Kalajoki

Kalajoki
vaakuna	sijainti
Kalajoen rantaa
Sijainti	64°15′35″N, 023°56′55″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Ylivieskan seutukunta
Kuntanumero	208
Hallinnollinen keskus	Kalajoen kirkonkylä
Perustettu	1865
– kaupungiksi	2002
Kuntaliitokset	Rautio (1973) Himanka (2010)
Pinta-ala ilman merialueita	931,05 km² 97:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	2 391,29 km² 34:nneksi suurin 2022
– maa	924,13 km²
– sisävesi	6,92 km²
– meri	1 460,24 km²
Väkiluku	12 257 84:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	13,26 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	18,1 %
– 15–64-v.	55,7 %
– yli 64-v.	26,2 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	95,8 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	3,8 %
Kunnallisvero	8,30 % 231:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Jukka Puoskari
Kaupunginvaltuusto	35 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • Kok.  • PS  • Vas.  • Vihr.  • SDP  • KD	20 4 3 3 2 2 1
www.kalajoki.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Kalajoki on kaupunki Kalajoen suulla, Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa.

2024-10-3131. lokakuuta 2024 kaupungissa asui 12 257 henkilöä ja sen pinta-ala on 2 391,29 km², josta 6,92 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 13,26 asukasta/km².

Kaupunki on tunnettu matkailusta, maataloudesta ja metalliteollisuudesta. Kalajoki sijaitsee valtatien 8 ja valtatien 27 risteyksessä, ja sen läheisyydessä sijaitseva Rahjan satama toimii liikennesolmuna rekka- ja laivaliikenteen välillä. Lähimmät rautatieasemat sijaitsevat Ylivieskassa ja Kannuksessa.

Kalajoen naapurikunnat ovat Alavieska, Kokkola, Kannus, Merijärvi, Pyhäjoki, Sievi ja Ylivieska.

Historia

Perämeri Kalajoen rannalta kuvattuna.

Kalajoen seutu vapautui veden vallasta vasta kivikauden loppupuolella, minkä vuoksi kunnan alueelta on tavattu vain joitakin kivikautisia löytöjä. Löydöistä merkittävin on Kivimaan laaja asuinpaikka Raution alueella. Aluetta asuttivat saamelaiset 1200- ja 1300-luvulle saakka. Myöhemmin alue oli pääasiassa satakuntalaisten ja hämäläisten eräaluetta.

Vakiintunut asutus sai alkunsa, kun muutamat eränkävijät asettuivat Kalajoen ja Himanganjoen suulle. Seudun vanhimmat kylät ovat Pohjankylä, Eteläkylä ja Raumankari, jotka on perustettu todennäköisesti 1300- ja 1400-luvuilla. Rautilan kylällä on Kuninkaankivi-muistomerkki muistuttamassa Ruotsin kuninkaan käynnistä paikalla. Perimätiedon mukaan kuningas Aadolf Fredrik pysähtyi paikalla matkalla pohjoiseen vuonna 1752.

Väestön pääelinkeinoja olivat aluksi maatalous, kalastus ja hylkeenpyynti. Kalaa pyydettiin isoimmista joista ja merestä. 1400-luvulla merestä kohonneesta Maakallasta kehittyi 1500-luvulla tärkeä kalastustukikohta, jonne rakennettiin kymmeniä kalamajoja ja aittoja.

Keskiajalla Kalajoki kuului Salon seurakuntaan. Vuonna 1525 Kalajoesta muodostettiin Salon kappeliseurakunta. Himanka taas kuului aluksi Pietarsaaren hallintopitäjään, 1490-luvulta lähtien Kokkolan hallintopitäjään. Kalajoesta muodostettiin 1570-luvulla oma hallintoalue, johon kuuluivat Alavieska, Ylivieska, Sievi, Reisjärvi, Nivala ja Haapajärvi. Samana vuonna muodostettiin myös Lohtajan hallintopitäjä, johon kuului Himanka. Himanka kuului aluksi Lohtajan seurakuntaan, mutta itsenäistyi Lohtajan kappeliseurakunnaksi 1700-luvun alussa. Ikalaborgin vapaaherrakunta vallitsi alueella ruotsalaisena läänityksenä vuodesta 1652 reilut parikymmentä vuotta.

