Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Roald Amundsen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
204 162 muokkausta
p Korvataan ISBN-tunniste
 
(11 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{lupaava}}
{{Lupaava}}
{{Henkilö
{{Henkilö
| henkilön_nimi = Roald Amundsen
| henkilön_nimi = Roald Amundsen
| kuvan_nimi = Nlc amundsen.jpg
| kuvan_nimi = Amundsen in fur skins.jpg
| kuvakoko =
| kuvakoko =
| kuvateksti =
| kuvateksti = Amundsen noin vuonna 1920.
| syntymäpäivä = [[16. heinäkuuta]] [[1872]]
| syntymäpäivä = [[16. heinäkuuta]] [[1872]]
| syntymäpaikka = [[Borge]]
| syntymäpaikka = [[Borge]], [[Norja]]
| kuolinpäivä = kadonnut {{Kuolinaika ja ikä|16|7|1872|18|6|1928}}
| kuolinpäivä = kadonnut {{Kuolinaika ja ikä|16|7|1872|18|6|1928}}
| kuolinpaikka = [[Barentsinmeri]]
| kuolinpaikka = [[Barentsinmeri]]
| kansallisuus = [[Norja|norjalainen]]
| kansallisuus =
| ammatti = Tutkimusmatkailija
| ammatti = [[tutkimusmatkailija]]
| siviilisääty =
| siviilisääty =
| puoliso =
| puoliso =
Rivi 23: Rivi 23:
| kotisivu =
| kotisivu =
}}
}}
'''Roald Engelbregt Gravning Amundsen''' /ˈɾuːɑl ˈɑmʉnsən/ {{lausunta|RoaldAmundsen.ogg}} ([[16. heinäkuuta]] [[1872]] [[Borge]], [[Norja]] – kadonnut [[18. kesäkuuta]] [[1928]] [[Barentsinmeri]])<ref name="leksikon"/> oli [[norja]]lainen [[Tutkimusmatkat pohjoisnavalle|naparetkeilijä]] ja [[tutkimusmatkailija]]. Vuosina 1903–1906 Amundsen kulki miehistöineen Pohjois-Amerikan pohjoisosien kiertävän [[luoteisväylä]]n läpi ensimmäisenä. Vuosina 1911–1912 hän johti [[Roald Amundsenin etelänaparetkikunta|naparetkeä]], joka saavutti ensimmäisenä [[Etelänapa|etelänavan]]. Amundsen tutki 1918–1928 Arktista sekä laivalla että lentokoneella. Hän ylitti [[Pohjoisnapa|pohjoisnavan]] 1926 ''[[Norge (ilmalaiva)|Norge]]''-nimisellä ilma-aluksella. Amundsenin lentokone katosi, kun hän oli etsimässä kadonnutta [[Umberto Nobile]]a.
'''Roald Engelbregt Gravning Amundsen''' (norj. /ˈɾuːɑl ˈɑmʉnsən/ {{lausunta|RoaldAmundsen.ogg}}; [[16. heinäkuuta]] [[1872]] [[Borge]], [[Norja]] – kadonnut [[18. kesäkuuta]] [[1928]] [[Barentsinmeri]])<ref name="leksikon"/> oli norjalainen [[Tutkimusmatkat pohjoisnavalle|naparetkeilijä]] ja [[tutkimusmatkailija]]. Vuosina 1903–1906 Amundsen kulki miehistöineen [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] pohjoisosien kiertävän [[luoteisväylä]]n läpi ensimmäisenä. Vuosina 1911–1912 hän johti [[Roald Amundsenin etelänaparetkikunta|naparetkeä]], joka saavutti ensimmäisenä [[Etelänapa|etelänavan]]. Amundsen tutki 1918–1928 Arktista sekä laivalla että lentokoneella. Hän ylitti [[Pohjoisnapa|pohjoisnavan]] 1926 ''[[Norge (ilmalaiva)|Norge]]''-nimisellä ilma-aluksella. Amundsenin lentokone katosi, kun hän oli etsimässä kadonnutta [[Umberto Nobile]]a.


== Nuoruus ==
== Nuoruus ==
[[Tiedosto:Amundsenboy.jpg|thumb|Amundsen lapsena noin vuonna 1875.]]
[[Tiedosto:Amundsenboy.jpg|pienois|vasen|Amundsen lapsena noin vuonna 1875.]]
Amundsen syntyi norjalaiseen varustamo- ja merikapteenisukuun. Hän kiinnostui naparetkeilystä jo 15-vuotiaana luettuaan [[John Franklin]]in kirjoja. Häntä innoitti kaksi vuotta myöhemmin [[Grönlanti|Grönlannin]] poikki hiihtäneen [[Fridtjof Nansen]]in paluujuhla, jonka yleisössä hän oli paikalla.<ref name="riffenburgh30">Riffenburgh, s. 30–31.</ref>
Amundsen syntyi norjalaiseen varustamo- ja merikapteenisukuun. Hän kiinnostui naparetkeilystä jo 15-vuotiaana luettuaan [[John Franklin]]in kirjoja. Häntä innoitti kaksi vuotta myöhemmin [[Grönlanti|Grönlannin]] poikki hiihtäneen [[Fridtjof Nansen]]in paluujuhla, jonka yleisössä hän oli paikalla.<ref name="riffenburgh30">Riffenburgh, s. 30–31.</ref>


