Petäjäveden Kumpujärvessä syntyneen Lehtosen vanhemmat olivat uutistorppari Erkki Vilpunpoika Lehtola (s. 1834) ja Serafia Joonantytär (s. 1843).[2] Lehtonen lähti 14-vuotiaana sepän oppiin ja työskenteli yli 30 vuoden ajan seppänä muun muassa Petäjävedellä, Pieksämäellä ja Kemissä, kunnes hänet 1906 palkattiin SDP:n puhujaksi ja luennoitsijaksi. Lehtonen liittyi työväenliikkeeseen vuonna 1896 ja oli mukana perustamassa lukuisia työväenyhdistyksiä, ammattiosastoja ja osuuskuntia. Vuonna 1908 Lehtonen valittiin kansanedustajaksi Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä ja hän istui eduskunnassa yhtäjaksoisesti kevääseen 1917 saakka.[1][3]
Lehtonen asui viimeiset vuotensa Viipurin maalaiskunnanTammisuossa. Eduskuntauransa jälkeen hän toimi vuosina 1919-1920 luennoitsijana eri puolilla Mikkelin ja Viipurin läänejä. Kiertävä työ kävi terveyden päälle ja talvella 1920 lehtonen sairastui keuhkotautiin. Hieman toivuttuaan hän jatkoi luennoitsijana Kuopion läänissä, mutta kuoli lopulta sairauteensa Rautalammilla saman vuoden kesäkuussa.[4]
Lehtosen puoliso oli Jyväskylän pitäjänNyrölästä kotoisin ollut piika Hilma Juhantytär Pienimäki (s. 1861), jonka kanssa hän avioitui vuonna 1881.[2] Pariskunnalla oli seitsemän lasta.[4]
↑Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 43. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
↑ abMuualta Suomesta : Kuollut puoluetoimitsija. Suomen Sosialidemokraatti, 15.7.1920, nro 160, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 20.12.2022.