Kalajoki ja Himanka kasvoivat hitaasti 1600-luvulla, jolloin väkiluvun kehitykseen vaikuttivat erityisesti katovuodet ja sota-ajat. Myös isoviha rajoitti Kalajoen ja Himangan asutuskehitystä. Isonvihan jälkeen asukasmäärä alkoi nousta ja 1700-luvun lopulla asutus alkoi voimakkaasti kasvaa. Kalajoen ja Himangan suuseutujen hyvä liikenteellinen asema johti siihen, että Kokkolan porvarit alkoivat pitää markkinoita näillä alueilla. Kalajoella Plassin markkinapaikka nousi alueelle tärkeäksi kauppapaikaksi. Himangalla taas vanha Raumankari muodostui alueen tärkeäksi kauppapaikaksi. Kalajoki oli 1800-luvulla tunnettu monipuolisesta pienteollisuudesta. Pitäjässä valmistettiin muun muassa messinkiesineitä, kelloja ja aseita. Himangalla laivanrakennus kasvoi huomattavaksi elinkeinoksi. Tärkein elinkeino oli 1700-luvulta aina 1800-luvun loppuajoille saakka tervanpoltto. Tervaa myytiin kokkolalaisille porvareille.

Kalajoen vanha vaakuna

Suomen sodassa Himangalla käytiin vuonna 1808 pieniä kahakoita venäläisten kanssa. Kalajoella kuoli Suomen sodan aikaisessa taistelussa ruotsalainen kreivi Wilhelm von Schwerin. Kalajoki kuului Kalajokilaaksossa 1800-luvun alussa syntyneen herätysliikkeen ydinalueisiin. Vuosina 1838–1839 Pohjankylän Törnvallin talossa pidettiin tunnetut Kalajoen käräjät, joissa heränneitä tuomittiin konventikkeliplakaattiin vedoten. Suuri joukko heränneitä maallikoita tuomittiin sakkoihin ja pappeja erotettiin lyhyeksi aikaa virastaan. Siltasaaren siirretty käräjärakennus toimii nykyisin Kalajoen kotiseutumuseona. 1800-luvulla Himangan asukasmäärä alkoi kasvaa. Vuonna 1810 asukkaita oli 491, vuonna 1850 892. Suuret kuolonvuodet 1866–1868 vähensivät hieman Kalajoen ja Himangan asukasmäärää.

Nykyään Kalajoki tunnetaan matkailukuntana. Kalajoen hiekkasärkät ovat olleet valtakunnallisesti tunnettu ja markkinoitu lomakohde jo 1970-luvulta lähtien. Kalajoella on edelleen myös vahva maatalousperinne, ja maatiloilla tuotetaan yhä viljaa, perunoita, lihaa ja maitoa. Metalliteollisuutta Kalajoella vetävät muun muassa Kalajoen teräs ja Rahjan satama.

Kalajoen pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla nahkiaiset ja maidosta juoksutettu punainen hera.

Kalajoki

Kalajoen kunta perustettiin vuonna 1865. Sen asukasluku kasvoi pitkään tasaisesti 1900-luvulla. 1920 kunnassa oli 5 780 asukasta. 1952 heitä oli 7 085 ja 1960 jo 7 373 asukasta. 1960-luku katkaisi kuitenkin suotuisan väestönkehityksen ja asukasluku laski vuoteen 1970 mennessä 6 979 asukkaaseen. 1970-luvulla väkiluku alkoi uudestaan kasvaa. Vuonna 1985 Kalajoella oli asukkaita 9 108. Siitä tuli kaupunki vuoden 2002 alussa.

Kalajokeen yhdistyi vuonna 1973 Rautio ja vuonna 2010 Himanka.

Himanka

Vuonna 1868 Himangasta muodostui oma pitäjä. Vuonna 1870 asukkaita oli jo 2 192, samana vuonna Kannuksen Mutkalamminkylästä siirrettiin kaksi taloa Himangan Himankakylään. Talot olivat Ainali ja Oja. Himangan asukasmäärää vähensivät 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa siirtolaisuus. Siirtolaiset muuttivat alueelta pääosin Amerikkaan. Paikallisia urheiluseuroja ovat Himangan Urheilijat, Himangan Roima sekä Himangan Pallo. Ahti Pöyhtäri, vuonna 1999 kuollut kunniamerkein palkittu sotaveteraani ja paikallispoliitikko, on kirjoittanut seudun historiasta. Hän oli syntynyt Himangalla 11. elokuuta 1918. Himanka on myös eräs Suomen merkittävimmistä ruokaperunan tuottajakunnista. Ennen vuotta 2010 tehtyä kuntaliitosta kunnan asukasluku oli 3 022.