Rivi 35: Rivi 35:
Amundsen työskenteli vuonna 1894 hylkeenpyyntialuksella ja hankki yliperämiehen ja merikapteenin taidot.<ref name="riffenburgh30"/>
Amundsen työskenteli vuonna 1894 hylkeenpyyntialuksella ja hankki yliperämiehen ja merikapteenin taidot.<ref name="riffenburgh30"/>


Amundsen valittiin kesällä 1896 merimieheksi ''[[Belgica (alus)|Belgica]]''-aluksella tehtävään [[Belgican retkikunta|Belgian Antarktiksen-tutkimusmatkaan]]. Sopivien miesten löytäminen oli haastavaa, ja siksi Amundsen ylennettiin ennen lähtöä aliperämieheksi.<ref name="riffenburgh30"/> [[Adrien de Gerlache]]n johtama retkikunta oli matkassa 1897–1899.<ref name="leksikon"/> Amundsen sai matkan aikana ensimmäisen kokemuksensa naparetkeilystä, oppi monia selviytymiskeinoja ja teki ensimmäisen hiihtomatkansa [[Antarktis|Antarktikselle]]. Hänen opastajanaan tutkimusmatkan aikana toimi [[Frederick Cook]].<ref name="riffenburgh30"/>
Amundsen valittiin kesällä 1896 merimieheksi ''[[Belgica (alus)|Belgica]]''-aluksella tehtävään [[Belgican retkikunta|Belgian Antarktiksen-tutkimusmatkaan]]. Sopivien miesten löytäminen oli vaikeaa, ja siksi Amundsen ylennettiin ennen lähtöä aliperämieheksi.<ref name="riffenburgh30"/> [[Adrien de Gerlache]]n johtama retkikunta oli matkassa 1897–1899.<ref name="leksikon"/> Amundsen sai matkan aikana ensimmäisen kokemuksensa naparetkeilystä, oppi monia selviytymiskeinoja ja teki ensimmäisen hiihtomatkansa [[Antarktis|Antarktikselle]]. Hänen opastajanaan tutkimusmatkan aikana toimi [[Frederick Cook]].<ref name="riffenburgh30"/>


=== Luoteisväylän ensimmäinen purjehtija ===
=== Luoteisväylän ensimmäinen purjehtija ===
Amundsen ei varsinaisesti ollut tieteilijä, mutta hän ymmärsi, että sponsorit ja yleisö vaativat matkoilta tieteellistä aineistoa. Hän varustautuikin ensimmäiselle omalle retkikunnalleen niin, että pystyisi tutkimaan [[Magneettinen pohjoisnapa|magneettista pohjoisnapaa]].<ref name="riffenburgh30"/> Vaikka tutkimusmatkan päätarkoitus oli tehdä magneettisia mittauksia, niin toinen tärkeä tavoite oli löytää [[luoteisväylä]]. Amundsen lähti kesällä 1903 [[Oslo]]sta ''[[Gjøa]]''-nimisellä aluksella, jolla oli hänen lisäkseen viisi miestä. Retkikunta täytti päätavoitteensa 23 kuukautta kestäneellä oleskelulla [[Kuningas Williamin saari|Kuningas Williamin saarella]]. Lisäksi Amundsen tutki [[Eskimot|eskimoiden]] elämäntapaa ja keräsi laajan kansatieteellisen aineiston.<ref name="leksikon"/> ''Gjøa'' jatkoi matkaansa keväällä 1905, ja retkikunta saavutti luoteisväylän toisen pään elokuussa 1906.<ref name="historie">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.polarhistorie.no/personer/roald_amundsen| Nimeke = Roald Amundsen| Julkaisu = Norsk Polarhistorie| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = {{no}}}}</ref>
Amundsen ei varsinaisesti ollut tieteilijä, mutta hän ymmärsi, että sponsorit ja yleisö vaativat matkoilta tieteellistä aineistoa. Hän varustautuikin ensimmäiselle omalle retkikunnalleen niin, että pystyisi tutkimaan [[Magneettinen pohjoisnapa|magneettista pohjoisnapaa]].<ref name="riffenburgh30"/> Vaikka tutkimusmatkan päätarkoitus oli tehdä magneettisia mittauksia, niin toinen tärkeä tavoite oli löytää [[luoteisväylä]]. Amundsen lähti kesällä 1903 [[Oslo]]sta ''[[Gjøa]]''-nimisellä aluksella, jolla oli hänen lisäkseen viisi miestä. Retkikunta täytti päätavoitteensa 23 kuukautta kestäneellä oleskelulla [[Kuningas Williamin saari|Kuningas Williamin saarella]]. Lisäksi Amundsen tutki [[Eskimot|eskimoiden]] elämäntapaa ja keräsi laajan kansatieteellisen aineiston.<ref name="leksikon"/> ''Gjøa'' jatkoi matkaansa keväällä 1905, ja retkikunta saavutti luoteisväylän toisen pään elokuussa 1906.<ref name="historie">{{Verkkoviite| Osoite = http://www.polarhistorie.no/personer/roald_amundsen| Nimeke = Roald Amundsen| Julkaisu = Norsk Polarhistorie| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = {{no}}| arkisto = https://web.archive.org/web/20161111091450/http://www.polarhistorie.no/personer/roald_amundsen| arkistoitu = 11.11.2016}}</ref>


