Kajaani

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 27. huhtikuuta 2023 kello 22.40 käyttäjän MailariX (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Suomen kaupunkia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Kajaani
Kajana

vaakuna

sijainti

Sijainti 64°13′30″N, 027°44′00″E
Maakunta Kainuun maakunta
Seutukunta Kajaanin seutukunta
Kuntanumero 205
Hallinnollinen keskus Kajaanin keskustaajama
Perustettu 1651
Kuntaliitokset Kajaanin mlk (1977)
Vuolijoki (2007)
Kokonaispinta-ala 2 263,82 km²
37:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 1 834,73 km²
– sisävesi 429,09 km²
Väkiluku 36 517
32:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 19,90 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 60,4 %
– yli 64-v. 24,0 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 93,0 %
– ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 6,8 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 13,4 % (2017)
Kaupunginjohtaja Jari Tolonen[6]
Hallituksen puheenjohtaja Teuvo Hatva (kesk.)[7]
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
– puheenjohtaja Eila Aavakare (ps.)[8]
  2021–2025[9]
 • Kesk.
 • PS
 • Vas.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • KD
12
11
9
8
6
4
1
www.kajaani.fi

Kajaani (ruots. Kajana) on Suomen kaupunki ja Kainuun maakuntakeskus, joka sijaitsee Oulujärven itäpuolella Kajaaninjoen varrella Kainuun maakunnassa.

Kajaanin naapurikunnat ovat Paltamo, Pyhäntä, Siikalatva, Sonkajärvi, Sotkamo, Vaala ja Vieremä, joista Paltamo ja Sotkamo kuuluvat Kainuuseen, Pyhäntä, Siikalatva ja Vaala Pohjois-Pohjanmaahan, Sonkajärvi ja Vieremä Pohjois-Savoon.

Elias Lönnrot toimi piirilääkärinä Kajaanissa 1833–1853 kerätessään runoja Kalevalaan Vienan Karjalasta. Kajaanin suuriin merkkihenkilöihin kuuluu myös runoilija Eino Leino, ja presidentti Urho Kekkonen kävi koulunsa Kajaanin lyseossa[10].

Kajaanissa sijaitsee Kainuun prikaati, jonka vahvuus on noin 4 000 varusmiestä, henkilöstöä on noin 500.

Historia

Pääartikkeli: Kajaanin historia
Kajaanin linnan raunioita.

Kajaanin seudun asutuksen juuret ovat vuosituhansien takaisessa menneisyydessä.

Kajaanin kaupungin perusti kreivi Pietari Brahe 6. maaliskuuta 1651 vapaaherrakuntansa keskukseksi. Erillinen Kajaanin maalaiskunta oli olemassa vuosina 1655–1786 ja 1897–1977. Sen keskus oli kaupungin ja joen pohjoispuolella.[11] Kajaanin väkiluku oli 1650-luvulla vain 400 asukasta, ja taloja kaupungissa oli joitain kymmeniä. Vuonna 1815 väkiluku oli 313 ja vielä vuonna 1900 se oli vain 1 264 henkeä[11].

1900-luku oli Kajaanille tärkeää aikaa kasvun kannalta. Toisen maailmansodan aikana Kajaani joutui kokemaan kovia, sillä huomattava osa sen asuinrakennuksista tuhoutui useissa pommituksissa. Myös monet ydinkeskustan liiketalot tuhoutuivat. Rakentaminen ja väestönkasvu oli erityisen voimakasta varsinkin jatkosodan jälkeisenä aikana. Kaupunki on 1990-luvun puolivälistä alkaen kärsinyt muuttotappiosta, kun erityisesti nuoret ikäluokat ovat muuttaneet muun muassa Ouluun.[12][13]

Luonto

Oulujärven Paltaselkä kuvattuna Kajaanin Paltaniemeltä pohjoiseen päin.
Auringonottajia Paltaniemen rannalla heinäkuussa 2014.
Ämmäkosken voimalaitos Kajaaninjoen varrella.

Kajaanin luonnonmaisemat ovat vaihtelevat, sillä kaupunki sijaitsee Kainuun vaara-alueen ja Suomenselän vaihettumisvyöhykkeellä. Maisemien rungon muodostavat kivilajikoostumukseltaan kirjava kallioperä ja mannerjäätikön aikaiset muodostumat.

Kallioperä

Kallioperältään Kajaanin alue jakaantuu kahteen selväpiirteiseen osaan. Länsiosassa Kajaaninjoen eteläpuolella on laaja yhtenäinen graniittialue. Itä- ja pohjoisosa taas ovat liuskekivien muodostamaa aluetta. Kaupungin keskustan kohdilta ulottuu muutaman kilometrin mittainen graniittikiila myös joen pohjoispuolelle. Sitä kiertää liuskevyöhyke, jossa on erilaisia gneissejä ja migmatiittia. Gneissivyöhyke jatkuu joen eteläpuolelle, jossa tavataan laajoja alueita myös kvartsiittia, kiilleliusketta ja fylliittiä. Kvartsiittia esiintyy erityisesti korkeimpien kohoumien kuten Lehtovaaran kallioperässä. Lehtovaaran alueella tavataan hieman myös dolomiittikallioperää. Kunnan länsiosassa on peridotiitti-, gabro- ja amfiboliittiesiintymiä.

