Ero sivun ”Kiinan talous” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 36: Rivi 36:
'''Kiinan talous''' on [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteella]] mitattuna maailman toiseksi suurin [[talous]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article205017.ece | Nimeke = Kiinan talous ohittikin Saksan jo toissa vuonna| Tekijä = Korteila, Maria | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.1.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Arvopaperi| Viitattu =}}</ref> Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2014 oli 18,1 [[biljoona]]a [[Yhdysvaltain dollari]]a. Kiina on ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna maailman suurin talous. Kuitenkin Kiinan ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2014 asukasta kohden oli alhainen 13 224 Yhdysvaltain dollaria.<ref name="CIA"/>
'''Kiinan talous''' on [[bruttokansantuote|bruttokansantuotteella]] mitattuna maailman toiseksi suurin [[talous]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.arvopaperi.fi/uutisarkisto/article205017.ece | Nimeke = Kiinan talous ohittikin Saksan jo toissa vuonna| Tekijä = Korteila, Maria | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.1.2009| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Arvopaperi| Viitattu =}}</ref> Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2014 oli 18,1 [[biljoona]]a [[Yhdysvaltain dollari]]a. Kiina on ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna maailman suurin talous. Kuitenkin Kiinan ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2014 asukasta kohden oli alhainen 13 224 Yhdysvaltain dollaria.<ref name="CIA"/>


Kiinan talous on kasvanut voimakkaasti vuoden 1978 [[Kiinan kansantasavallan historia#Talousuudistukset vuodesta 1978|talousuudistusten]] jälkeen. Kiinan vientitulot ovat maailman suurimmat.<ref name="CIA"/> Valtava kasvu jatkuu edelleen lähes 7&nbsp;% vauhtia, joka on aiheuttanut myös lukuisia ongelmia. Noin 70&nbsp;% Kiinan taloudesta koostuu [[yksityinen sektori|yksityisestä sektorista]], ja loput 30&nbsp;% on [[julkinen sektori|julkisella sektorilla]].
Kiinan talous on kasvanut voimakkaasti vuoden 1978 [[Kiinan kansantasavallan historia#Talousuudistukset vuodesta 1978|talousuudistusten]] jälkeen. Kiinan vientitulot ovat maailman suurimmat.<ref name="CIA"/> Valtava kasvu jatkuu edelleen lähes 7&nbsp;% vauhtia, joka on aiheuttanut myös lukuisia ongelmia.

Noin 70&nbsp;% Kiinan taloudesta koostuu [[yksityinen sektori|yksityisestä sektorista]], ja loput 30&nbsp;% on [[julkinen sektori|julkisella sektorilla]].{{lähde}} Yksityisen ja julkisen sektorin raja on hämärä, sillä maassa toimii lukuisia valtion osaksi omistamia yrityksiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.eastasiaforum.org/2016/05/17/chinas-soe-sector-is-bigger-than-some-would-have-us-think/ | Nimeke = China’s SOE sector is bigger than some would have us think | Tekijä = Derek Scissors | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = East Asia Forum | Viitattu = 24.5.2018 }}</ref>


Kiina on maailman kolmanneksi suurin [[maaöljy|raakaöljyn]] ja [[Öljynjalostustuote|öljynjalostustuotteiden]] maahantuoja.<ref name="CIA"/>
Kiina on maailman kolmanneksi suurin [[maaöljy|raakaöljyn]] ja [[Öljynjalostustuote|öljynjalostustuotteiden]] maahantuoja.<ref name="CIA"/>