=== Voitto kilpajuoksussa etelänavalle ===
=== Voitto kilpajuoksussa etelänavalle ===
[[Tiedosto:Aan de Zuidpool - p1913-160.jpg|thumb|Amundsen retkikuntansa kanssa [[Etelänapa|etelänavalla]].]]
[[Tiedosto:Aan de Zuidpool - p1913-160.jpg|pienois|Amundsen retkikuntansa kanssa [[Etelänapa|etelänavalla]].]]
[[Kuva:Amundsen-in-ice.jpg|thumb|Roald Amundsen Etelämantereella.]]
[[Tiedosto:Amundsen-in-ice.jpg|pienois|Amundsen Etelämantereella.]]
''Gjøa''-retkikuntansa jälkeen Amundsen alkoi etsiä rahoitusta [[Pohjoisnapa|pohjoisnavalle]] suuntautuvalle matkalle. [[Robert Peary]]n väitettyä saavuttaneensa pohjoisnavan 1909 Amundsen vaihtoi retkikohteekseen Antarktiksen.<ref name="leksikon"/> Amundsen oli ehtinyt jo lainata Nansenin ''[[Fram (laiva)|Fram]]''-aluksen pohjoisnavan retkikuntaa varten, ja vasta merillä hän ilmoitti muille, että määränpääksi oli vaihtunut [[etelänapa]], vaikka brittiläinen [[Robert Falcon Scott|Robert Scott]] oli jo myös matkalla sille. Alkoi niin sanottu [[Etelänavan valloitus 1911|kilpajuoksu etelänavalle]].<ref name="unesco">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unesco.org/new/fileadmin/MULTIMEDIA/HQ/CI/CI/pdf/mow/nomination_forms/norway_amundsen.pdf| Nimeke = Roald Amundsen's South Pole Expedition (1910-1912)| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = Unesco| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = {{en}}}}</ref> Amundsen oli valinnut retkensä aloituspaikaksi Valaslahden [[Rossin jäähylly]]ltä, josta olisi lyhyempi reitti etelänavalle kuin Scottin aloituspaikasta. Amundsenin reitin haastavuus oli kuitenkin tuntematon, kun Scott seuraisi [[Shackletonin vuoden 1908 etelänaparetkikunta|Shackletonin vuoden 1908 etelänaparetkikunnan]] reittiä. Amundsenin riski kannatti, sillä hän saavutti neljän miehensä kanssa etelänavan 14. joulukuuta 1911, viisi viikkoa ennen Scottia.<ref name="leksikon"/> Valloitukseen liittyi katkera sivumaku, koska Scott retkikuntineen menehtyi paluumatkalla navalta.<ref name=STM>{{Kirjaviite| Nimike=Suuret tutkimusmatkat| Luku=Kilpajuoksu etelänavalle 1910–12 |Tekijä= Fiennes, Ranulph| sivu= 242–243| Vuosi = 2007| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava| Isbn = 978-951-1-21978-1}}</ref> Britanniassa Scott nousi kansallissankariksi ja britit arvostelivat Amundsenin valmistelujen aikaista salailua ja epärehellisyyttä. Syytökset loukkasivat Amundsenia.<ref name=RGS/> Amundsen oli loppuelämänsä ajan katkeroitunut ja sulkeutunut.<ref name=STM/>
''Gjøa''-retkikuntansa jälkeen Amundsen alkoi etsiä rahoitusta [[Pohjoisnapa|pohjoisnavalle]] suuntautuvalle matkalle. [[Robert Peary]]n väitettyä saavuttaneensa pohjoisnavan 1909 Amundsen vaihtoi retkikohteekseen Antarktiksen.<ref name="leksikon"/> Amundsen oli ehtinyt jo lainata Nansenin ''[[Fram (laiva)|Fram]]''-aluksen pohjoisnavan retkikuntaa varten, ja vasta merillä hän ilmoitti muille, että määränpääksi oli vaihtunut [[etelänapa]], vaikka brittiläinen [[Robert Falcon Scott|Robert Scott]] oli jo myös matkalla sille. Alkoi niin sanottu [[Etelänavan valloitus 1911|kilpajuoksu etelänavalle]].<ref name="unesco">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.unesco.org/new/fileadmin/MULTIMEDIA/HQ/CI/CI/pdf/mow/nomination_forms/norway_amundsen.pdf| Nimeke = Roald Amundsen's South Pole Expedition (1910-1912)| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = Unesco| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = {{en}}}}</ref> Amundsen oli valinnut retkensä aloituspaikaksi Valaslahden [[Rossin jäähylly]]ltä, josta oli lyhyempi matka etelänavalle kuin Scottin aloituspaikasta. Amundsenin reitin vaikeusaste oli kuitenkin tuntematon, kun taas Scott seurasi [[Shackletonin vuoden 1908 etelänaparetkikunta|Shackletonin vuoden 1908 etelänaparetkikunnan]] reittiä. Amundsenin riski kannatti, sillä hän saavutti neljän miehensä kanssa etelänavan 14. joulukuuta 1911, viisi viikkoa ennen Scottia.<ref name="leksikon"/> Valloitukseen liittyi katkera sivumaku, koska Scott retkikuntineen menehtyi paluumatkalla navalta.<ref name=STM>{{Kirjaviite| Nimike=Suuret tutkimusmatkat| Luku=Kilpajuoksu etelänavalle 1910–12 |Tekijä= Fiennes, Ranulph| sivu= 242–243| Vuosi = 2007| Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava| Isbn = 978-951-1-21978-1}}</ref> Britanniassa Scott nousi kansallissankariksi, ja britit arvostelivat Amundsenin valmistelujen aikaista salailua ja epärehellisyyttä. Syytökset loukkasivat Amundsenia.<ref name=RGS/> Amundsen oli loppuelämänsä ajan katkeroitunut ja sulkeutunut.<ref name=STM/>


