Churchill (Kanada)
| Churchill (Town of Churchill) |
|
|---|---|
  Churchill |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Kanada |
| Provinssi | Manitoba |
| Perustettu (HBC:n kauppa asema) |
1717 |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Michael Spence |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 53,96 km² |
| Väkiluku (2006) | 923 |
| – Väestötiheys | 17,1 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC-6 |
| – Kesäaika | UTC-5 |
| Suuntanumero(t) | 204 |
| Lempinimi: | Polar Bear Capital of the World, Beluga Capital of the World, C-Town |
Churchill on kaupunki Hudsoninlahden rannalla pohjoisessa Manitobassa Kanadassa. Kaupunki sijaitsee kahden alueen rajamailla: etelässä leviävät laajat, lähes koskemattomat boreaaliset havumetsät, ja pohjoisessa avautuu arktinen tundra. Vuonna 2006 kaupungin väkiluku oli 923 ja väkiluku on laskussa: edellisessä laskennassa vuonna 2001 väkiluku oli 963[1] ja 1 028 vuonna 2000. Kaupunki tunnetaan paitsi Kanadan keskilännen ainoana valtamerisatamana, myös jääkarhuistaan, jotka vaeltavat syksyisin sisämaasta lahden rannoille. Churchill on saanut lempinimekseen Polar Bear Capital of the World (Maailman jääkarhupääkaupunki).
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alueella on asunut ja metsästänyt useita arktisia kansoja. Thule-kansa siirtyi alueelle lännestä noin vuonna 1000, ja myöhemmin kehittyivät nykyiseksi inuit-kulttuuriksi. Dene-kansan jäsenet saapuivat alueelle noin vuonna 500 pohjoisesta. Ennen eurooppalaisten saapumista alueella asusti lähinnä Chipeywan-intiaaneja.
Eurooppalaiset saapuivat alueelle 1600-luvun lopulla. Ensimmäinen pysyvä asutuskeskus oli vuonna 1717 Churchilljoen suulle rakennettu hirsilinnake, joka oli osa Hudson's Bay Companyn laajaa turkiskauppa-aluetta. HBC hallitsi pohjoisen alueen liiketoimintaa, ja yhtiön keskus oli York Factoryn kylässä Churchillin eteläpuolella.
Churchillin kaupunki sai nimensä HBC:n johtajan, Marlborough’n ensimmäisen herttuan John Churchillin mukaan. Vuonna 1741 valmistui kivilinnake Prince of Wales Fort, joka korvasi Churchilljoen suulle rakennetun hirsilinnoitteen. Ranskalaiset sotilaat valtasivat linnoituksen laukaustakaan ampumatta vuonna 1782 ja hävittivät sen. Uusi linnake rakennettiin lyhyen matkan päähän ylävirtaan. Linnakkeen toiminta keskittyi pääasiassa kaupankäyntiin alkuperäiskansojen kanssa. Linnake sijaitsi suhteellisen kaukana HBC:n ja sen kilpailijan North West Companyn varsinaisista kiistanalaisista kauppa-alueista, joten sen merkitys kauppasodan suhteen jäi vähäiseksi. Kuitenkin linnake tarjosi tasaisen, muttei järin tuottoisan turkistuotannon lähteen.
Turkiskaupan hiipumisen ja maanviljelyn lisääntymisen välisenä aikana kaukainen ja maantieteellisesti eristäytynyt Churchillin kaupunki oli useaan otteeseen kadota kartalta. Vuosikymmenien turhautuminen Canadian Pacific Railwayn monopoliin ja myöhemmin Canadian National Railwayn turhiin lupauksiin, Kanadan läntiset aluehallinnot muodostivat koalition rautatien rakentamiseksi Winnipegistä Churchilliin. Hudson Bay Railway -rautatien rakentaminen kesti kuitenkin erittäin kauan aikaa, ja rautatie Churchilliin valmistui vasta 1929. Kun rautatie valmistui, kesti vielä useita vuosia ennen kuin liikennemäärät alkoivat kasvaa. Ensimmäinen Churchillin tullin läpi matkustanut henkilö oli Grant MacEwan, joka saapui laivalla Isosta-Britanniasta matkallaan kotiin vuonna 1932. Muut matkustajat matkalla Kanadan keskilänteen saapuivat St. Lawrencen kautta.
Churchillin alueella Fort Churchillissä sijaitsi myös Churchill Rocket Research Range joka oli osa kanadalais-yhdysvaltalaista ilmakehäntutkimusohjelmaa.[2] Suositun Black Brant -luotainrakettiperheen ensimmäinen raketti laukaistiin sieltä 1956 [3], ja keskus jatkoi toimintaansa aina vuoteen 1984 saakka. Tutkimuskeskuksen alueella toimii nykyisin Churchill Northern Studies Centre, joka keskittyy arktisiin tutkimuksiin.
Teollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Churchill on suosittu luontomatkailun ja arktisen tutkimuksen kohde. Matkailijat voivat turvallisesti katsella jääkarhuja tundra buggystä, erikoisvalmisteisista linja-autoista. Lokakuu sekä marraskuun alku ovat matkailun kulta-aikaa, sillä silloin jääkarhut ilmaantuvat kaupungin laitamille odottelemaan Hudsoninlahden jäätymistä. Kun lahti jäätyy, karhut vaeltavat pohjoiseen pyydystämään hylkeitä. Churchillin vesialueilla järjestetään kesäisin myös valasretkiä.
Talven tultua meri jäätyy ensin Churchillin edustalla, koska Churchill- ja Sealjoet kuljettavat suolavetiseen lahteen suuria määriä makeaa vettä. Myös alueen vallitsevat tuulet ajavat jäätä Churchillin suunnalle. Tämän vuoksi Churchillin satama on suljettuna suurimman osan vuodesta, mutta satama on käytännöllisin ja halvin reitti saada keskilännen vilja maailmanmarkkinoille, sillä laivakuljetus Churchillistä maksaa vähemmän kuin viljan kuljettaminen rautateitse Atlantin satamiin. Yhdysvaltain ja Kanadan välinen etelään suuntautuva kauppa maiden rajalla on toinen este pohjoisen Churchillin nousemiselle tärkeäksi vientisatamaksi. Tämän vuoksi kaupungin pääelinkeinona on jo pitkän aikaa säilynyt matkailu.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Churchillin rautatieasema on Hudson Bay Railwayn pohjoinen päätepiste, käytännöllinen lenkki kanadalaisen viljan viennissä Euroopan markkinoille. Churchillin satama on Kanadan ainoa oikea merisatama Pohjoiselle jäämerelle. Lentoreitit ja rautatie ovat ainoat linkit muuhun Kanadaan, sillä Churchilliin ei johda autoteitä. Kaupungin kaakkoispuolella sijaitsee Churchillin lentoasema. Nunavutin territorion senaattori on ehdottanut, että Rankin Inletin ja Churchillin välille rakennettaisiin miljardi dollaria maksava maantie alueen kulkuyhteyksien kehittämiseksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 2006 Community Profiles Statistics Canada. Arkistoitu 14.3.2009. Viitattu 20.9.2009. (englanniksi) (ranskaksi)
- ↑ http://www.space.gc.ca/asc/eng/sciences/fort_churchill.asp
- ↑ http://www.space.gc.ca/asc/eng/sciences/black_brant.asp
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Grant MacEwan The Battle for the Bay (Prairie Books, 1975). ISBN 0-919306-51-9
- Churchill Community Profile (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)