Maaperä

Tärkein kivennäismaalaji Kajaaninkin alueella on luonnollisesti moreeni. Moreenipeitteen paksuus vaihtelee ja se on kohoumien kohdalla ohuempi kuin alavammilla alueilla. Kuitenkin esimerkiksi Kajaanin kaakkoisosissa moreeni esiintyy paikoin drumliinimaisina muodostumina. Myös kumpumoreeneja tavataan Kajaanin eteläosassa. Kohoumien väliset notkelmat, samoin kuin laajemmat tasaiset alueet etenkin kaupungin länsi- ja eteläosissa ovat turvekerrostumien peitossa. Turvemaita on Kajaanin alueen eteläpuolella huomattavasti enemmän kuin pohjoisosassa. Glasifluviaalinen aines esiintyy harvoissa kohdin selväpiirteisinä harjumuodostumina. Yleisimmin sitä esiintyy laajoina tasanteina tai kuoppakenttinä. Kajaanin laajimmat lajittuneiden maalajien esiintymät liittyvät harjujaksoon. Hiekkaesiintymiä on myös muun muassa Koutalahdessa ja Vuoreslahden perällä. Savimaalajeja on pieninä esiintyminä esimerkiksi Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Kajaaninjoen rannalla.

Kajaanin läpi kulkee huomattava harjujakso. Se alkaa Pohjois-Karjalan puolelta, kulkee Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin kautta Kajaaniin ja suuntautuu sieltä edelleen Manamansalon ja Rokuan kautta luodetta kohti. Kajaanin alueella harjujakson kuuluvat Matinmäen – Mustikkamäen alue, Paltaniemi, Koutaniemi ja Ärjänsaari. Pekonkankaan – Salmijärven harjujakso kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Suhteellisilta korkeussuhteiltaan pääosa Kajaanin alueesta on loivasti kumpuilevaa, lähinnä kankaremaata. Korkeusvaihtelut kasvavat itään ja pohjoiseen päin ja osassa aluetta avataan vuorimaatakin. Absoluuttinen korkeus kohoaa Oulujärven rannasta kohti itään ja kaakkoa. Kaupungin kaakkoisosassa Karsikkovaaran-Lahnasjärven seudulla keskikorkeus on yli 220 m, koillisosassa keskikorkeus on lähes 200 m. Kajaanin korkein vaara on Sotkamon vastaisella rajalla kohoava Leihunvaara (277 m). Myös tunnettu Lehtovaara kohoaa yli 270 metrin. Kunnan länsiosassa maasto viettää loivasti etelästä pohjoiseen. Täällä myös on paljon ylävää kumpumaata, mutta alueen korkein kohouma Saaresmäki on vain 229 m.

Kajaaninjoen eteläpuolella, suunnilleen linjan Sarvivaara-Hoikankankaan eteläpuolisella alueella, maasto on poikkeuksellisen kivistä ja huuhtoutunutta. Muinaisen Sotkamon jääjärven purkausuomasto sijaitsi todennäköisesti juuri näillä kohdin. Uomia esiintyy koko Kattilamäen ja Sarvivaaran välisellä alueella ja viimeinen niistä on Sarvivaaran länsipuolella. Sotkamon jääjärven purkautuminen on alkanut n. 200 m nykyiseltä tasolta ja putouskorkeutta silloiselle Itämeren tasolle oli 25 m, joten alueella on täytynyt olla mahtavia koskia. Tämä selittää alueen nykyisen maaston kivisyyden ja huuhtoutuneisuuden.

Vesistöt

Kajaanin alueen vedet kuuluvat pääasiassa Oulujärven vesistöön. Vain hyvin pieni osa vesistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Oulujärven rantaa kuuluu pitkän matkaa Kajaaniin, pohjoisesta Jormuanlahden seudulta etelään aina Kouraniemen eteläpuolelle. Välillä sijaitsee muun muassa ennen jyrkistä vyöryvistä rannoistaan tunnettu Paltaniemi. Idässä Kajaanin alueeseen kuuluvat Sotkamon reitin länsipäässä Nuasjärvessä olevat Kuluntalahti ja pääosa Rehjanselkää. Kaupungin keskustan läpi virtaa Kajaaninjoki juoksuttaa Sotkamon reittiä pitkin tulevat vedet Oulujärveen. Sotkamoon saakka ulottuvan Nuasjärven vedenpinnan korkeus on 137 m ja Oulujärven vedenpinta 122 m joten putousta on lyhyellä matkalla lähes 15 m. Kaupungin kohdalla on kaksi vesivoimalaa, Koivukosken ja Ämmänkosken voimalat. Lännessä huomattavimmat joet ovat Vuolijoki ja Vuottojoki. Kaupungin alueella on myös lukuisia pikkujärviä ja -jokia. Suurin osa kaupungin alueen vesistöistä kuuluu Kajaaninjoen valuma-alueeseen, mutta on myös pienempiä jokia tai puroja, jotka purkavat valuma-alueensa suoraan Oulujärveen. Maininnan ansaitsee Kajaanin alueen lounaisosassa sijaitseva Mainuanjoki.