Amundsenin voitto kilpajuoksusta etelänavalle toi hänelle kuuluisuutta, minkä ansiosta hänellä oli paremmat mahdollisuudet saada tukea lähimpänä sydäntä ollutta Arktiksen tuntemattomien alueiden tutkimista varten. Ensimmäisen maailmansodan käynnistyminen siirsi kuitenkin valmisteluja, ja ''Framin'' tilalle Amundsen joutui rakennuttamaan uuden, ''[[Maud (laiva)|Maudiksi]]'' nimetyn aluksen.<ref name="leksikon"/>
Amundsenin voitto kilpajuoksusta etelänavalle toi hänelle kuuluisuutta, minkä ansiosta hänellä oli paremmat mahdollisuudet saada tukea lähimpänä sydäntä ollutta Arktiksen tuntemattomien alueiden tutkimista varten. Ensimmäinen maailmansota siirsi kuitenkin valmisteluja, ja ''Framin'' tilalle Amundsen joutui rakennuttamaan uuden, ''[[Maud (laiva)|Maudiksi]]'' nimetyn aluksen.<ref name="leksikon"/>


=== Arktiksen tutkimukset ===
=== Arktiksen tutkimukset ===
[[Tiedosto:Polarskipet_Maud.jpg|thumb|Amundsenin ''[[Maud (laiva)|Maud]]''-alus vuonna 1918.]]
[[Tiedosto:Polarskipet_Maud.jpg|pienois|Amundsenin ''[[Maud (laiva)|Maud]]''-alus vuonna 1918.]]
Vuonna 1918 Amundsen lähti retkikuntansa kanssa ''Maudin'' kanssa pohjoiseen. Se yritti päästä mahdollisimman pohjoiseen testatakseen Fridtjof Nansenin teoriaa, jonka mukaan jäiden mukana pystyisi ajelehtimaan pohjoisnavalle.<ref name="unesco"/> ''Maud'' lähti Norjasta itään, mutta jäi kiinni nopeasti ja ajelehti muutaman vuoden ajan jäissä. Sen aikana [[Harald Sverdrup]] teki useita geofyysisiä tutkimuksia. ''Maudin'' vapauduttua jäistä Amundsen vieraili [[Alaska]]n [[Nome]]ssa hakemassa lisätarvikkeita uutta yritystä varten. ''Maud'' jäi kuitenkin uudelleen jäihin ja vapautui vasta kesällä 1921.<ref name="leksikon"/>
Vuonna 1918 Amundsen lähti retkikuntansa kanssa ''Maudin'' kanssa pohjoiseen. Se yritti päästä mahdollisimman pohjoiseen testatakseen Fridtjof Nansenin teoriaa, jonka mukaan jäiden mukana pystyisi ajelehtimaan pohjoisnavalle.<ref name="unesco"/> ''Maud'' lähti Norjasta itään, mutta jäi kiinni nopeasti ja ajelehti muutaman vuoden ajan jäissä. Sen aikana [[Harald Sverdrup]] teki useita geofyysisiä tutkimuksia. ''Maudin'' vapauduttua jäistä Amundsen vieraili [[Alaska]]n [[Nome]]ssa hakemassa lisätarvikkeita uutta yritystä varten. ''Maud'' jäi kuitenkin uudelleen jäihin ja vapautui vasta kesällä 1921.<ref name="leksikon"/>


