Aldebaran
Aldebaran | |
---|---|
Bayerin designaatio | α Tauri, Alfa Tauri |
Flamsteedin designaatio | 87 Tauri |
HD-designaatio | HD 29139 |
Muut designaatiot | Parilicium, Cor Tauri, Paliliya, Gl 171.1A/B, GJ 9159 A/B, HR 1457, BD +16°629 A/B, GCTP 1014.00, LTT 11462, SAO 94027, FK5 168, GC 5605, ADS 3321 A/B, CCDM 04359+1631, Wo 9159 A/B, HIP 21421 |
Fyysiset ominaisuudet | |
Näennäinen kirkkaus | +0,85 / +13,50 mv |
Absoluuttinen kirkkaus | −0,63 / 11,98 Mv |
Valovoima | 150 / 0,00014 LO (aurinkoa) aurinkoa |
Spektriluokka | K5III / M2V |
Väri-indeksi | B-V 1,54 / ? U-B 1,90 / ? |
Lämpötila | 4100 / 3050 K K K |
Massa | 2,5 / 0,15 MO (aurinkoa) M☉ |
Säde | 25 / 0,04 RO (aurinkoa) R☉ |
Pyörimisnopeus | km/s, pyörähdysaika |
Metallipitoisuus | 70 % Auringon |
Astrometriset ominaisuudet | |
Tähdistö | Härkä Taurus |
Rektaskensio (J2000) | 04h 35m 55,2s |
Deklinaatio (J2000) | +16° 30′ 33″ |
Etäisyys | 65,1 valovuotta (parsekia) |
Parallaksi | 50,09 ± 0,95 mas |
Säteisnopeus | +53,8 km/s |
Ominaisliike |
RA: 62,78 mas/v dekl.: −189,36 mas/v mas/v |
Näkyy leveysasteiden 90° N
ja 74° S välillä. |
Aldebaran (α Tauri, α Tau) on Härän tähdistön kirkkain tähti. Yötaivaan tähdistä se on 14. kirkkain. Aldebaranin nimi on peräisin arabiankielisestä nimityksestä Al Dabaran ’seuraaja’, joka viittaa sen sijaintiin Plejadien avoimen tähtijoukon jäljessä.[1] Aldebaran ei ole näennäisesti tähden ympärille levinneen, meitä lähinnä sijaitsevan Hyadien tähtijoukon jäsen, vaikka niin helposti erehtyisikin kuvittelemaan. Itse asiassa Aldebaran sijaitsee Maan ja Hyadien välissä.[2]
Spektriluokaltaan Aldebaran kuuluu luokkaan K5, joka näkyy meille tähden oranssina värinä.[3] Lähempi tarkastelu osoittaa, että se on jo alkanut laajeta, koska sen ytimen vetyvarat on jo käytetty loppuun ja ydinfuusiossa on siirrytty polttamaan heliumia. Sillä on myös pienempi seuralaistähti, himmeä M2-spektriluokan kääpiötähti, joka kiertää päätähteään monen sadan astronomisen yksikön etäisyydellä. Aldebaran on laajentunut noin 5,3 × 107 kilometrin kokoiseksi eli 38 kertaa omaa Aurinkoamme suuremmaksi. Hipparcos-satelliitti on mitannut sen etäisyydeksi 65,1 valovuotta, jolloin sen absoluuttisen kirkkauden on oltava 150 kertaa Auringon vastaavaa kirkkautta suurempi. Tähden kirkkaus myös muuttuu hiukan: noin 0,2 magnitudin verran.
Aldebaranin toinen seuralainen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aldebaran A:n seuralainen | |
---|---|
Löytäminen | |
Löytäjä(t) | Hatzes et al. |
Löytöpäivä | 1997 |
Havaintomenetelmä(t) | Doppler-spektroskopia |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Eksentrisyys | 0.182±0.065 |
Kiertoaika | 653,8±10.1 vrk |
Fyysiset ominaisuudet | |
Massa | ~11 MJ |
Vuonna 1997 havaittiin Aldebaranin mahdollinen toinen seuralainen, jonka massaksi määritettiin 11 kertaa Jupiterin massa ja kiertoetäisyydeksi tähden ympäri noin 1,35 AU.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aldebaran is the Bull's fiery eye earthsky.org.
- ↑ Ian Ridpath: The Monthly Sky Guide, s. 55. Cambridge University Press. ISBN 978-1-139-43719-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 29.4.2023). (englanniksi)
- ↑ Philip C. Keenan ja Raymond C. McNeil: The Perkins Catalog of Revised MK Types for the Cooler Stars. The Astrophysical Journal Supplement Series, 1989, 71. vsk, s. 245. doi:10.1086/191373 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aldebaran Wikimedia Commonsissa