Vuodesta 2009 alkaen Kiina on ollut maailman suurin automarkkina-alue. Monet maailman autovalmistajista, kuten BMW, Volkswagen ja GM pyrkivät laajentamaan markkinaosuuksiaan siellä kasvattamalla paikallisia tehtaitaan ja yhteisyrityksiään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foxnews.com/world/2013/08/05/bmw-china-venture-to-recall-more-than-140000-cars/ | Nimeke = BMW China venture to recall more than 140,000 cars | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = FOX news | Viitattu = 8.9.2013 }}</ref> Vuonna 2010 Kiinassa oli tuhatta asukasta kohti 44 autoa, Yhdysvalloissa 423, mutta Kiinan luku on kasvussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://data.worldbank.org/indicator/IS.VEH.PCAR.P3 | Nimeke = Passenger cars (per 1,000 people) | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = World Bank | Viitattu = 8.9.2013 }}</ref>
Vuodesta 2009 alkaen Kiina on ollut maailman suurin automarkkina-alue. Monet maailman autovalmistajista, kuten BMW, Volkswagen ja GM pyrkivät laajentamaan markkinaosuuksiaan siellä kasvattamalla paikallisia tehtaitaan ja yhteisyrityksiään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.foxnews.com/world/2013/08/05/bmw-china-venture-to-recall-more-than-140000-cars/ | Nimeke = BMW China venture to recall more than 140,000 cars | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = FOX news | Viitattu = 8.9.2013 }}</ref> Vuonna 2004 Kiinassa oli tuhatta asukasta kohti 21 autoa, vuonna 2014 jo 105 autoa. Yhdysvalloissa vastaava luku pysyi koko ajan 820 auton paikkeilla, ja oli hienoisessa laskussa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.energy.gov/eere/vehicles/fact-962-january-30-2017-vehicles-capita-other-regionscountries-compared-united-states | Nimeke = | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = | Viitattu = 24.5.2018 }}</ref>


== Talouspolitiikka ==
== Talouspolitiikka ==

Versio 24. toukokuuta 2018 kello 20.58

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Osa artikkelia käsittelee vuosien 2006-07 taloustilannetta.
Kiinan talous
Kuva Shanghain keskustasta.
Kuva Shanghain keskustasta.
Valuutta Renminbi
Jäsenyydet Maailman kauppajärjestö, APEC, G20
Tilastot
BKT 8 358 mrd. $(2012)[1]
12 406 mrd. $ (ppp) (2012)[1]
- per asukas 6 076 $ (2012)[1]
8 394,073 $ (ppp) (2011)[2]
- kasvu 7,8 % (2012)[3]
- toimialoittain maatalous 10,1 %
teollisuus 46,8 %
palvelut 43,1 % (2011)[4]
Inflaatio 2,5 % (2012)[5]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä		 13,4 % (2011)[4]
Gini-kerroin 47,4 (2012)[4]
Työvoima 797,6 milj. (2012)[4]
- toimialoittain maatalous 34,8 %
teollisuus 29,5 %
palvelut 35,7 % (2011)[4]
Työttömyys 6,4 % (2013)[4]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Vienti 2,21 bilj. $ (2013)[4]
Vientituotteet sähkö- ja muut koneet (kuten it-laitteet), vaatteet, tekstiilit[4]
Merkittävimmät
vientimaat		 Hongkong (17,4 %), Yhdysvallat (16,7 %), Japani (6,8 %), Etelä-Korea (4,1 %) (2013)[4]
Tuonti 1,772 bilj. $ (2013)[4]
Tuontituotteet sähkö- ja muut koneet, öljy ja fossiiliset polttoaineet, ydinvoimalakomponentit, optiset ja lääketieteelliset laitteet, malmit, moottoriajoneuvot, soijapavut[4]
Merkittävimmät
tuontimaat		 Etelä-Korea (9,4 %), Japani (8,3 %), Taiwan (8 %), Yhdysvallat (7,8 %), Australia (5 %), Saksa (4,8 %) (2013)[4]
Julkinen talous
Julkinen velka 38,5 % BKT:sta (2011)[4]
Budjetin tulot 2,064 bilj. $ (2013)[4]
Budjetin menot 2,251 bilj. $ (2012)[4]
Alijäämä -2,1 % BKT:sta (2013)[4]

Kiinan talous on bruttokansantuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin talous.[6] Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2014 oli 18,1 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Kiina on ostovoimakorjatulla BKT:lla mitattuna maailman suurin talous. Kuitenkin Kiinan ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2014 asukasta kohden oli alhainen 13 224 Yhdysvaltain dollaria.[4]

Kiinan talous on kasvanut voimakkaasti vuoden 1978 talousuudistusten jälkeen. Kiinan vientitulot ovat maailman suurimmat.[4] Valtava kasvu jatkuu edelleen lähes 7 % vauhtia, joka on aiheuttanut myös lukuisia ongelmia.

