Briançon
| Briançon | |
|---|---|
 Briançonin tuomiokirkko |
|
.svg) vaakuna |
|
  Briançon |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Ranska |
| Alue | Provence-Alpit-Riviera |
| Departementti | Hautes-Alpes |
| Arrondissementti | Briançon |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Gérard Fromm |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 28,07 km² |
| Korkeus | +1 326 m |
| Väkiluku (2006) | 11 542[1] |
| – Väestötiheys | 411,2 as./km² |
Briançon (oksitaaniksi Briançon, [bɾjanˈsun]) on Ranskan kaupunki, joka sijaitsee Hautes-Alpesin departementissa ja Provence-Alpit-Rivieran hallintoalueella.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Briançonin kaupunki sijaitsee Durance-, Guisane- ja Cervette-jokien yhtymäkohdassa, eräänlaisessa jääkauden jäänteenä syntyneessä laaksossa. Kaupunki on korkeimmalla (keskikorkeus on 1 326 metriä) Ranskassa sijaitseva kaupunkiyhdyskunta, se on toiseksi korkein koko Euroopassa, Sveitsissä sijaitsevan Davosin jälkeen.
Kaupingista aukeaa laaja Durance-joen uomasola kohden pohjoista, Montgenèvren sola johtaa kohden Italiaa sekä Provencea ja Capin kaupunkia. Kaupunkiin johtaa kaksi valtatietä, numerot N91 ja N 94, kuten myös Valencesta alkava rautatieyhteys.
Briançon on kuuluisa vanhasta kaupungistaan. Sen linnoituksen suunnitteli tunnettu linnoitusarkkitehti Vauban, ja sen rakensivat alueen linnoitusmestarit Tardif ja Nègre. Rakennusinsinöörit rakensivat myös useita linnakkeita ympäröiville vuorille, joiden tarkoituksena oli ennakoida Italiasta tulevia hyökkäyksiä.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Briançon on tunnettu myös siitä, että kaupungissa paistaa aurinko 300 vuorokautta vuodessa, jolloin kriteerinä on vähintään kaksi auringonpaisteista tuntia vuorokaudessa.
Kaupungin mikroilmasto selittyy osittain sen maantieteellisellä sijainnilla, joka on myös erikoisuus Ranskan Alpeilla. Tämä johtuu puolestaan siitä, että alueelle virtaa lämmintä ilmaa Välimereltä ja korkeat vuoret estävät lännestä tulevien pilvien saapumisen laakson ylle.
Naapurit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Briançonin kaupungin naapurit ovat:
- pohjoisessa: Val-des-Prés;
- etelässä: Cervières, Puy-Saint-André, Puy-Saint-Pierre ja Villar-Saint-Pancrace;
- sekä lännessä: Saint-Chaffrey.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Briançonin alueella on ollut asutusta jo pronssikaudesta lähtien. Alueen nimi juontaa todennäköisesti siellä asuneista Ligurian kelteistä ja on ollut siis Brigantio ja Brigantium, joka on kelteillä tarkoittanut korkeaa paikkaa.
Useat roomalaiset kirjailijat mainitsevat Briançonin olemassaolon ja siksi historioitsija Malte-Brun sijoittaakin ”Como-järven alueelta karkotettujen kreikkalaisten määränpääksi juuri Briançonin alueen, kun Comon alueen uudet valtiaat olivat tuhonneet ensin kreikkalaisten kaupungin Brigantiumin. Nämä vuoristoon paenneet kreikkalaiset asettuivat Genèvren ja Sisteronin väliselle alueelle ja rakensivat kaupungin nimeltä Brigantium, muistoksi, epäilemättä, kaupungista, jossa he olivat Italiassa asuneet.”
Roomalaisena aikana Briançon oli osaa Alpes Cottiæ -hallintoaluetta, joka erässä vaiheessa hallitsi Cittius-niminen kuningas. Tärkeintä oli kuitenkin tällöinkin Torinon ja Arlesin välinen kulkuyhteys, joka meni kaupungin kautta.
Italian sodat 1400-luvun lopulla ja 1500-luvulla sekä uskonsodat olivat kaupungille nopean kehityksen aikaa. Kaupungista tuli sotilaskaupunki. Vuonna 1690 rakennettiinkin kaupungille uusi suojusmuuri.
Napoleonin sotien aikana vuonna 1815 kaupunki vastusti liittoutuneiden piiritystä ja Pariisin rauha ehdittiin allekirjoittaa ennen kaupungin antautumista.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Résultats du recensement de la population 2006 Institut National de la Statistique et des Études Économiques. Viitattu 26. heinäkuuta 2009. (ranskaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Briançon Wikimedia Commonsissa