Rautio

Kappeliseurakunnan oikeudet Rautio sai 11. marraskuuta 1826. Tällöin liitettiin myös Kärkisen kylä samaan kappeliin. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Rautio oikeutettiin 1912, mutta todellisuudessa tämä tapahtui vasta vuonna 1921. Pitäjässä oli kaksi isompaa kylää: Kirkonkylä ja Kärkinen. Asutuksen muodostumisen mukaan erotettiin myös seuraavat kylät: Huhtakylä, Hollanti, Sorvari, Taipale, Pahkamaa, Typpö ja Iso-oja. Vuonna 1970 pitäjässä oli 1 423 asukasta.

Kuntaliitokset

Raution kunta liittyi Kalajokeen 1973. Himangan kunta liittyi Kalajoen kaupunkiin 1. tammikuuta 2010. Uuden kunnan vaakunaksi tuli Himangan vaakuna. Samalla Himangan alue siirtyi Keski-Pohjanmaan maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kalajoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			11 984
1985			12 532
1990			12 728
1995			12 814
2000			12 376
2005			12 282
2010			12 562
2015			12 621
2020			12 358
Lähde: Tilastokeskus.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kalajoella oli 12 516 asukasta, joista 9 272 asui taajamissa, 2 935 haja-asutusalueilla ja 309:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kalajoen taajama-aste on 76,0 %. Kalajoen taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2017)
1	Kalajoen kirkonkylä	6 620
2	Himangan kirkonkylä*	1 708
3	Kalajoen hiekkasärkät	538
4	Rautio	406

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Himangan kirkonkylän asukkaista yksi asuu Kokkolan kaupungin puolella.

Uskonto

Uskontokuntiin kuuluminen Kalajoella, Tilastokeskus (2023)

  Luterilaisuus (81.6%)

  Muut uskonnot (1.5%)

  Uskontokuntiin kuulumattomat (16.9%)

Kalajoen kaupungissa 81,6 prosenttia asukkaista kuuluu Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon, kun koko maassa vastaava luku on 63,6 prosenttia (2023). Muihin uskontokuntiin kuuluu 1,5 prosenttia väestöstä ja uskontokuntiin kuulumattomia on 16,9 prosenttia väestöstä. Kalajoella toimii yksi evankelis-luterilainen seurakunta, Kalajoen seurakunta, joka kuuluu Oulun hiippakunnan alaiseen Kalajoen rovastikuntaan. Aikaisemmin nykyisen Kalajoen alueella ovat toimineet vuonna 2010 liitetty Himangan seurakunta ja vuonna 2006 liitetty Raution seurakunta.

Luterilaisten herätysliikkeiden piirissä Kalajoki kuuluu herätysliikkeiden maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Kalajoki ja Himanka kuuluvat rauhansanalaisuuden voimakkaan kannatuksen alueeseen. Kalajoella on voimakasta kannatusta myös vanhoillislestadiolaisuudelle sekä herännäisyydelle. Jossain määrin Kalajoella toimivat myös kansanlähetys ja uusheräys. Himangan alueella alkaa puolestaan evankelisuuden kannatusalue.

Rauhansanalaisuuden piirissä Kalajoella toimii Lähetysyhdistys Rauhan Sana, jolla on paikallisyhdistykset Kalajoella, Himangalla, Rautiossa ja Pahkalassa. Vanhoillislestadiolaisuuden piirissä Kalajoella toimii kolme rauhanyhdistystä: Kalajoen Mehtäkylän rauhanyhdistys, Kalajoen rauhanyhdistys sekä Raution seudun rauhanyhdistys. Uudenheräyksen piirissä Kalajoella toimii Kalajoen seudun Uusheräys. Herännäisyyden piirissä Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosasto on Kalajoen paikallisosasto.

Helluntailiikkeen piirissä Kalajoella toimii vuonna 1989 perustettu Kalajoen helluntaiseurakunta. Vapaakirkollisuuden piirissä Kalajoella toimii Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Kalajoen vapaaseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kalajoen alueella toimii Pohjois-Suomen ortodoksinen seurakunta.

Luonto ja maantiede

Kalajoki on maisemiltaan pohjoisessa laakeaa ja etelässä kumpuilevaa, jokiuomien halkomaa tasankoa.