Noin 70 % Kiinan taloudesta koostuu yksityisestä sektorista, ja loput 30 % on julkisella sektorilla.lähde? Yksityisen ja julkisen sektorin raja on hämärä, sillä maassa toimii lukuisia valtion osaksi omistamia yrityksiä.[7]

Kiina on maailman kolmanneksi suurin raakaöljyn ja öljynjalostustuotteiden maahantuoja.[4]

Vuodesta 2009 alkaen Kiina on ollut maailman suurin automarkkina-alue. Monet maailman autovalmistajista, kuten BMW, Volkswagen ja GM pyrkivät laajentamaan markkinaosuuksiaan siellä kasvattamalla paikallisia tehtaitaan ja yhteisyrityksiään.[8] Vuonna 2004 Kiinassa oli tuhatta asukasta kohti 21 autoa, vuonna 2014 jo 105 autoa. Yhdysvalloissa vastaava luku pysyi koko ajan 820 auton paikkeilla, ja oli hienoisessa laskussa.[9]

Talouspolitiikka

Kiinan valuuttayksikkö on Renminbi ja sen rahayksikkö on juan. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF päätti ottaa perusyksikkö juanin osaksi kansainvälistä valuuttakoriaan muiden reservivaluuttojen joukkoon lokakuussa 2016. Tämä merkitsee IMF:n tunnustusta, että renmimbin rooli kansainvälisessä kaupassa on merkittävä, ja valuutta on aidosti vapaasti vaihdettavaa..[10]

WTO-jäsenyys saatiin vuonna 2001. Vuonna 2007 hyväksyttiin laki, joka takaa lainsuojan yksityiselle omaisuudelle.[11]

Kiinassa toimii noin 150 000 valtion omistamaa yritystä, jotka työllistävät noin puolet maan 750 miljoonasta työntekijästä. Niiden osuus bruttokansantuotteesta oli 18% vuonna 2012. Tämä on suuri pudotus vuoden 1978 noin 80 prosentista.[12]

Talouden osa-alueet

Maatalous

Kiinan maatalous on ollut tiheästi asutuilla alueilla hyvin tiheässä käytössä jo tuhansia vuosia. Viimeaikainen väkiluvun kasvu on johtanut myös vuoristoalueiden hyödyntämiseen maanviljelyssä. Pengerviljelyksiä on lisätty huomattavasti kastelun avulla. Valtion pinta-alasta vain 10 prosenttia on viljelty.

Kiina on maailman suurin viljan, puuvillan, hedelmien, vihannesten, lihan, siipikarjan, munien ja kalatuotteiden tuottaja.[13]

Kaivostoiminta ja teollisuus

Maassa on lukuisia kivihiilikaivoksia, joista tärkeimmät tuotantokeskukset ovat Hebei, Shanxi, Jilin ja Anhui. Kiinalla on myös suuria metallikaivoksia, ja se on yksi maailman suurimmista volframin tuottajista. Teollisuus on pääosin vanhaa, fossiilisia polttoaineita käyttävää teollisuutta, jolle maan kivihiili ja öljy ovat elintärkeitä. Maan merkittävimpiä teollisuuden tuotteita ovat rauta, teräs, kivihiili, aseet, koneet ja polttoaineet.