Amundsen kiinnostui 1920-luvulla lentämisestä ja hankki vuonna 1922 kaksi lentokonetta. Molemmat lentokoneet syöksyivät maahan ja tuhoutuivat. Amundsen oli laittanut kaikki rahansa ''Maud''-tutkimusmatkaan ja lentokoneisiin. Hänet pelasti yhdysvaltalainen miljonääri [[Lincoln Ellsworth]], joka tarjosi rahat uuden lentokoneen ostamiseen.<ref name="leksikon"/> Amundsen jätti ''Maudin'' 1922. Hän ei ollut päässyt sillä pohjoisnavalle, mutta hänestä oli tullut kolmas [[koillisväylä]]n läpipurjehtija ja ensimmäinen, joka oli kiertänyt koko Jäämeren.<ref name="riffenburgh30"/>
Amundsen kiinnostui 1920-luvulla lentämisestä ja hankki vuonna 1922 kaksi lentokonetta. Molemmat lentokoneet syöksyivät maahan ja tuhoutuivat. Amundsen oli laittanut kaikki rahansa ''Maud''-tutkimusmatkaan ja lentokoneisiin. Hänet pelasti yhdysvaltalainen miljonääri [[Lincoln Ellsworth]], joka tarjosi rahat uuden lentokoneen ostamiseen.<ref name="leksikon"/> Amundsen jätti ''Maudin'' 1922. Hän ei ollut päässyt sillä pohjoisnavalle, mutta hänestä oli tullut kolmas [[koillisväylä]]n läpipurjehtija ja ensimmäinen, joka oli kiertänyt koko Jäämeren.<ref name="riffenburgh30"/>


[[Tiedosto:Roald Amundsen Svalbard 1925.jpg|thumb|Amundsen Huippuvuorilla [[Dornier Do J|Dornier Wal]] -lentoveneensä kanssa.]]
[[Tiedosto:Roald Amundsen Svalbard 1925.jpg|pienois|Amundsen Huippuvuorilla [[Dornier Do J|Dornier Wal]] -lentoveneensä kanssa.]]
Amundsen ja Ellsworth pyrkivät vuonna 1925 lentäen pohjoisnavalle kahdella [[Dornier Do J|Dornier Wal]] -merkkisellä lentoveneellä. He lähtivät [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] [[Ny-Ålesund]]ista, mutta eivät päässet pohjoisnavalle asti teknisten ongelmien kanssa. Yritys herätti kuitenkin kansainvälistä mielenkiintoa, ja retkikunnan jäseniä kohdeltiin sankareina heidän palattuansa.<ref name="unesco"/>
Amundsen ja Ellsworth pyrkivät vuonna 1925 lentäen pohjoisnavalle kahdella [[Dornier Do J|Dornier Wal]] -merkkisellä lentoveneellä. He lähtivät [[Huippuvuoret|Huippuvuorten]] [[Ny-Ålesund]]ista, mutta eivät päässet pohjoisnavalle asti teknisten ongelmien kanssa. Yritys herätti kuitenkin kansainvälistä mielenkiintoa, ja retkikunnan jäseniä kohdeltiin sankareina heidän palattuansa.<ref name="unesco"/>


[[Norsk Luftseiladsforening]]in järjesti 1926 uuden lentoretkikunnan, jossa Amundsen ja Ellsworth yrittäisivät pohjoisnavalle ilmalaiva ''[[Norge (ilmalaiva)|Norgella]]''. Aluksen oli rakentanut italialainen insinööri [[Umberto Nobile]], joka toimi myös aluksen kapteenina. Navigoijana matkalla oli [[Hjalmar Riiser-Larsen]], ja heidän lisäksi aluksella oli kuusi norjalaista, viisi italialaista ja ruotsalainen. ''Norge'' lähti iltapäivällä 11. toukokuuta Ny-Ålesundista ja saavutti pohjoisnavan noin 16 tunnin lennon jälkeen. Alaskan [[Teller (kaupunki)|Telleriin]] ''Norge'' saapui 72 tunnin kuluttua lähdöstä.<ref name="leksikon"/>
[[Norsk Luftseiladsforening]] järjesti 1926 uuden lentoretkikunnan, jossa Amundsen ja Ellsworth yrittäisivät pohjoisnavalle ilmalaiva ''[[Norge (ilmalaiva)|Norgella]]''. Aluksen oli rakentanut italialainen insinööri [[Umberto Nobile]], joka toimi myös aluksen kapteenina. Navigoijana matkalla oli [[Hjalmar Riiser-Larsen]], ja heidän lisäksi aluksella oli kuusi norjalaista, viisi italialaista ja ruotsalainen. ''Norge'' lähti iltapäivällä 11. toukokuuta Ny-Ålesundista ja saavutti pohjoisnavan noin 16 tunnin lennon jälkeen. Alaskan [[Teller (kaupunki)|Telleriin]] ''Norge'' saapui 72 tunnin kuluttua lähdöstä.<ref name="leksikon"/>


=== Kuolema etsintäretkikunnan aikana ===
=== Kuolema etsintäretkikunnan aikana ===
Rivi 62: Rivi 62:


