Ero sivun ”Merihaka” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Päivitetty linkkejä.
Lisätty tietoa ja linkkejä
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Merihaka in Helsinki, Finland.jpg|thumb|Näkymä Merihakaan kesällä 2005 [[Siltavuori|Siltavuorenrannan]] suunnasta. Etualalla [[ravintolalaiva Wäiski]].]]
[[Tiedosto:Merihaka in Helsinki, Finland.jpg|thumb|Näkymä Merihakaan kesällä 2005 [[Siltavuori|Siltavuorenrannan]] suunnasta. Etualalla [[ravintolalaiva Wäiski]].]]
[[Tiedosto:Merihaka, Helsinki in winter 1.jpg|thumb|Merihaka ja [[Sörnäisten rantatie]] talvisaikaan läheiseltä kävelysillalta kuvattuna.]]
[[Tiedosto:Merihaka, Helsinki in winter 1.jpg|thumb|Merihaka ja [[Sörnäisten rantatie]] talvisaikaan läheiseltä kävelysillalta kuvattuna, vuonna 2005.]]
[[Tiedosto:Merihaka Panorama.jpg|thumb|Panorama Merihaasta toimistotornin (Haapaniementie 7-9) katolta kuvattuna]]
[[Tiedosto:Merihaka Panorama.jpg|thumb|Panorama Merihaasta toimistotornin (Haapaniementie 7-9) katolta kuvattuna, vuonna 2016.]]
[[Tiedosto:Merihaka from sompasaari.jpg|thumb|Merihaka Sompasaaresta päin vuonna 2016.]]
[[Tiedosto:Merihaka from sompasaari.jpg|thumb|Merihaka Sompasaaresta päin, vuonna 2016.]]
'''Merihaka''' ({{k-sv|Havshagen}}) on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu [[Sörnäinen|Sörnäisten]] kaupunginosaan, tosin usein se mielletään omaksi kaupunginosaksi<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://ptp.hel.fi/ptpa/default.aspx | Nimeke = Paikkatietopalvelu | Julkaisija = Helsingin kaupunki (kun valitaan "Kiinteistörajakartta", kartassa näkyvät myös kaupunginosien rajat) | Viitattu = 10.6.2011}}</ref>. Merihaka sijaitsee merenrannan sekä [[Hakaniemen silta|Hakaniemen sillan]] ja [[Sörnäisten rantatie]]n välisellä alueella. Vuosina 1973–1986 rakennettu<ref name=kaupmus>{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/kaumuseo/kavely/itsen/suokohde.html | Nimeke = Itsenäisyytemmen vuosikymmenten rakennuksia | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 10.6.2011}}</ref> kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä [[Hakaniemi|Hakaniemestä]], toisten mukaan alueen rakentaneen [[Haka (rakennusliike)|rakennusliike Hakan]] mukaan. Aikaisemmin paikalla oli [[Wärtsilä]]n – alkujaan [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan ollut Pannukakku-niminen saari, joka on yhdistetty mantereeseen.<ref name=kaupmus />
'''Merihaka''' ({{k-sv|Havshagen}}) on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu [[Sörnäinen|Sörnäisten]] kaupunginosaan, tosin usein se mielletään omaksi kaupunginosaksi<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://ptp.hel.fi/ptpa/default.aspx | Nimeke = Paikkatietopalvelu | Julkaisija = Helsingin kaupunki (kun valitaan "Kiinteistörajakartta", kartassa näkyvät myös kaupunginosien rajat) | Viitattu = 10.6.2011}}</ref>. Merihaka sijaitsee merenrannan sekä [[Hakaniemen silta|Hakaniemen sillan]] ja [[Sörnäisten rantatie]]n välisellä alueella.
== Nimi ==
Vuosina 1973–1986 rakennettu<ref name="kaupmus">{{verkkoviite | Osoite = http://www.hel2.fi/kaumuseo/kavely/itsen/suokohde.html | Nimeke = Itsenäisyytemmen vuosikymmenten rakennuksia | Julkaisija = Helsingin kaupunginmuseo | Viitattu = 10.6.2011}}</ref> kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä [[Hakaniemi|Hakaniemestä]], toisten mukaan alueen rakentaneen [[Haka (rakennusliike)|rakennusliike Hakan]] mukaan.


==Yleiskuva==
==Yleiskuva==
Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle rakennettiin betoninen pihakansi – kuten [[Itä-Pasila]]ankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee [[Haapaniemenkatu (Helsinki)|Haapaniemenkatu]], jota käyttävät bussilinjoista 55 ja 502.
Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle rakennettiin betoninen pihakansi – kuten [[Itä-Pasila]]ankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee [[Haapaniemenkatu (Helsinki)|Haapaniemenkatu]], jota käyttävät bussilinjoista 55 ja 502.