Kiinan osuus maailman teräksentuotannosta oli vuonna 2013 puolet, kun vuonna 2004 se oli neljäsosa. Rautamalmin jalostaminen raakateräkseksi kuluttaa suuren osan kivihiilestä.[14]

Palveluala

Palvelualan osuus Kiinan bruttokansantuotteesta on kasvanut tasaisesti, ja ohitti 50 prosenttia vuonna 2015. Vuonna 2017 palvelualan tuotto kasvoi nopeammin kuin teollisuuden, 22,8 prosenttia vuodessa.[15]

Ulkomaiset yhtiöt

Pysyäkseen maassa kansainväliset yritykset edellyttävät voittomahdollisuuksien lisäksi tekijänoikeuksia, piraattikopioinnin ehkäisyä ja patenttien ja tavaramerkkien yritysvarkauksien ehkäisyä.[16]

Suomi

Kiinassa on arvion mukaan 250 suomalaisyritystä (40 000 työntekijää). Suomen Kuvalehden (Tuomo Björksten 8.6.2007) keväällä 2007 kyselyn mukaan 80 suomalaisyrityksessä oli 39 800 työntekijää vuonna 2006. Henkilömäärän mukaan se on suomalaisyritysten toiseksi suurin ulkomainen sijaintimaa Yhdysvaltojen jälkeen.[17]

Ulkomaankauppa

Kiinan bruttokansantuotteen kehitys vuosina 1952–2012

Kiinan ulkomaankaupan arvo nousi vuonna 2013 yli 3 000 miljardiin euroon ohittaen Yhdysvaltain ja nousten maailman suurimmaksi kauppamahdiksi.[18] Maan ulkomaan vienti oli arvoltaan 1 630 miljardia euroa ja tuonti 1 400 miljardia ja tärkeimmät kauppakumppanit Euroopan Unioni sekä Yhdysvallat.[18]

Kiinan tärkeimmät vientituotteet ovat raaka-aineet, tekstiilit, öljy, öljytuotteet, kemikaalit ja kevyen teollisuuden tuotteet. Kiinan viennille on kehitysmaiden tavoin vielä tärkeää alkutuotannon tuotteet, eli raaka-aineet. Monet länsimaiset yritykset ovat vieneet tuotantonsa Kiinaan (ns. Kiina-ilmiö), jossa saadaan halvemmalla valmistettua hyödykkeitä, kuten mm. leluja, vaatteita ja elektroniikkaa. Alhainen palkkataso ja verotus ruokkivat Kiina-ilmiötä, ja maa onkin vetänyt puoleensa suuren osan kyseisestä tuotannosta.

Afrikka

Kiinan tuontituotteita Afrikasta ovat öljy, malmit, kupari, puuvilla, timantit ja puu. Vienti on pääasiassa vaatteita ja tekstiilejä. Vuoden 2005 lopussa Kiinan investoinnit Afrikkaan olivat 650 miljoonaa euroa ulkomaisten 19 miljardin kokonaisinvestoinneista. Vuonna 2006 Kiinan suorat investoinnit Afrikkaan olivat viisi miljardia euroa. Summan odotetaan yhä kasvavan, sillä Kiina on perustanut 3,2 miljardin euron kehitysrahaston helpottamaan investointeja. Vuoteen 2006 mennessä Afrikassa oli 800 kiinalaisyritystä, joista 100 oli keskisuuria tai suuria valtio-omisteisia yhtiöitä. Kiinasta on tullut lyhyessä ajassa Afrikan kolmanneksi suurin kauppakumppani Yhdysvaltojen ja Ranskan jälkeen. Investointien ja kaupan lisäksi on paisunut Kiinan kehitysapu Afrikalle. Länsimaiden tavoin Kiina suunnittelee avun tukemaan omia kauppa- ja investointitavoitteitaan. Kohteita on infrastruktuuri, koulutus, lainojen anteeksianto, tekninen apu ja tullivapaus nyt jo 442 tuotteelle.[19]

