Betoniyö (elokuva)
| Betoniyö | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Pirjo Honkasalo |
| Käsikirjoittaja |
Pirjo Honkasalo Pirkko Saisio |
| Perustuu | Pirkko Saision romaaniin Betoniyö |
| Tuottaja |
Mark Lwoff Misha Jaari |
| Säveltäjä |
Karl Frid Pär Frid |
| Kuvaaja | Peter Flinckenberg |
| Leikkaaja | Niels Pagh Andersen |
| Lavastaja | Pentti Valkeasuo |
| Pääosat |
Johannes Brotherus Jari Virman Anneli Karppinen Juhan Ulfsak |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö |
Bufo Magic Hour Films Plattform Produktion |
| Levittäjä | Cinema Mondo |
| Ensi-ilta |
2. syyskuuta 2013 (Toronton elokuvajuhlat) 1. marraskuuta 2013 |
| Kesto | 96 minuuttia[1] |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 1 620 000 €[2] |
| Katsojat | 9 555[3] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Betoniyö on vuonna 2013 ensi-iltansa saanut Pirjo Honkasalon ohjaama draamaelokuva. Se on elokuvatuotantoyhtiö Bufon tuottama ja se perustuu Pirkko Saision samannimiseen romaaniin vuodelta 1981.[4]
Elokuvan maailmanensi-ilta oli Toronton elokuvajuhlilla 7. syyskuuta 2013. Suomessa sen ensiesitys oli Rakkautta ja anarkiaa -festivaaleilla 22. syyskuuta 2013.[5] Teatterilevitykseen elokuva tuli 1. marraskuuta 2013.[2] Sitä on esitetty lukuisilla elokuvajuhlilla.[5]
Betoniyö valittiin syyskuussa 2014 Suomen ehdokkaaksi parhaan vieraskielisen elokuvan Oscar-palkinnon kategoriaan.[6] Se ei kuitenkaan päässyt listalle, jolta vieraskielisen elokuvan Oscarin saaja valitaan.[7]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Betoniyö kertoo kahdesta veljeksestä ja yhdestä vuorokaudesta Helsingissä.[8] Vanhempi veli on lähdössä kärsimään vankeusrangaistustaan ja viettää viimeiset hetkensä vapaana 14-vuotiaan pikkuveljensä kanssa. Suomen elokuvasäätiön mukaan "rohkea ja analyyttinen kaupunkielokuva kertoo unenomaisen tarinan hauraasta mielestä ja viattomuuden kadottamisesta."[2]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuvan tuottivat Bufolle Misha Jaari ja Mark Lwoff. Elokuvan yhteistuottajia olivat ruotsalainen Plattform Produktion ja tanskalainen Magic Hour Films.
Elokuvaa rahoittivat Suomen elokuvasäätiö (800 000 eurolla),[2] Yleisradio, Nordisk Film & TV Fond, Svenska Filminstitutet, Det Danske Filminstitut ja Danske Radio. Elokuvan levityksestä Suomessa vastasi Cinema Mondo.
Näyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Johannes Brotherus | … | Simo |
| Jari Virman | … | Ilkka |
| Anneli Karppinen | … | äiti |
| Juhan Ulfsak | … | mies |
| Alex Anton | … | Jusa |
Palkintoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Betoniyö sai kuusi Jussi-palkintoa: elokuva, ohjaus, äänisuunnittelu, leikkaus, lavastus ja kuvaus.[9]
Elokuva oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon saajaksi.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Concrete Night Bufo
- ↑ a b c d Betoniyö Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 29.10.2014.
- ↑ Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2014 29.12.2014. Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 20.1.2015. Viitattu 17.1.2015.
- ↑ Betoniyö taltioitu elokuvaksi - vihdoin 15.11.2012. Suomileffa.fi. Viitattu 18.10.2013.
- ↑ a b Näytökset Betoniyö.fi. Arkistoitu 29.10.2014. Viitattu 29.10.2014.
- ↑ Puukka, Päivi: Honkasalon Betoniyö Suomen Oscar-ehdokkaaksi 2.9.2014. Yle Uutiset. Viitattu 2.9.2014.
- ↑ Betoniyö putosi Oscar-kisasta 20.12.2014. Iltalehti. Viitattu 3.1.2015.
- ↑ Mitchell, Wendy: Concerte Night Screen Daily. 16.10.2013. Viitattu 18.10.2013.
- ↑ Betoniyöstä vuoden elokuva 2.2.2014. Yle Uutiset. Viitattu 27.2.2014.
- ↑ Vedenpää, Ville: Honkasalon Betoniyö ehdolla Pohjoismaiden elokuvapalkinnon saajaksi Yle Uutiset. 3.9.2014. Viitattu 29.10.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Makkonen, Velipekka: ”Ihmisiä Betoniyössä”, Pirjo Honkasalon haastattelu ja oheisjuttu ”Valoa yössä”, Filmihullu 6/2013.
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||