=== Palvelut ===
Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii [[K-Market]] Merihaka, apteekki, lounasravintola Tornitupa, ravintola Bali Bagus, urheilukeskus Merihaan Pallohalli ”Meripeli” sekä kaksi baaria, Meripub ja Sir Oliver. Rantakadun laidalle on ankkuroitu ravintolalaivat Merikerho ja Grand Georgia. Monet kansalaisjärjestöt, kuten Suomi-Venäjä -seura, pitävät majaa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 Kulttuurisauna.
Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii [[K-Market]] Merihaka, apteekki, lounasravintola [[Tornitupa]], ravintola [[Bali Bagus]], urheilukeskus [[Merihaan Pallohalli]] ”Meripeli” sekä kaksi baaria, [[Meripub]] ja [[Sir Oliver]]. Rantakadun laidalle on ankkuroitu ravintolalaivat Merikerho ja Grand Georgia.


=== Seurat ja järjestöt ===
Merihaan alueen kaupunginosayhdistyksenä toimii Merihaka-Seura.
Monet [[Kansalaisjärjestö|kansalaisjärjestöt]], kuten [[Suomi–Venäjä-Seura|Suomi-Venäjä -seura]], pitävät majaa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 [[Kulttuurisauna]].

Merihaan alueen kaupunginosayhdistyksenä toimii [[Merihaka-Seura]].


==Historia==
==Historia==
Ennen Merihaan rakentamisen aloittamista paikalla oli [[Wärtsilä]]n – alkujaan [[Kone- ja Siltarakennus|Kone- ja Siltarakennus Oy]]:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan ollut Pannukakku-niminen saari, joka on yhdistettiin mantereeseen.<ref name="kaupmus" />
Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974, ja ehkä siksi Sörnäisten rantatien yli vievää kävelysiltaa sanotaan Huokausten sillaksi. Nykyisin {{milloin}} Pääkaupunkiseudun verotoimisto sijaitsee [[Vantaa]]n [[Myyrmäki|Myyrmäessä]]. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Stadin Ammattiopiston toimipaikka.


Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri [[Kalevi Sorsa]], jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua Sorsanpesäksi. Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova [[muistolaatta]].
Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri [[Kalevi Sorsa]], jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua "Sorsanpesäksi". Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova [[muistolaatta]].


Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974, ja ehkä siksi Sörnäisten rantatien yli vievää kävelysiltaa sanotaan Huokausten sillaksi. Nykyisin {{milloin}} Pääkaupunkiseudun verotoimisto sijaitsee [[Vantaa]]n [[Myyrmäki|Myyrmäessä]]. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut [[Stadin ammattiopisto|Stadin Ammattiopiston]] toimipaikka.
[[City|City-lehti]] valitsi lokakuussa 2006 Merihaan Helsingin parhaaksi [[parkour]]-paikaksi.


[[City (lehti)|City-lehti]] valitsi lokakuussa 2006 Merihaan Helsingin parhaaksi [[parkour]]-paikaksi.
Silloin tällöin esiin on noussut ajatus, että Merihaka maalattaisiin. Vuonna 2011 [[Ylioppilaslehti]] esitti, että Merihaka maalattaisiin pinkiksi.<ref>[http://ylioppilaslehti.fi/2011/01/hauskempi-helsinki/ Hauskempi Helsinki] Ylioppilaslehti 21.1.2011. Viitattu 10.6.2011.</ref>


==Tunnettuja merihakalaisia==
==Tunnettuja merihakalaisia==

{{lähteetön}}
*[[Eevil Stöö]], tuottaja, artisti
*[[Eevil Stöö]], tuottaja, artisti
*[[Ruudolf]], rap-artisti
*[[Ruudolf]], rap-artisti
*[[Vilunki 3000]], muusikko, graafikko ja radiotoimittaja{{Lähde||23. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
*[[Vilunki 3000]], muusikko, graafikko ja radiotoimittaja{{Lähde||23. huhtikuuta 2016|vuosi=2016}}
*[[Jermu Laine]], SDP:n poliitikko
*[[Jermu Laine]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP]]:n poliitikko
*[[Martta Salmela-Järvinen]], SDP:n ja TPSL:n poliitikko
*[[Martta Salmela-Järvinen]], SDP:n ja [[Työväen ja Pienviljelijäin Sosialidemokraattinen Liitto|TPSL]]:n poliitikko
*[[Esa Salminen]], kirjailija
*[[Esa Salminen]], kirjailija
*[[Tarmo Koivisto]], sarjakuvapiirtäjä ([[Mämmilä]])<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Merihaan+kanjoneissa+voi+kuulla+suden+ulvovan+ja+leijonankarjuvan/HS20070423SI1KA01683]</ref>
*[[Tarmo Koivisto]], sarjakuvapiirtäjä ([[Mämmilä]])<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Merihaan+kanjoneissa+voi+kuulla+suden+ulvovan+ja+leijonankarjuvan/HS20070423SI1KA01683]</ref>

Versio 3. helmikuuta 2020 kello 16.24

Näkymä Merihakaan kesällä 2005 Siltavuorenrannan suunnasta. Etualalla ravintolalaiva Wäiski.
Merihaka ja Sörnäisten rantatie talvisaikaan läheiseltä kävelysillalta kuvattuna, vuonna 2005.
Panorama Merihaasta toimistotornin (Haapaniementie 7-9) katolta kuvattuna, vuonna 2016.
Merihaka Sompasaaresta päin, vuonna 2016.