Monet afrikkalaiset johtajat ajattelevat, että Kiina tarjoaa vaihtoehtoisen tavan luoda suhteita ulkomaailmaan. Vastikkeeton avustuspolitiikkaa herättää monissa Afrikan maissa suurempaa innostusta, kuin länsihallitusten ehdollinen apu. Kiinaa on arvosteltu Zimbabwen ja Sudanin kaltaisten ihmisoikeuksia polkevien maiden suojelusta, ehtoja asettamattomasta avustuspolitiikasta, kansainvälisten pelisääntöjen loukkauksista, kiinalaisten suuryritysten työterveys- ja työturvallisuuden tasosta ja nälkäpalkasta.[19]

Työvoima

Kiinassa on viisipäiväinen työviikko. Vuosilomia ei juuri ole, mutta usein kiinalaisen uuden vuoden aikaan saa lomaa.[11] Kansainvälisen ammattiyhdistyksen mukaan yritysten aloitteesta lähteneet sopimukset ovat usein yksipuolisia, sitovuus heikko ja seuranta ja auditointi (todentaminen) ongelmallista. Kiinasta puuttuu kansalais- ja ammattiyhdistysoikeudet (2007). Ammatillinen järjestäytyminen on sallittua vain yhteen keskusammattiliittoon All-China Federation of Trade Unions, ACFTU, jossa puoluekomitea nimittää ammattiyhdistyksen edustajat. Työlaki 1995 velvoittaa yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin. Pyrkimykset vaihtoehtoisen ammattiliittojen perustamiseen ovat johtaneet pidätyksiin ja vangitsemisiin.[17]

Työntekijöiden on raportoitu vaativan parempia työehtoja eri puolilla Kiinaa lakkojen ja työnseisausten muodossa.[20] Tämä on luonut paineita keskusammattiliitto ACFTU:lle työntekijöiden edunvalvontatyön parantamiseen. Vakavia puutteita on todettu olevan esimerkiksi järjestäytymisen, ylitöiden, työturvallisuuden sekä palkkojen osalta.[20] On esitetty että ostajayritysten pitäisi vaatia tavarantoimittajiltaan parannuksia kiinalaistyöntekijöiden työehtoihin ja ihmisoikeuksiin.[20]

Hongkongissa perustettiin 1980-luvun demokratialiikkeen aikana yhä toimiva Hongkongin ammattiliittojen keskusjärjestö. Asia Monitor Resource Center on mm. Ruotsin ammattiliiton, sosiaalidemokraattien ja kansainvälisen metalliliiton IMF perustama riippumaton kansalaisjärjestö, joka rahoittaa tutkimuksia Aasiassa. China Labour Bulletin on ay-aktiivi Han Dongfan vuonna 1994 perustama vaihtoehtojärjestö, joka kampanjoi itsenäisen ammattiliiton puolesta. Oxfam:lla on työelämäongelmien projekteja ja koulutusta.[17]

Haasteet

Nopea talouskasvu on johtanut Kiinassa valtavaan tuloerojen kasvuun. Maasta löytyy äärimmäistä köyhyyttä, ja rikkaita. Juha Remeksen mukaan vuonna 1997 hyväosaisia arvioitiin olevan Kiinassa noin 50 miljoonaa ja 96 % kansasta jäi kasvavan hyvinvoinnin ulkopuolelle. Luokkaerot voivat aiheuttaa poliittista epävarmuutta.[21] Yli 10 % talouskasvu on myös suuri haaste energiantuotannolle.

Ympäristötuhot

Maan talous on kasvanut luonnon hinnalla, ja monin paikoin saasteet ovat tuhonneet ekosysteemin. Aavikoituminen on Kiinassa tällä hetkellä maailman nopeinta, ja vesipulan on arveltu uhkaavan maata ennemmin tai myöhemmin. Kriitikoiden mukaan Kolmen rotkon pato on vaarantanut joidenkin uhanalaisten lajien elinympäristön.

Byrokratia

Kommunistisen hallinnon keskusjohto on pitänyt kiinni isosta julkisesta sektorista, ja ohjaillut tietyin määrin taloutta. Maata vaivaa byrokratia sekä inflaatio. Myös heikko verotusjärjestelmä ja kehittymätön valtiontalous ovat haaste.

