Detroit Rock City
Detroit Rock City | |
---|---|
Ohjaaja | Adam Rifkin |
Käsikirjoittaja | Carl V. Dupré |
Tuottaja | Kathleen Haase |
Säveltäjä | J. Peter Robinson |
Kuvaaja | John R. Leonetti |
Leikkaaja | Mark Goldblatt |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | New Line Cinema |
Levittäjä |
New Line Cinema Netflix |
Ensi-ilta | 1999 |
Kesto | 94 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Budjetti | 15 000 000 USD |
Edeltäjä | Kiss ja huvipuiston haamu (1978) |
Seuraaja | Kiss Loves You (2005) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Detroit Rock City on vuonna 1999 ensi-iltansa saanut komediaelokuva, jonka on ohjannut Adam Rifkin. Elokuva käsittelee diskomusiikin ja rockin välistä jännitettä. Elokuva sijoittuu vuoteen 1978, jolloin Kiss oli Love Gun -kiertueellaan. Se on eräänlainen ”jatko-osa” vuoden 1978 elokuvalle Kiss ja huvipuiston haamu.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hawk, Lex, Trip ja Jam asuvat Clevelandissa, ja eletään vuotta 1978. Pojat aikovat mennä katsomaan suurimpia idoleitaan eli Kissiä Detroitiin, mutta Jamin äiti on hyvin uskonnollinen ja vihaa Kissin ”saatanallista” musiikkia, joten hän polttaa löytämänsä konserttiliput. Tämän jälkeen Jam lähetetään uuteen kurinalaiseen kouluun, josta pojat joutuvat pelastamaan ystävänsä syöttämälle koulun johtajalle huumesienillä terästettyä pizzaa. Heidän on myös hankittava jotenkin uudet liput. Matkalla Lexin äidin auto varastetaan, mutta Lex saa auton takaisin kouluttamalla pari kulkukoiraa. Trip miettii, tekisikö hän kaupparyöstön, mutta lopulta hän pelastaa kyseisen kaupan myyjän varkaalta. Palkkiorahat hän menettää kaupassa uhkailemalleen pikkupojalle, jolla on atleettinen isoveli. Hawk yrittää tienata rahaa lippuihin strippaamalla, mutta ei onnistu tavoitteessaan. Rahat hän saa myymällä itseään eräälle strippiklubin naisasiakkaista (Shannon Tweed, Gene Simmonsin vaimo). Jamin äiti, joka on ollut protestoimassa Kissiä keikkapaikan läheisyydessä, äkkää poikansa kaupungilta, ja vie hänet ripittäytymään läheiseen kirkkoon. Kaupungissa on myös Jamiin ihastunut tyttö Beth (Nimi kappaleesta ”Beth”), joka seuraa Jamia kirkkoon, kun pojan äiti on palannut kaupungille protestoimaan. Sillä välin Jam menettää poikuutensa ripittäytymiskopissa. Jam saa myös selvitettyä välit äitinsä kanssa. Lopulta kaikki pojat palaavat yhteen liputtomina, mutta keksivät keinon päästä konserttiin: pieksemällä toisensa ja uskottelemalla vartijoille, että heidän liput on varastettu. Verisinä ja mustelmilla he menevät konserttiareenalle, jossa Trip huijaa hänen lompakkonsa vieneen pikkupojan liput itselleen ja ystävilleen, jolloin pojat pääsevät konserttiin. Konsertin loputtua Jam saa Peter Crissin rumpukapulan.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edward Furlong | … | Hawk |
Giuseppe Andrews | … | Lex |
James DeBello | … | Trip |
Sam Huntington | … | Jam |
Melanie Lynskey | … | Beth |
Lin Shaye | … | Mrs. Bruce |
Natasha Lyonne | … | Christine |
Miles Dougal | … | talonmies Elvis |
Gene Simmons | … | Gene Simmons |
Paul Stanley | … | Paul Stanley |
Peter Criss | … | Peter Criss |
Ace Frehley | … | Ace Frehley |
Soundtrack
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvasta tehtiin myös soundtrack-albumi. Kyseinen levy sisältää seuraavat kappaleet:
- "The Boys Are Back in Town" – Everclear
- "Shout It Out Loud" – Kiss
- "Runnin' with the Devil" – Van Halen
- "Cat Scratch Fever" – Pantera
- "Iron Man" – Black Sabbath
- "Highway to Hell" – AC/DC
- "20th Century Boy" – Drain STH
- "Detroit Rock City" – Kiss
- "Jailbreak" – Thin Lizzy
- "Surrender (Live)" – Cheap Trick
- "Rebel Rebel" – David Bowie
- "Strutter" – The Donnas
- "School Days" – The Runaways
- "Little Willy" – Sweet
- "Nothing Can Keep Me From You" – Kiss