== Merkitys ==
== Merkitys ==
[[Kuva:LN-KKL B737 Norwegian tail (4594991937) (2).jpg|thumb|Amundsenin kuva sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737:n pyrstössä.]]
[[Tiedosto:LN-KKL B737 Norwegian tail (4594991937) (2).jpg|pienois|Amundsenin kuva sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737:n pyrstössä.]]
Amundsen oli aikansa johtava naparetkeilijä, jonka suunnittelu- ja organisointikyky retkillä oli huippuluokkaa. Hänen menestyksensä perustui [[Eskimot|eskimo]]ilta opittuihin erämaataitoihin.<ref name=RGS>{{Kirjaviite | Tekijä =Royal Geographical Society | Selite= Päätoimittaja David John, kirjoittaja Alasdair Macleod| Nimeke = Suuret tutkimusmatkat| Vuosi = 2011| Sivu = 302–305, 315 | Julkaisija = WSOY| Tunniste = ISBN 978-951-0-37674-4 }}</ref>
Amundsen oli aikansa johtava naparetkeilijä, jonka suunnittelu- ja organisointikyky retkillä oli huippuluokkaa. Hänen menestyksensä perustui [[Eskimot|eskimo]]ilta opittuihin erämaataitoihin.<ref name=RGS>{{Kirjaviite | Tekijä =Royal Geographical Society | Selite= Päätoimittaja David John, kirjoittaja Alasdair Macleod| Nimeke = Suuret tutkimusmatkat| Vuosi = 2011| Sivu = 302–305, 315 | Julkaisija = WSOY| Tunniste = | Isbn = 978-951-0-37674-4 }}</ref>


[[Norwegian Air Shuttle]] on [[Luettelo Norwegian Air Shuttlen lentokoneiden pyrstöihin maalatuista henkilöistä|maalauttanut Amundsenin kuvan]] yhden [[Boeing 787|Boeing 787-8]] -koneensa pyrstöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.planespotters.net/airframe/Boeing/787/LN-LNE-Norwegian-Long-Haul/daWWI2WN | Nimeke = LN-LNE Norwegian Long Haul Boeing 787-8 Dreamliner | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 15.2.2018 | Kieli ={{en}} }}</ref> Amundsenin kuva on ollut myös Boeing 737-300 -koneessa, joka on sittemmin poistunut Norwegianin laivastosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.planespotters.net/airframe/Boeing/737/N871TM-Southern-Aircraft-Consultancy/175Ysyke | Nimeke = N871TM Southern Aircraft Consultancy Boeing 737-36N | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 15.2.2018 | Kieli ={{en}} }}</ref>
[[Norwegian Air Shuttle]] on [[Luettelo Norwegian Air Shuttlen lentokoneiden pyrstöihin maalatuista henkilöistä|maalauttanut Amundsenin kuvan]] yhden [[Boeing 787|Boeing 787-8]] -koneensa pyrstöön.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.planespotters.net/airframe/Boeing/787/LN-LNE-Norwegian-Long-Haul/daWWI2WN | Nimeke = LN-LNE Norwegian Long Haul Boeing 787-8 Dreamliner | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 15.2.2018 | Kieli ={{en}} }}</ref> Amundsenin kuva on ollut myös Boeing 737-300 -koneessa, joka on sittemmin poistunut Norwegianin laivastosta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.planespotters.net/airframe/Boeing/737/N871TM-Southern-Aircraft-Consultancy/175Ysyke | Nimeke = N871TM Southern Aircraft Consultancy Boeing 737-36N | Julkaisija = Planespotters.net | Viitattu = 15.2.2018 | Kieli ={{en}} }}</ref>


== Suomennetut teokset ==
== Suomennetut teokset ==

* ''Luoteisväylä'': kertomus Gjöan matkasta 1903-1907 ynnä luutnantti Godfred Hansenin kirjottama liite. WSOY, 1908.
* ''Luoteisväylä'': kertomus Gjöan matkasta 1903-1907 ynnä luutnantti Godfred Hansenin kirjottama liite. WSOY, 1908.
* ''Luoteisväylän purjehtiminen''. Suomentanut Tyyne H. WSOY, julkaisuaika tuntematon.
* ''Luoteisväylän purjehtiminen''. Suomentanut Tyyne H. WSOY, julkaisuaika tuntematon.
Rivi 75: Rivi 74:
* ''Elämäni ja tutkimusretkeni''. Suomentanut Sulo-Weikko Pekkola. WSOY, 1928.
* ''Elämäni ja tutkimusretkeni''. Suomentanut Sulo-Weikko Pekkola. WSOY, 1928.


== Elokuva ==
== Elokuvat ==
Vuonna 1969 [[Mihail Kalatozov]] ohjasi elokuvan ''[[Punainen teltta]]'' (1969), jonka yksi päähenkilö oli Roald Amundsen. Häntä näytteli [[Sean Connery]]. Elokuvassa näytteli myös brittiläinen [[Peter Finch]].<ref>[http://www.allmovie.com/movie/the-red-tent-v40753 The Red Tent (1969) - Mikhail Kalatozov - Synopsis, Characteristics, Moods, Themes and Related - AllMovie]</ref>
Vuonna 1969 [[Mihail Kalatozov]] ohjasi elokuvan ''[[Punainen teltta]]'' (1969), jonka yksi päähenkilö oli Roald Amundsen. Häntä näytteli [[Sean Connery]]. Elokuvassa näytteli myös brittiläinen [[Peter Finch]].<ref>[http://www.allmovie.com/movie/the-red-tent-v40753 The Red Tent (1969) - Mikhail Kalatozov - Synopsis, Characteristics, Moods, Themes and Related - AllMovie]</ref>