Rakennemuutos

Kiinan valtion työvoima vähentyi 103 miljoonasta 81 miljoonaan työntekijään vuosina 1990-2000. Vapaatalousalueilla työskenteli vuonna 2007 yli 30 miljoonaa ihmistä 150 alueella. Vapaatalousalueilla työehdot ovat heikommat ja viranomaisvalvonta lepsumpaa kuin muualla maassa. Siirtotyövoima luo joustavat työmarkkinat.[17]

Lähteet

  • Martin, Penny & Olds, Margaret (toim.): Geographica - suuri maailmankartasto: maanosat, maat, kansat, s. 161. Könemann, 2003. ISBN 3-8290-2481-9.

Viitteet

  1. ↑ a b c http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2013/01/weodata/weorept.aspx?
  2. ↑ Report for Selected Countries and Subjects IMF. Viitattu 8.1.2012. (englanniksi)
  3. ↑ http://www.bbc.co.uk/news/business-21071546
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s China The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  5. ↑ http://www.ctvnews.ca/business/inflation-in-china-jumps-to-6-month-high-1.1109928
  6. ↑ Korteila, Maria: Kiinan talous ohittikin Saksan jo toissa vuonna 14.1.2009. Arvopaperi.
  7. ↑ Derek Scissors: China’s SOE sector is bigger than some would have us think East Asia Forum. 2016. Viitattu 24.5.2018.
  8. ↑ BMW China venture to recall more than 140,000 cars FOX news. Viitattu 8.9.2013.
  9. ↑ Määritä nimeke! energy.gov. Viitattu 24.5.2018.
  10. ↑ IMF hyväksyi Kiinan juanin reservikoriinsa Helsingin Sanomat. 1.12.2015. Viitattu 24.5.2018.
  11. ↑ a b Irmeli Repo ja Harri Markkula, Olympian Kiina, julkaisija Olympia kaukomatkatoimisto, Edita 2007, s 23 ja 64
  12. ↑ Wang & Chee: China's public sector: a different way of working The Guardian. 2012. Viitattu 24.5.2018.
  13. ↑ China at a glance FAO. Viitattu 24.5.2018.
  14. ↑ Industrial sector energy consumption International Energy Outlook 2016. U.S. Energy Information Administration. Viitattu 24.5.2018.
  15. ↑ Service industry leads China's GDP growth China Daily. 15.11.2017. Viitattu 24.5.2018.
  16. ↑ Johan Lagerkvist, Kina i globaliserings mitt, Bokförlaget DN, Stockholm 2007, s. 33-35
  17. ↑ a b c d Kiperä Kiina-ilmiö, suomalainen ay-liike ja kansainvälistymisen haasteet, Heikki Kehälinna, Suomen ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus 2007
  18. ↑ a b Kiinasta tuli virallisesti maailman suurin kauppamahti, Helsingin Sanomat, viitattu 10.1.2014
  19. ↑ a b Vieraskynä: Fred Mutesa (Sambian yliopiston kehitysmaatutkimuksen laitoksen tutkija): Kiinan ja Afrikan yhteys tiivistyy, mutta suhde ei ole ongelmaton, Helsingin Sanomat 8.8.2008 A2
  20. ↑ a b c Hikistä hommaa – Clas Ohlsonin, Bilteman, Fiskarsin ja muiden kodintarvikeyritysten vastuullisuus Kiinassa. (PDF) 25.6.2012. Finnwatch ry.
  21. ↑ Juha Remes, Tunne Aasia WSOY 1997, s. 197

Kirjallisuutta

  • Eronen, Eeva: Jättiläisen askeleet: Matka Kiinan talouteen. Gaudeamus, 2017. ISBN 9789524954310.

Aiheesta muualla

Wikiuutiset
Wikiuutiset
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kiinan_talous&oldid=17326043”