Merihaka (ruots. Havshagen) on kerrostalovaltainen asuinalue meren rannalla Helsingin kantakaupungissa. Se kuuluu Sörnäisten kaupunginosaan, tosin usein se mielletään omaksi kaupunginosaksi[1]. Merihaka sijaitsee merenrannan sekä Hakaniemen sillan ja Sörnäisten rantatien välisellä alueella.

Nimi

Vuosina 1973–1986 rakennettu[2] kerrostaloalue on joidenkin tietojen mukaan saanut nimensä läheisestä Hakaniemestä, toisten mukaan alueen rakentaneen rakennusliike Hakan mukaan.

Yleiskuva

Merihaan alueelle tunnuksenomaista on 1960–1970-lukujen kaupunkisuunnittelullinen periaate, jonka mukaan rajattomasti kasvavan yksityisautoliikenteen vuoksi jalankulkuväylät ja lasten leikkialueet tuli erottaa eri tasolle katuverkosta. Tämän vuoksi alueelle rakennettiin betoninen pihakansi – kuten Itä-Pasilaankin – jonka alapuolella sijaitsee yli tuhat autopaikkaa. Kannen alapuolella Merihaan läpi kulkee Haapaniemenkatu, jota käyttävät bussilinjoista 55 ja 502.

Palvelut

Pihakannen päällys on varattu jalankulkijoille, ja myös Merihaan palvelut löytyvät sieltä. Merihaassa toimii K-Market Merihaka, apteekki, lounasravintola Tornitupa, ravintola Bali Bagus, urheilukeskus Merihaan Pallohalli ”Meripeli” sekä kaksi baaria, Meripub ja Sir Oliver. Rantakadun laidalle on ankkuroitu ravintolalaivat Merikerho ja Grand Georgia.

Seurat ja järjestöt

Monet kansalaisjärjestöt, kuten Suomi-Venäjä -seura, pitävät majaa Merihaassa. Merihaan rannalle, Hakaniemenranta 17, perustettiin vuonna 2013 Kulttuurisauna.

Merihaan alueen kaupunginosayhdistyksenä toimii Merihaka-Seura.

Historia

Ennen Merihaan rakentamisen aloittamista paikalla oli Wärtsilän – alkujaan Kone- ja Siltarakennus Oy:n – teollisuusrakennuksia. Paikalla on aikoinaan ollut Pannukakku-niminen saari, joka on yhdistettiin mantereeseen.[2]

Merihaan kuuluisin asukas lienee ollut Suomen pitkäaikaisin pääministeri Kalevi Sorsa, jonka taloa Hakaniemenranta 16:ssa alettiin kutsua "Sorsanpesäksi". Rakennuksen seinässä on nykyään Sorsasta kertova muistolaatta.

Helsingin verotoimisto muutti Merihakaan (Haapaniemenkatu 7-9) joulukuussa 1974, ja ehkä siksi Sörnäisten rantatien yli vievää kävelysiltaa sanotaan Huokausten sillaksi. Nykyisin milloin? Pääkaupunkiseudun verotoimisto sijaitsee Vantaan Myyrmäessä. Entisessä veroviraston kiinteistössä on vuoden 2015 alusta lähtien toiminut Stadin Ammattiopiston toimipaikka.

City-lehti valitsi lokakuussa 2006 Merihaan Helsingin parhaaksi parkour-paikaksi.

Tunnettuja merihakalaisia

Merihaka fiktiossa

  • Me Stallarit, MTV3-kanavan komediasarja v. 2004
  • Mämmilä-sarjakuvan tapahtumat ovat muutamassa tarinassa sijoittuneet Mämmilän sijaan urbaaniin Merihakaan.

Lähteet

  1. Paikkatietopalvelu Helsingin kaupunki (kun valitaan "Kiinteistörajakartta", kartassa näkyvät myös kaupunginosien rajat). Viitattu 10.6.2011.
  2. a b Itsenäisyytemmen vuosikymmenten rakennuksia Helsingin kaupunginmuseo. Viitattu 10.6.2011.
  3. [1]

Aiheesta muualla