Vuonna 2019 [[Espen Sandberg]] ohjasi elämäkerrallisen elokuvan ''[[Amundsen (elokuva)|Amundsen]]'', jossa päähenkilöä esitti [[Pål Sverre Hagen]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.imdb.com/title/tt6054846/?ref_=fn_al_tt_1|nimeke=Amundsen|julkaisija=IMDB|viitattu=12.2.2023}}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==
*[[Etelänavan valloitus 1911]]
* [[Etelänavan valloitus 1911]]
*[[Tutkimusmatkat Etelämantereelle]]
* [[Tutkimusmatkat Etelämantereelle]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Riffenburgh, Beau| Nimeke = Encyclopedia of the Antarctic| Vuosi = 2007| Julkaisupaikka = New York, NY| Julkaisija = Routledge| Isbn = 0-415-97024-5| www = https://books.google.fi/books?id=fRJtB2MNdJMC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Riffenburgh, Beau| Nimeke = Encyclopedia of the Antarctic| Vuosi = 2007| Julkaisupaikka = New York, NY| Julkaisija = Routledge| Isbn = 0-415-97024-5| www = https://books.google.fi/books?id=fRJtB2MNdJMC| www-teksti = Google-kirjat| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://snl.no/Roald_Amundsen| Nimeke = Roald Amundsen | Julkaisu = Store norske leksikon| Ajankohta = 27.10.2014| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = {{no}}}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://snl.no/Roald_Amundsen| Nimeke = Roald Amundsen | Julkaisu = Store norske leksikon| Ajankohta = 27.10.2014| Viitattu = 5.5.2015| Kieli = {{no}}}}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{Viitteet}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Roald Amundsen}}
{{Commonscat-rivi|Roald Amundsen}}
⚫
* Vapaasti ladattavia Roald Amundsenin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Amundsen Projekti Lönnrotilta]
⚫
* [http://www.frammuseum.no/ Frammuseet] {{no}} {{en}}
⚫
* PBS: NOVA - [http://www.pbs.org/wgbh/nova/arctic/amundsen.html Amundsenin omaelämäkerran otteita] ja [http://www.pbs.org/wgbh/nova/arctic/huntford.html Napahistorioitsija Roland Huntfordin haastattelu] {{en}}
⚫
* [http://www.south-pole.com/p0000101.htm south-pole.com: Roald Amundsen]. {{en}}
⚫
* [http://www.gutenberg.org/browse/authors/a#a1189 Roald Amundsenin teoksia] [[Gutenberg-projekti]]ssa
⚫
* [http://www.archive.org/search.php?query=creator%3AAmundsen%20AND%20mediatype%3Atexts Roald Amundsenin teoksia] [[Internet Archive]]ssa


{{Auktoriteettitunnisteet}}
⚫
*Vapaasti ladattavia Roald Amundsenin e-kirjoja [http://www.lonnrot.net/etext.html#Amundsen Projekti Lönnrotilta]
⚫
*[http://www.frammuseum.no/ Frammuseet] {{no}} {{en}}
⚫
*PBS: NOVA - [http://www.pbs.org/wgbh/nova/arctic/amundsen.html Amundsenin omaelämäkerran otteita] ja [http://www.pbs.org/wgbh/nova/arctic/huntford.html Napahistorioitsija Roland Huntfordin haastattelu] {{en}}
⚫
*[http://www.south-pole.com/p0000101.htm south-pole.com: Roald Amundsen]. {{en}}
⚫
*[http://www.gutenberg.org/browse/authors/a#a1189 Roald Amundsenin teoksia] [[Gutenberg-projekti]]ssa
⚫
*[http://www.archive.org/search.php?query=creator%3AAmundsen%20AND%20mediatype%3Atexts Roald Amundsenin teoksia] [[Internet Archive]]ssa


{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Amundsen, Roald}}
{{AAKKOSTUS:Amundsen, Roald}}
[[Luokka:99.4 Maantieteilijät, tutkimusmatkailijat, kansatieteilijät]]
[[Luokka:99.4 Maantieteilijät, tutkimusmatkailijat, kansatieteilijät]]
[[Luokka:Norjalaiset tutkimusmatkailijat]]
[[Luokka:Norjalaiset tutkimusmatkailijat]]
[[Luokka:Etelämanner]]
[[Luokka:Etelämantereen tutkimusmatkailijat]]
[[Luokka:Naparetkeilijät]]
[[Luokka:Naparetkeilijät]]
[[Luokka:Norjalaiset lentäjät]]
[[Luokka:Norjalaiset lentäjät]]
[[Luokka:Kadonneet henkilöt]]
[[Luokka:Kadonneet henkilöt]]
[[Luokka:Lento-onnettomuudessa kuolleet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
[[Luokka:Vuonna 1872 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1872 syntyneet]]