Oulujärven rannalla sijaitsevat Kajaanin harjut ovat tunnettuja korkeista ja jyrkistä törmistään. Tyrsky on kuluttanut harjun rinteisiin jyrkkiä vyörytörmiä Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Ärjänsaaressa. Oulunjärven kallistuessa hiljalleen maankohoamisen myötä kohti kaakkoa järvenpinta on noussut ja kuluttanut rantoja. Paltaniemen vanha hautausmaakin on osittain vyörynyt aaltoihin. Oulujärven säännöstely 1950-luvulta lähtien on kuitenkin melkein keskeyttänyt eroosion ja törmät ovat alkaneet metsittyä.

Metsät ja suot

Kasvitieteellisesti Kajaani sijoittuu vaihettumisvyöhykkeeseen jossa tavataan sekä pohjoista että eteläistä vaikutusta. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu seuraa paljolti pinnanmuotojen sekä maa- ja kalloperän vaihteluita. Tärkeimmät kasvillisuudet muodot ovat luonnollisesti metsät ja suot. Kajaani kuuluu alueeseen, jossa maa-alasta on suota yli kolmannes. Eteläosan vedenjakajaseuduilla ja länsiosan alavilla mailla suota on jopa yli 60 % maapinta-alasta. Merkittävä osa suoalasta on kuitenkin samalla luettava metsämaahan.

Kajaani ilmastodiagrammi
THMHTKHESLMJ
 
 
19
 
-8
-14
 
 
19
 
-7
-14
 
 
19
 
-1
-10
 
 
16
 
5
-4
 
 
23
 
12
2
 
 
39
 
18
8
 
 
43
 
20
11
 
 
47
 
17
9
 
 
29
 
12
5
 
 
31
 
5
0
 
 
24
 
-2
-6
 
 
21
 
-7
-11
lämpötila celsiusasteina
sademäärä millimetreinä
Lähde: FORECA

Kajaanin alue kuuluu Pohjanmaa-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Suhteellisesti suurin osa metsäalasta on tuoreita kangasmetsiä, mutta myös kuivahkoja kankaita on runsaasti. Myös lehtomaisia kankaita, jopa lehtometsiä tavataan kaupungin alueella. Kuivimmilla lajittuneiden maalajien alueilla esiintyy myös variksenmarja-kanerva-tyypin kuivia kankaita. Kajaanin metsämaista on puolet mäntyvaltaisia. Näitä on paitsi kuivien kankaiden metsät myös varsin kaupungin eteläosassa yleisesti esiintyvät rämeet. Kuusimetsiä on runsaasti ja lehtipuuvaltaisia metsiä noin viisi prosenttia metsäalasta loppujen ollessa puuttomia.

Kajaani kuuluu Pohjanmaan aapasuoalueeseen. Tutkittujen soiden turvekerrosten keskipaksuudet ovat vaihdelleet 0,5–2,3 metrin välillä. Valtaosa soista on ojitettu. Lännessä entisen Vuolijoen pitäjän alue on runsassoinen. Alueen suurimpia soita ovat Humpinsuo, Kaakkurisuo, Lämpsänneva ja Väyryneva.

Ilmasto

Vuoden keskilämpötila on Kajaanissa n. +1,1…+2,0 °C[14]. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun, keskilämpötila on n. +15 °C[15] ja kylmimmän kuukauden, helmikuun −16…−18 °C[16]. Termisen kasvukauden pituus on Kajaanissa n. 145 vuorokautta.[17] Pysyvän lumipeitteen Kajaani saa keskimäärin 15. marraskuuta ja lumipeite häviää aukeilta mailta 30. huhtikuuta ja 10. toukokuuta välisenä aikana. Lumipeitteen syvyys maaliskuussa on keskimäärin 75 cm.[18]