Kallioperä on kivilajikoostumukseltaan vaihtelevaa. Kunnan pohjois- ja keskiosassa on pääasiassa graniittia ja granodioriittia ja eteläosassa kiillegneissiä ja migmaattia. Lisäksi kunnan alueella esiintyy muun muassa gabroa ja gneissejä, Pöntiönjoen koillispuolella on myös grano- ja kvartsidioriittia. Kalajoen kallioperässä on myös pieniä määriä arvokkaita mineraaleja, kuten molybdeeniä. Siellä täällä kunnan alueella, varsinkin rannikolla, on louhikoita, kalliomaastoa ja kivikkorantaisia saaria.

Yleisimmät maalajit ovat moreeni, turve ja tulvakerrostumat sekä rannikolta myös hietaa ja hiekkaa. Kalajoki on kuuluisa laajoista hiekkarannoistaan ja dyyneistään, joista huomattavimpia ovat lähes 20 metriä korkeat Tuomipakat. Kasvillisuuden sitomia dyynejä on runsaasti myös sisämaassa. Kaikkiaan Kalajoen rannoilla on hiekkadyynejä noin 600 hehtaaria. Jokilaaksoissa on tulva- ja rantahiekkakerroksia sekä savikoita.

Korkeuserot ovat Kalajoen alueella vähäiset, pääasiassa 5–10 metriä. Maaston korkeus kasvaa verkalleen rannikolta sisämaahan päin. Kunnan keski- ja eteläosassa maasto on loivasti kumpuilevaa ja korkeimmat kohoumat ylittävät 50 metrin tason. Ylävintä on Raution alueella, jossa on useita yli 80 metriä korkeita moreenimäkiä, kuten Riitaharju Rättyänojan ja Peräjärven välillä ja Taipaleenkangas Vääräjoen ja Hollannin välillä. Kalajoen alueella on useita soita. Rannikolla suot ovat pieniä, mutta sisämaassa laajempia. Suurimpia soita ovat Kaakkurinneva, Karhunmaanneva ja Paloneva.

Maankohoamisen jatkuvasti muokkaama rantaviiva on eteläistä osaa lukuun ottamatta eheä. Maankohoamisen vaikutuksesta veden alta paljastuu uutta maata, jonka aluksi valtaa kosteikkokasvillisuus. Etenkin Raumanjoen pohjoispuolella on kosteita rantaniittyjä. Rahjan saaristo muodostaa ainutlaatuisen maisemakokonaisuuden. Aavan meren keskellä, parin peninkulman päässä Kalajoen rannikosta kohoavat Kallankarit. Ulkokalla on vain vajaan hehtaarin laajuinen majakkasaari. Maakalla on noin kahden hehtaarin laajuinen kalliosaari, jonka lähellä oli aikoinaan Pohjanmaan tuottoisin kalastuspaikka.

Kunnan tärkeimmät vesiväylät ovat Kalajoki ja sen sivujoki Vääräjoki, Siiponjoki sekä puhdasvetinen Lestijoki, joka Saarenpäässä haarautuu kahtia (eteläinen haara on Tomujoki) ja yhtyy vähän ennen jokisuuta Raumanjoeksi. Kalajoen muita jokia ovat Himanganjoki ja Pöntiönjoki. Kunnan alueella ei ole lainkaan järviä, vain pieniä lampia.

Etäisyyksiä

Etäisyydet suurempiin asukaskeskuksiin valtateitä pitkin ovat:

• Ouluun 130 km (valtatie 8)
• Raaheen 60 km (valtatie 8)
• Ylivieskaan 40 km (valtatie 27)
• Kokkolaan 68 km (valtatie 8)
• Helsinkiin 548 kilometriä

Kylät

Kalajoella Kääntä Etelänkylä Kurikkala Kärkinen Mehtäkylä Pitkäsenkylä Pohjankylä Rahja Tynkä Typpö Vasankari

Rautiossa Alapäänkylä Kärkisenkylä Rautionkylä Typpönkylä Ylipäänkylä

Himangalla Ainali Hillilä Himankakylä Lahdensuu Pahkala Pernu Pöntiö Rautila Saarenpää Tomujoki Torvenkylä Kannuskylä

Elinkeinot

Teollisuus

Metsäteollisuus

Kalajoki, kuten koko Pohjanmaa, on metsän peittämää alankoa. Kalajoella on siis paljon metsää, sekä aikojen kuluessa ollut useita sahoja. Tällä hetkellä sahoja on ainoastaan yksi, Junnikkalan Saha.

