Jilin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jilin
吉林省
Jílín Shěng
Jilinin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Jilinin (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio  Kiina
Prefektuuritaso 9 yksikköä
Piirikuntataso 60 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppi maakunta
 – hallinnollinen keskus Changchun
 – Maakunnan ministeri Sun Zhengcai
 – Kuvernööri Wang Rulin
Pinta-ala  ([1]) 187 000 km² (13.)
Väkiluku (2013)  ([1]) 27 512 800 (21.)
 – väestötiheys 147,1[1] as./km²
BKT (2013) 1 298,1 mrd. CNY[2]
(eli 2,1 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 47 191 CNY,
noin 5 654 EUR[3][4]
(113 % Kiinan keskiarvosta)
[5]
HDI (2010[6]) 0,715
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-22
www.jl.gov.cn

Jilin eli Kirin[7] (kiin.: 吉林; pinyin: jílín) on Kiinan maakunta maan pohjoisosassa.

Maakunnan naapurit ovat Liaoning etelässä, Sisä-Mongolia lännessä, Heilongjiang pohjoisessa, sekä Venäjä idässä ja Pohjois-Korea kaakossa Jalu-joen toisella puolen.

Changbai-vuoristo halkaisee alueen.lähde?

Jilin on osa historiallista Mantšuriaa. Japanin hävittyä toisen maailmansodan sen sotilaat ja siirtolaiset lähtivät Japanin aiemmin hallitsemalta alueelta, mutta he jättivät taakseen rakentamansa infrastruktuurin, kuten rautatiet ja kaivokset. Suuri osa japanilaisten rakentamista teollisuuslaitoksista vietiin neuvostojoukkojen mukana Neuvostoliittoon vuonna 1945. Kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan vuonna 1949 entisiä Japanin hallitsemia Mantšurian maakuntia alettiin jälleen liittää kiinteäksi osaksi Kiinaa. Suunnitelmiin kuului kaupunkien kehittäminen suuriksi teollisuuskeskuksiksi. Jilinin kaupungissa oli jo japanilaisten aikanaan sinne pystyttämää kemianteollisuutta, mutta Changchunin kehittäminen oli vaikeampaa. Neuvostoliitosta otetulla lainalla kaupunkiin perustettiin First Automobile Works -autotehdas. Siellä rakennetut ajoneuvot olivat sittemmin käytössä ympäri Kiinaa ja nykyisin autotehdas on yksi Kiinan suurimpia yrityksiä. Vuoden 1978 jälkeisten poliittisten uudistusten jälkeen Jilin alkoi monien muiden pohjoisen maakuntien tavoin jäädä taloudellisessa kehityksessä jälkeen Kiinan rannikon uusia kasvukeskuksia. Pohjois-Korean nälänhätä 1990-luvulla johti monien pohjoiskorealaisten pakoon Jilinin ja Pohjois-Korean vastaisen rajan yli. Changchunin kaupunki oli vuonna 1999 laittomaksi tehdyn Falun Gong -liikkeen perustaja Li Hongzhin kotikaupunki.[8]

Hallinnollinen jako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jilinin prefektuurit.

Jilin on jaettu seitsemään prefektuuritason kaupunkiin, yhteen autonomiseen prefektuuriin ja Changchunin suoraan maakunnan hallinnon alaiseen kaupunkiin. Ne jakautuvat edelleen 60 piirikuntatason yksikköön.[9]

Jilinin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.[10]
Etninen ryhmä 2000 2010
Han-kiinalaiset 24 348 815 25 267 110
Korealaiset 1 145 688 1 040 167
Mantšut 993 112 866 365
Mongolit 172 026 145 039
Hui-kiinalaiset 125 620 118 799
Xibet 3 168 3 113

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Jilinissä asui yhteensä 27 462 297 henkilöä.[11] Maakunnan suurin etninen ryhmä ovat han-kiinalaiset, jotka muodostivat vuoden 2000 väestönlaskennassa 91 % alueen väestöstä. Suurimmat vähemmistöt alueella olivat korealaiset (4 %), mantšut (4 %), mongolit (0,6 %) ja hui-kiinalaiset (0,5 %). Korealaisille on oma autonominen prefektuuri.[8]

Yanbianin korealaisten autonomisessa prefektuurissa sijaitsevat Longtou-vuoren muinaiset haudat, mukaan lukien prinsessa Zhenxiaon mausoleumi.

  1. a b c China Jilin (Julkaisijan mukaan aineistolähteenä Kiinan tilastokeskus: Kiinan väestönlaskennat 1.7.1982, 1.7.1990, 1.11.2000 ja 1.11.2010 sekä arvio väkiluvusta 31.12.2013) citypopulation.de. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  2. 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  3. 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  4. Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  5. 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  6. China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) ISBN 978-7-5001-3754-2. 7/2013. Peking: citypopulation.de. Arkistoitu 11.6.2014. Viitattu 17.4.2015. (englanniksi)
  7. Kiinankieliset nimet: suomeen mukautettu vai kansainvälinen nimiasu? kielitoimistonohjepankki.fi. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 12.10.2024.
  8. a b David Pong: Encyclopedia of Modern China, s. 394–396. Charles Scribner’s Sons, 2009. ISBN 978-0-684-31566-9 (englanniksi)
  9. Administrative Division of Jílín citypopulation.de. Viitattu 6.12.2014. (englanniksi)
  10. Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China - A Statistical Yearbook (2014), s. 385-386. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1 (englanniksi)
  11. National Bureau of Statistics of China: Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census [1 (No. 1)] (Kiinan 6. kansallisen väestönlaskennan (2010) alustavia tuloksia) 29.4.2011. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]