Kajaanin lentoaseman ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −6,3 −6,0 −0,9 5,5 12,7 17,9 20,9 18,3 12,5 5,0 −0,4 −3,8 ka. 6,3
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13,7 −14,3 −10,0 −3,6 2,1 7,9 11,1 9,4 5,1 0,1 −5,3 −10,2 ka. −1,8
Vrk:n keskilämpötila (°C) −9,5 −9,7 −5,0 1,2 7,8 13,4 16,2 14,0 8,9 2,8 −2,4 −6,4 ka. 2,6
Sademäärä (mm) 34 27 27 26 50 66 82 69 60 53 46 44 Σ 584
Sadepäivät (d) 10 9 8 7 9 10 11 10 10 11 11 11 Σ 117
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−6,3
−13,7
−6,0
−14,3
−0,9
−10,0
5,5
−3,6
12,7
2,1
17,9
7,9
20,9
11,1
18,3
9,4
12,5
5,1
5,0
0,1
−0,4
−5,3
−3,8
−10,2
S
a
d
a
n
t
a 		34
27
27
26
50
66
82
69
60
53
46
44


Väestö

Kajaanissa asui 31.12.2021 yhteensä 36 493 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 34 841 eli 95,5% väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 39 eli 0,1%. Saamea puhui kaksi henkeä. Vieraskielisiä oli kunnassa 1 611 eli 4,4%.[19] Näihin kieliin kuuluivat ainakin venäjä (622 puhujaa), arabia (186 puhujaa), kurdi (68 puhujaa), somali (67 puhujaa), englanti (53 puhujaa), thai (48 puhujaa), viro (40 puhujaa), farsi (34 puhujaa), tigrinja (33 puhujaa), espanja (28 puhujaa), kiina (26 puhujaa), puola (25 puhujaa), ukraina (22 puhujaa), swahili (21 puhujaa), portugali (19 puhujaa), vietnam (19 puhujaa), amhara (18 puhujaa), ruanda (18 puhujaa), turkki (18 puhujaa), tagalog (17 puhujaa), turkmeeni (17 puhujaa), saksa (14 puhujaa) ja albania (10 puhujaa).[20]

Väestöstä 71% kuului vuonna 2021 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 2,9% muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 26,1% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[19]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kajaanin väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 38 016
1985
  
 39 416
1990
  
 39 577
1995
  
 39 827
2000
  
 38 912
2005
  
 38 217
2010
  
 38 157
2015
  
 37 622
2020
  
 36 700
Lähde: Tilastokeskus.[21]

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Kajaanissa oli 37 239 asukasta, joista 32 518 asui taajamissa, 4 393 haja-asutusalueilla ja 328:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kajaanin taajama-aste on 88,1 %.[22] Kajaanin taajamaväestö jakautuu kuuden eri taajaman kesken[23]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1 Kajaanin keskustaajama 30 028
2 Otanmäki 650
3 Kirkkoaho 622
4 Kuluntalahti 512
5 Vuolijoen kirkonkylä 410
6 Paltaniemi 296

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Talous

Škoda Transtech Oy on suomalainen kiskokaluston valmistaja, jonka tehdas on Kajaanin Otanmäessä.

Yritykset ja liike-elämä

Kauppakatu Kajaanin ydinkeskustassa.

Kajaanilaisia nykyisiä, entisiä ja suunniteltuja yrityksiä ovat muun muassa:

Koulutus

Oppilaitokset

Kajaanissa on 14 peruskoulua: Jormuan koulu, Kajaanin lyseo, Keskuskoulu, Kuluntalahden koulu, Kätönlahden koulu, Lehtikankaan koulu, Lohtajan koulu, Nakertajan koulu, Otanmäen koulu, Palokankanaan koulu, Seminaarin koulu, Soidinsuon koulu, Teppanan koulu ja Vuolijoen koulu.[24] Kajaanin lukio ja Kainuun ammattiopisto muodostavat Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen.[25] Yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa toimivat Kajaanin yliopistokeskus ja Kajaanin ammattikorkeakoulu.[26]

Kulttuuri

Kajaanin evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkko.
Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkko

Kajaanissa ilmestyy kuusipäiväinen viikkolehti Kainuun Sanomat (1918) ja paikallislehti Koti-Kajaani. Näitten lisäksi lukuisat yhteisöt ja yhdistykset toimittavat omia tiedotuslehtiään, säännöllisimmin ilmestyy Kajaanin luterilaisen seurakunnan Seurakuntalehti (1958).

Nähtävyydet

Paltaniemen kuvakirkko.
Eino Leinon talo Paltaniemessä.
Vuolijoen kirkko on Kainuun ainoa kivikirkko.

Kuvataide

Kajaanissa on toiminut vuodesta 1993 lähtien Kajaanin taidemuseo, joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty 1980-luvulta alkaen.

Teatteri

Teatteritoimintaa Kajaanissa harrastettiin koko 1900-luvun ajan, ja vuodesta 1969 kaupungissa on toiminut Kajaanin kaupunginteatteri. Se on nykyisin myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna 2003 vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana.

