Store norske leksikon. 1.6.2023. Viitattu 21.11.2023. (norjaksi)
- ↑ Rosvold, Knut A.: Hitra vindpark Store norske leksikon. 11.12.2020. Viitattu 21.11.2023. (norjaksi)
- ↑ Hitratunnelen Store norske leksikon. 26.1.2023. Viitattu 21.11.2023. (norjaksi)
- ↑ Frøyatunnelen Store norske leksikon. 25.3.2023. Viitattu 21.11.2023. (norjaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hitra Wikimedia Commonsissa