Metalliteollisuus

Metalliteollisuuden yrityksiä ovat:

• Kalajoen Timanttikairaus (Oy Kati Ab) on yksityinen malminetsinnän palveluihin erikoistunut yritys.
• Konehuolto T. Pöyhtäri maatalouskoneisiin ja metallirakentamiseen erikoistunut yritys.

Maatalous

Kalajoella on paljon maataloutta ja kotieläintiloja. Paljon on esimerkiksi lehmä- ja lihakarjatiloja sekä turkistiloja.

Tuulivoimalat

TuuliWatti Oy alkoi rakentaa ke­vääl­lä 2014 Kalajoen Mus­ti­lan­kan­kaalle Suomen suurinta tuulivoimapuistoa. Puiston 22 tuu­li­voi­ma­lan ko­ko­nais­te­ho on 73 megawattia.

Matkailu

Kalajoen hiekkasärkät vetävät kesäisin turisteja.

• Hiekkasärkät

Palvelut

• Rahjan satama
• Tuontitukku.fi kalajokinen erilaisen tavaran verkkokauppa ja myymälä

Kulttuuri

Nähtävyydet

Kalajoen nähtävyyksiä ovat muun muassa Maakallan vanha miljöö saaristokirkkoineen Kallankareilla ja Ulkokallan majakkasaari, Hiekkasärkät ja Rahjan saaristo.

Kalajoen tiilikirkko on 1870-luvun lopulta. Vuonna 1802 rakennettu Kalajoen pappila paloi 2011 ja se kunnostettiin samana vuonna. Raution puukirkko on vuodelta 1800, Himangan puukirkko on muutaman vuoden sitä vanhempi.

Mestarihiihtäjä Jussi Kurikkalan patsas on Kalajoella, kuten myös muun muassa Oravaisten taistelussa kunnostautuneen Wilhelm von Schwerinin hauta.

Tapahtumat

• Kalajoen Syysmarkkinat. Aina Kokkolan kaupungin kauppa-alueen perustamisesta vuonna 1620 lähtien on Kalajoella pidetty markkinoita. Nämä markkinat pidetään syksyisin Plassilla, joka on Kalajoen vanhinta aluetta.
• Hiekkasärkkäin juhannus. Kalajoen Juhannus -musiikkifestivaali on kerännyt ihmisiä vuosittain ympäri Suomea hiekkarannoille.
• Kalajoen venetsialaiset
• Loma-asuntomessut 2014. Suomen Asuntomessut ja Kalajoen kaupunki järjestivät kesällä 2014 Hiekkasärkillä loma-asuntomessut.
• Kalajoki X-Games. Ensimmäistä kertaa vuonna 2007 järjestetty tapahtuma tuo Kalajoelle Suomen parhaimmistoa lumilautailun ja Newschoolin saralta. Tapahtuman ajankohta on kesäkuun alussa Hiekkasärkillä.
• Kalajoki Messut, järjestetään viiden vuoden välein.
• Beachfutis Finnish Open. Jokakesäinen beachfutis-tapahtuma, joka järjestetään Hiekkasärkkäin alueella.
• Miss Hiekkasärkät. Jokakesäinen tapahtuma, jossa valitaan Miss Hiekkasärkät, tapahtuman järjestää Mallitoimisto Matiné.
• Bimmer Party. Bimmer Tuning Club Of Finlandin kesä-heinäkuun vaihteessa järjestämä tapahtuma BMW-henkilöautojen omistajille ja niistä kiinnostuneille. Tapahtuma-alueena on Kalajoen pienlentokonekenttä.
• Rannikon vahvin mies -kisa. Tapahtuman järjestää Ravintola Dyyni.
• Kajari - kalajokisen kevyen musiikin festivaali. Kalajoen torialueella aina elokuun ensimmäisenä lauantaina.
• Raumankarin markkinat. Nämä markkinat pidetään Himangalla Raumankarilla joka vuosi heinäkuussa.

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kalajoella vuonna 1983. Evankelisuuden evankeliumijuhla järjestettiin Kalajoella vuonna 2018.