Osana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaa käynnistettiin syksyllä 2003 Generaattori (Arkistoitu – Internet Archive)-hanke. Hankkeen tavoitteena oli luoda seudun taiteilijoille toimintaedellytyksiä ja kouluttaa sekä nuoria että ammattimaisia taiteen tekijöitä. Näkyvin osa Generaattoria oli vilkas toiminta omalla näyttämöllä sekä useat eri tapahtumat. Kulttuuriprojektia on jatkanut alkuvuodesta 2007 toimintansa aloittanut kulttuuriosuuskunta G-voima. G-voima on Generaattorin, Routa ry:n [27], Kajaanin harrastajateatterin [28] sekä paikallisten esittävän ja visuaalisen taiteen ammattilaisten muodostama osuuskunta.

Musiikki

Kainuun musiikkiopisto on perustettu vuonna 1957. Se on Kajaanin kaupungin omistama maakunnallinen taideoppilaitos. Opisto on osa Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskusta. Oppilaskonsertteja on vuosittain noin 60. Kainuun musiikkiopiston tanssiosasto Ballet Kaukametsä järjestää luovan tanssin ja taidetanssin perusopetusta eri-ikäisille tanssijoille. Taiteita opetetaan myös kansalaisopistossa, Kaukametsän opistossa.

1950-luvun lopulla Kajaanissa aloitti toimintansa orkesteri, joka laajeni, kun Kuopion varuskuntasoittokunta siirtyi Kajaaniin 1963. Vuoteen 1968 mennessä hahmottui paikallisten tanssimuusikkojen kanssa yhteistyönä big band. Vuonna 1974 aloitettiin aluemusiikkitoiminta ja tuolloin Kajaani Big Band muuttui ensimmäisenä Suomessa kunnalliseksi päätoimiseksi kevyenmusiikin ammattiorkesteriksi. Se työllisti aluksi neljä päätoimista ammattimuusikkoa. Laajimmillaan toiminnassa oli kapellimestari, 3 äänenjohtajaa ja 14 muusikkoa. Puuhamiehinä olivat muun muassa Ilpo Saastamoinen, Sakari Kukko ja Arto Piispanen. Kajaani Quartetin solisteina vierailivat muun muassa Richie Cole, Bob Stewart, M. A. Numminen, J. Karjalainen, Pepe Ahlqvist, Ailu Gaup, Raoul Björkenheim ja Carola. Toimintaa jatkoi Kainuun Sotilassoittokunta vuodesta 1990 vuoteen 2013, jolloin se lakkautettiin puolustusvoimien rakenneuudistusten yhteydessä.

Kajaanissa vaikuttaneita säveltäjiä ovat muun muassa Martti Hela ja Eero Sipilä. lähde?

Tapahtumat

Kajaanin merkittävimpiä kulttuuritapahtumia ovat vuosittain järjestettävät Kajaanin Runoviikko ja Kajaani tanssii.

Kajaanissa on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Kajaanissa kuusi kertaa, vuosina 1913, 1923, 1930, 1938, 1960 sekä 1978.[29] Herättäjäjuhlat on järjestetty Kajaanissa kaksi kertaa: 1932 ja 1998.[30]

Jokavuotinen Kainuun kennelpiirin järjestämä Kajaanin kansainvälinen Tamminäyttely on merkittävä tapahtuma. Kainuun Rastiviikko juostaan noin joka viides vuosi Kajaanissa, vetovastuu vaihtuu kainuulaisten urheiluseurojen välillä vuosittain. Kajaanissa järjestetään myös joka kesä Markkinakatu, jolloin Kauppakadun valtaa 150 myyntikojua.

Kajaanin Hevosharrastekeskus ja Kajaanin Ratsastusseura järjestävät yhteistyössä vuosittain Lady Meeting -kouluratsastustapahtuman, jossa yli 18-vuotiaat naiset ratsastavat kouluratsastusohjelmia kuten tavallisissa kouluratsastuskilpailuissa, ainoana erona jokaisen ratsastajan ladymainen asu. Lady Meetingin lisäksi KRS ja KHK järjestävät Kainuun Pojjaat -esteratsastuskilpailu, joka on avoin kaikille mies- ja poikaratsastajille.

Syksyllä 2010 Kajaanin Ratsastusseura järjesti tempauksen Ponikuninkuusravien yhteydessä. Kajaanin raviradalle kerättiin 845 keppihevosratsastajaa, jotka kirmailivat raviradalla 5 minuuttia. Tapahtumalla yritettiin saada eri-ikäisiä ihmisiä liikkumaan uudella tavalla, sekä samalla saatiin maailmanennätys, joka pääsi myös Guinnessin ennätyskirjaan.lähde?

Kesän suurin yleisötapahtuma Kajaanissa ovat Seppälän Maalaismarkkinat elokuun lopussa, jotka kokoavat koulutilalle yli 13 000 ihmistä. Kaksipäiväisessä tapahtumassa on mahdollista ostaa paikallisten tuottajien ja käsityöläisten tuotteita, tutustua kymmeniin erilaisiin maatilan eläimiin ja harvinaisempiin lemmikkeihin sekä näytöksiin. Tapahtuma on Kainuun ammattiopiston opettajien ja opiskelijoiden järjestämä.

Ruokakulttuuri

Kajaanin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla muikkukeitto.[31]

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kajaanissa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[32]:

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kajaanin kunnan nykyisellä alueella.[32]

Herätysliikkeet ja muut kirkkokunnat

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii herännäisyys[33] sekä vanhoillislestadiolaisuus, jolla on paikkakunnalla kaksi rauhanyhdistystä: Kajaanin rauhanyhdistys[34] sekä Vuolijoen rauhanyhdistys[35]. Myös evankelisuutta esiintyy paikkakunnalla[36]. Viidesläisyyttä edustavat Kansanlähetys, jolla toimii paikkakunnalla alueosasto Kainuun Ev.lut. Kansanlähetys ry, joka omistaa muun muassa paikkakunnalla kristillisen päiväkodin Pikku Karitsan[37], sekä Suomen Evankelisluterilainen Opiskelija- ja Koululaislähetys, joka järjestää Kajaanissa opiskelija-iltoja Kansanlähetyksen tiloissa[38]. Kajaanissa toimii Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Filippuksen luterilainen seurakunta[39].

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Kajaanin ortodoksinen seurakunta, jonka toimialueena on koko Kainuu ja jonka jäsenmäärä oli vuoden 2011 alussa 1 830 henkeä[40], helluntaiherätykseen lukeutuva Kajaanin helluntaiseurakunta[41], Suomen vapaakirkkoon kuuluva Kajaanin Vapaaseurakunta[42], Suomen Baptistikirkon seurakunta[43], Suomen Adventtikirkon Kajaanin Adventtiseurakunta[44] sekä Kajaanin Cityseurakunta[45].

Muita uskontoja edustaa islamilainen Kainuun islamilainen yhdyskunta Suomessa, jolla oli vuonna 2009 98 jäsentä ja jonka moskeija sijaitsee Kajaanissa.[46] Myös mormoneilla on oma seurakunta kaupungissa.[47] Lisäksi kaupungissa on Jehovan Todistajien seurakunta.

Hallinto ja politiikka

Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungintalo
Kansan Pirtti on talkoilla pystytetty työväentalo.
Sissilinna, entinen suojeluskuntatalo on nykyään kaupunginteatterin pieni näyttämö.
Pääartikkeli: Kajaanin kaupunginvaltuusto
paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SKDL
Vas. 		Kesk. Kok. SDP LKP SKL
KD 		SMP
PS 		Vihr. sit. Muut
1976 18 11 9 9 3 1 − 80,4 %
1980 16 12 10 9 1 1 2 − 78,6 %
1984 15 13 10 8 1 3 1 71,3 %
1988 14 15 9 8 − 1 2 2 65,9 %
1992 14 13 7 10 − 1 2 3 1a 66,0 %
1996 14 17 8 8 − − − 3 1b 56,6 %
2000 11 19 7 7 1 − 3 3c − 49,5 %
2004 11 18 8 9 1 − 2 2c − 50,9 %
2008 10 17 8 6 1 4 2 3 52,7 %
2012 8 13 8 7 1 9 2 3 51,5 %
2017 10 14 8 7 − 1 6 5 49,3 %
2021 9 12 8 6 1 11 4 46,5 %
a Kajaanin asukasliiton yhteislista
b Kajaani nyt
c Yhdessä Kajaani Sitoutumattomat
Lähteet: Tilastokeskus,[48] Oikeusministeriö,[49] Yleisradio[50] Yleisradio[51]

Kaupunginjohtajat

Kajaanin nykyinen kaupunginjohtaja on Jari Tolonen.[6] Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Eila Aavakare[8] ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana Teuvo Hatva[7].

Urheilu ja liikunta

Kajaanissa on monipuolinen urheilutarjonta. Vimpelinlaakson ulkoilu- ja urheilukeskuksessa on monitoimikenttä muun muassa yleisurheilulle ja jalkapallolle, Kajaanin jäähalli ja tennishalli.[52] Kajaanin liikuntapuistossa on hiekkatekonurmi pesäpalloilijoille ja uusi ajanmukainen jalkapallokenttä keinonurmella varustettuna. Kajaanin uusi vesiliikuntakeskus, Kaukavesi otettiin käyttöön 29.11.2013. Vesiliikuntakeskus sijaitsee Hotelli Kajanuksen ja Kaukametsän kulttuuri- ja kongressikeskuksen välittömässä läheisyydessä. Sisälajien harrastajille yksi vaihtoehto on Kajaanihalli.[53] Omat paikkansa on myös keilaajille[54] ja golfaajille.[55] Jalka- ja pesäpalloilijoilla sekä golfaajilla on mahdollisuus talviharjoitteluun Kajaanin pallohallissa.[56] Kaupunki ylläpitää myös laajaa latuverkostoa maastohiihdon harrastajille, talvisin on latuyhteys jäätilanteen salliessa Vuokatin Katinkultaan ja Vuokatinvaaran latureiteille.