Tunnettuja kalajokisia

Henkilöitä

• Antti Haapakoski, pika-aitajuoksija
• Arto Haveri, professori (Tampereen yliopisto)
• Matti Heusala (1893–1966), teollisuusneuvos, pistooliammunnan Suomen mestari
• Väinö Heusala, pistooliampuja, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Pekka Himanka, iskelmälaulaja
• Timo Honkela, tekoälytutkija, professori (1962–2020)
• Jussi Jokinen, jääkiekkoilija
• Lauri Järvinen, kirjailija
• Olga K, radio- ja televisiojuontaja
• Juho Kauro, koripalloilija
• Katri Mustola, pikajuoksija
• Tuomas Katajala, oopperalaulaja
• Vilho H. Kivioja, kirkkoherra, kansanedustaja (1929–1945)
• Klaus Korhonen, pastori, Suomen Helluntaikirkon johtaja (2005–2009)
• Jussi Kurikkala, mestarihiihtäjä
• Aale Mantila, näyttelijä
• Mauri Myllymäki, pituushyppääjä, selostaja
• Antti Niska, teollisuusneuvos
• Heikki Niska, kirjailija
• Pekka Niska, nosturiyritys Pekkaniska Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja
• Heikki Niskakangas, professori (Helsingin kauppakorkeakoulu)
• Rainer Nygård, muusikko
• Eino Pernu, jääkärikapteeni
• Helena Petäistö, toimittaja
• Joni Puurula, jääkiekkoilija
• Jaakko Rahja, venäjänsuomalainen poliitikko
• Juho Saari, hyvinvointisosiologian professori
• Timo Seikkula, jääkiekkoilija
• Elias Simojoki, pappi, aktivisti
• Janne Tähkä, salibandyn pelaaja
• Iikka Törnvall, jääkiekkoilija
• Maarit Verronen, kirjailija

Muita

• Diablo (yhtye), metalli-yhtye
• iRonica, metalli-yhtye
• Jeavestone, rock-yhtye

Ystävyyskaupungit

• Izumo (Japani)
• Taki (Japani)
• Vansbro (Ruotsi)
• Balatonalmádi (Unkari)

Urheiluseurat ja yhdistykset

Kalajoella on monenlaisia urheiluseuroja ja yhdistyksiä, alla listattuna tärkeimmät.

• Liigasärkät
• Himangan Metsästysseura ry
• Kalajoen Junkkarit
• Kalajokilaakson Golf ry
• Kalajoen metsästysyhdistys
• Kalajoen reserviläiset ry
• Kalajoen Naisvoimistelijat
• Kallan purjehtijat
• Kalajoen V- ja U-seura Riento
• Raution Kisailijat
• Kalajoen Tennisseura
• Tyngän Vesa
• Kalajoen Latu ry
• Junkkarit Hockey Team
• Kalajoen Lentopallo
• Kalajoen Pallo -92 ry
• JHT Kalajoki
• Rannikon Ratsastajat
• Kalajoen Keilailuliitto
• Kalajoki Bowling Club
• Keski-Pohjanmaan laskuvarjourheilijat
• Kalajoen Han Moo Do
• Kalajoen uimaseura
• Kalajoen Ilmailukerho
• Kalajoen Moottorikelkkailijat
• Kalajoen moottorikerho/urheiluautoilijat
• Kalajoki Beach Riders
• Sea City Cruisers -Kalajoki ry
• Kalajoen Koiraharrastajat ry
• Golden Beach Disc Golfers

Kuvagalleria

Näkymiä

• 
  Eteläpuolen silta, nk. Sokkarinsilta.
• 
  Auringonlasku Kalajoen hiekkasärkillä.
• 
  Kaljaasi Ansio Maakallan satamassa.
• 
  Helsingin Olympialaisten soihtuviesti Kalajoella heinäkuussa 1952.

Merkittäviä rakennuksia

• 
  Kalajoen kaupungintalo
• 
  Kalajoen kirkko
• 
  Kalajoen kirkon tapuli
• 
  Himangan kirkko
• 
  Tuulivoimaloita Mustilankankaan tuulivoimapuistossa

Katso myös

• Luettelo Kalajoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kalajoki Wikimedia Commonsissa

• Kalajoen kaupungin kotisivut
• Tilastokeskus - Kalajoen avainluvut
• Kalajoen matkailun ja vapaa-ajan sivusto, Kalajoki Matkailuyhdistys Ry
• Kalajokiseutu-lehti
• Kalajoen Juhannuksen kotisivut
• Kalajoen kartta
• Kalajoen pappila 1802