Jääkiekossa Kajaania edustaa Kajaanin Hokki, joka voitti Mestiksen vuonna 2007. Pesäpallon lippulaiva Kajaanissa on Kajaanin Pallokerho.[57] Jalkapallossa Kajaanin miesten mainetta ylläpitävät AC Kajaani,[58] FC Tarmo,[59] Kajaanin Haka, Kajaanin Palloilijat sekä uusimpana tulokkaana Spartak[60]. Naisten jalkapallojoukkueena toimii vuoden 2007 lopussa perustettu FC Wimma.

Salibandyssa Kajaania edustaa Papas, joka pelasi kaudella 2013–2014 2. divisioonassa Pohjois-Suomen lohkossa.[61] He pelaavat Kajaanihallissa.[62]

Kajaanissa toimii myös Kajaanin Ratsastusseura[63], joka on Nuori Suomi Sinettiseuran ansainnut ratsastusseura. Seura on valittu useita kertoja Suomen parhaaksi ratsastusseuraksi. KRS:n kanssa yhteistyötä tekee Kuluntalahdessa sijaitseva Kajaanin Hevosharrastekeskus.[64] Kuluntalahdessa on kaksi maneesia, Kajaanin ravirata, kaksi suurta hiekkakenttää, suuri soramurskakenttä maastoratsastusmahdollisuudet sekä pyöröaitauksia.

Kajaanissa toimii useita tanssi- ja voimisteluseuroja, kuten Kajaanin Elo, Kajaanin Casamba, Kajaani Dance ja Kajaani Gymnastic.

Kajaanin Honka on koripallon kasvattajaseura, jonka edustusjoukkue pelaa III-divisioonassa.[65]

Ystävyyskaupungit

Lähde:[66]

Liikenneyhteydet

Matkustajajuna Kajaanin rautatieasemalla.

Välimatkoja muihin kuntiin

Matkat laskettu maanteitä pitkin lyhimpiä reittejä käyttäen.

Postimerkkejä

7. heinäkuuta 1951 Suomessa julkaistiin ruskea 20 markan arvoinen postimerkki Kajaanin kaupungin 300-vuotisjuhlien kunniaksi. Postimerkissä näkyvät Ämmäkosken saaressa oleva Isak Rasmuksenpojan johdolla 1604-1619 rakennettu Kajaanin linna (1619-1717), Koivukosken voimalaitos ja Jac Ahrenbergin Kajaanin kirkko (1896) sekä Engelin suunnitteleman Kajaanin raatihuoneen tornit.

Katso myös

Lähteet

  • Kalevi Rikkinen ym.: Finlandia, Otavan iso maammekirja 8. Helsinki: Otava, 1986. ISBN 951-1-09142-5
  • Pulma, Panu & Turpeinen, Oiva: Pikkukaupungin unelmia: Kajaani 1906–1976. Kajaani: Kajaanin kaupunki, 1994. ISBN 951-800-201-0

Viitteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Organisatio Kajaanin kaupunki. Viitattu 24.9.2021.
  7. ↑ a b Kaupunginhallitus Kajaanin kaupunki. Viitattu 24.9.2021.
  8. ↑ a b Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupunki. Viitattu 24.9.2021.
  9. ↑ Kuntavaalit 2021 – Kajaani Tieto- ja tulospalvelu. Oikeusministeriö. Viitattu 23.8.2021.
  10. ↑ Mediataju Oy: Kajaani – Nälkämaan pääkaupunki 26.4.2007. MTV3.fi – Matkailu. Viitattu 4.9.2010.
  11. ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 588. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  12. ↑ Näistä kun­nis­ta Ouluun muu­te­taan eniten – tu­le­vai­suu­des­sa tu­lo­muu­tos­sa voi olla edessä iso muutos kaleva.fi.
  13. ↑ Kajaanin muuttotappiokierre vie kaupungista tärkeimmän ikäluokan – "Politiikka on meitä vastaan" mtvuutiset.fi.
  14. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ajan-tilastot
  15. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/kesakuu
  16. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/helmikuu
  17. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/terminen-kasvukausi
  18. ↑ http://ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot
  19. ↑ a b Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 25.5.2022.[vanhentunut linkki]
  20. ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 25.5.2022.[vanhentunut linkki]
  21. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 8.1.2018.
  22. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  23. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 4.12.2018.
  24. ↑ Peruskoulut ja hallinto Kajaani. Viitattu 27.4.2023.
  25. ↑ Lukio ja ammatillinen koulutus | Kajaanin Kaupunki Kajaani. Viitattu 27.4.2023.
  26. ↑ Korkeakoulutus | Kajaanin Kaupunki Kajaani. Viitattu 27.4.2023.
  27. ↑ Routa ry (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Kajaanin harrastajateatteri
  29. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
  30. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Viitattu 27.3.2022.
  31. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 178. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  32. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  33. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.6.2011.
  34. ↑ Kajaanin Rauhanyhdistys ry Kajaanin Rauhanyhdistys ry. Arkistoitu 22.8.2011. Viitattu 24.6.2011.
  35. ↑ Vuolijoen Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 24.6.2011.
  36. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 24.6.2011.
  37. ↑ Kainuun Ev.lut. Kansanlähetys ry Kansanlähetys. Viitattu 3.9.2011.
  38. ↑ Kajaanin OPKO OPKO. Viitattu 3.9.2011.[vanhentunut linkki]
  39. ↑ Filippuksen luterilainen seurakunta LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  40. ↑ Kajaanin ortodoksinen seurakunta Suomen ortodoksinen kirkko. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 24.6.2011.
  41. ↑ Kajaanin helluntaiseurakunta Kajaanin helluntaiseurakunta. Arkistoitu 5.1.2010. Viitattu 24.6.2011.
  42. ↑ Kajaanin Vapaaseurakunta Kajaanin Vapaaseurakunta. Viitattu 24.6.2011.
  43. ↑ Suomen Baptistikirkko Suomen Baptistikirkko. Viitattu 24.6.2011.
  44. ↑ Suomen Adventtikirkko - Suomenkieliset seurakunnat Suomen Adventtikirkko. Arkistoitu 12.6.2014. Viitattu 24.6.2011.
  45. ↑ Kajaanin Cityseurakunta Kajaanin Cityseurakunta. Arkistoitu 5.1.2015. Viitattu 24.6.2011.
  46. ↑ Kainuun islamilainen yhdyskunta Suomessa Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 15.10.2011. Viitattu 24.6.2011.
  47. ↑ Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko Kajaanin seurakunta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Viitattu 24.6.2011.
  48. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  49. ↑ Kunnallisvaalit 1996[vanhentunut linkki] (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Arkistoitu – Internet Archive) (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008)
  50. ↑ Kunnallisvaalit 2017 (Yleisradio 12.5.2017)
  51. ↑ Kunnallisvaalit 2021 (Yleisradio 13.6.2021).
  52. ↑ Kajaanin Tennisseura (Arkistoitu – Internet Archive)
  53. ↑ Kajaanihalli (Arkistoitu – Internet Archive)
  54. ↑ Keilahalli Kajaani oy (Arkistoitu – Internet Archive)
  55. ↑ Kajaanin Golf
  56. ↑ Kajaanin pallohalli (Arkistoitu – Internet Archive)
  57. ↑ Kajaanin Pallokerho
  58. ↑ AC Kajaani (Arkistoitu – Internet Archive)
  59. ↑ FC Tarmo (Arkistoitu – Internet Archive)
  60. ↑ Spartak (Arkistoitu – Internet Archive)
  61. ↑ Papas - edustus Papas.fi. Arkistoitu 26.11.2013. Viitattu 24.5.2014.
  62. ↑ Hallitus ja yhteystiedot Papas.fi. Arkistoitu 28.2.2014. Viitattu 24.5.2014.
  63. ↑ [1]
  64. ↑ [2] (Arkistoitu – Internet Archive)
  65. ↑ http://kajaaninhonka.nettisivu.org/
  66. ↑ Ystävyyskaupungit Kajaanin kaupunki. Viitattu 9.12.2021.
  67. ↑ Matkakeskus Kajaanin kaupunki. Arkistoitu 27.8.2019. Viitattu 27.8.2019.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kajaani.

Kirjallisuutta

  • Kajaanin kaupungin historia. 1, Isonvihan loppuun. 1931.
  • Kajaanin kaupungin historia. 2, Vv. 1717–1809. 1948.
  • Kajaanin kaupungin historia : 3 : vv. 1810-1905. 1961.
Kajaani
Kaupunginosat

Hetteenmäki · Hoikankangas · Kettu · Komiaho · Kuurna · Lehtikangas · Lohtaja · Nakertaja · Onnela · Puistola · Purola · Teppana · Variskangas

Kylät

Jormua · Koutaniemi · Kuluntalahti · Lahnasjärvi · Lehtovaara · Linnantaus · Mainua · Murtomäki · Paltaniemi

Vuolijoen suuralue

Itäranta · Kuusiranta · Kytökoski · Käkilahti · Ojanperä · Otanmäki · Saaresmäki · Vuolijoki · Vuottolahti

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kajaani&oldid=21489885”