Nykyinen versio 12. marraskuuta 2024 kello 11.56

Roald Amundsen
Amundsen noin vuonna 1920.
Amundsen noin vuonna 1920.
Henkilötiedot
Syntynyt16. heinäkuuta 1872
Borge, Norja
Kuollutkadonnut 18. kesäkuuta 1928 (55 vuotta)
Barentsinmeri
Ammatti tutkimusmatkailija
Muut tiedot
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Roald Engelbregt Gravning Amundsen (norj. /ˈɾuːɑl ˈɑmʉnsən/ RoaldAmundsen.ogg kuuntele ääntämys (ohje); 16. heinäkuuta 1872 Borge, Norja – kadonnut 18. kesäkuuta 1928 Barentsinmeri)[1] oli norjalainen naparetkeilijä ja tutkimusmatkailija. Vuosina 1903–1906 Amundsen kulki miehistöineen Pohjois-Amerikan pohjoisosien kiertävän luoteisväylän läpi ensimmäisenä. Vuosina 1911–1912 hän johti naparetkeä, joka saavutti ensimmäisenä etelänavan. Amundsen tutki 1918–1928 Arktista sekä laivalla että lentokoneella. Hän ylitti pohjoisnavan 1926 Norge-nimisellä ilma-aluksella. Amundsenin lentokone katosi, kun hän oli etsimässä kadonnutta Umberto Nobilea.

Nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amundsen lapsena noin vuonna 1875.

Amundsen syntyi norjalaiseen varustamo- ja merikapteenisukuun. Hän kiinnostui naparetkeilystä jo 15-vuotiaana luettuaan John Franklinin kirjoja. Häntä innoitti kaksi vuotta myöhemmin Grönlannin poikki hiihtäneen Fridtjof Nansenin paluujuhla, jonka yleisössä hän oli paikalla.[2]

Amundsenin äiti halusi pojastaan lääkärin, ja tämä aloitti lääketieteen opinnot 1890. Amundsen jätti lääketieteen 1893 äitinsä kuoleman jälkeen ja omistautui napa-alueiden tutkimukselle.[2][1]

Naparetkeily

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset matkat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amundsen työskenteli vuonna 1894 hylkeenpyyntialuksella ja hankki yliperämiehen ja merikapteenin taidot.[2]

Amundsen valittiin kesällä 1896 merimieheksi Belgica-aluksella tehtävään Belgian Antarktiksen-tutkimusmatkaan. Sopivien miesten löytäminen oli vaikeaa, ja siksi Amundsen ylennettiin ennen lähtöä aliperämieheksi.[2] Adrien de Gerlachen johtama retkikunta oli matkassa 1897–1899.[1] Amundsen sai matkan aikana ensimmäisen kokemuksensa naparetkeilystä, oppi monia selviytymiskeinoja ja teki ensimmäisen hiihtomatkansa Antarktikselle. Hänen opastajanaan tutkimusmatkan aikana toimi Frederick Cook.[2]

Luoteisväylän ensimmäinen purjehtija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amundsen ei varsinaisesti ollut tieteilijä, mutta hän ymmärsi, että sponsorit ja yleisö vaativat matkoilta tieteellistä aineistoa. Hän varustautuikin ensimmäiselle omalle retkikunnalleen niin, että pystyisi tutkimaan magneettista pohjoisnapaa.[2] Vaikka tutkimusmatkan päätarkoitus oli tehdä magneettisia mittauksia, niin toinen tärkeä tavoite oli löytää luoteisväylä. Amundsen lähti kesällä 1903 Oslosta Gjøa-nimisellä aluksella, jolla oli hänen lisäkseen viisi miestä. Retkikunta täytti päätavoitteensa 23 kuukautta kestäneellä oleskelulla Kuningas Williamin saarella. Lisäksi Amundsen tutki eskimoiden elämäntapaa ja keräsi laajan kansatieteellisen aineiston.[1] Gjøa jatkoi matkaansa keväällä 1905, ja retkikunta saavutti luoteisväylän toisen pään elokuussa 1906.[3]

Voitto kilpajuoksussa etelänavalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amundsen retkikuntansa kanssa etelänavalla.
Amundsen Etelämantereella.

Gjøa-retkikuntansa jälkeen Amundsen alkoi etsiä rahoitusta pohjoisnavalle suuntautuvalle matkalle. Robert Pearyn väitettyä saavuttaneensa pohjoisnavan 1909 Amundsen vaihtoi retkikohteekseen Antarktiksen.[1] Amundsen oli ehtinyt jo lainata Nansenin Fram-aluksen pohjoisnavan retkikuntaa varten, ja vasta merillä hän ilmoitti muille, että määränpääksi oli vaihtunut etelänapa, vaikka brittiläinen Robert Scott oli jo myös matkalla sille. Alkoi niin sanottu kilpajuoksu etelänavalle.[4] Amundsen oli valinnut retkensä aloituspaikaksi Valaslahden Rossin jäähyllyltä, josta oli lyhyempi matka etelänavalle kuin Scottin aloituspaikasta. Amundsenin reitin vaikeusaste oli kuitenkin tuntematon, kun taas Scott seurasi Shackletonin vuoden 1908 etelänaparetkikunnan reittiä. Amundsenin riski kannatti, sillä hän saavutti neljän miehensä kanssa etelänavan 14. joulukuuta 1911, viisi viikkoa ennen Scottia.[1] Valloitukseen liittyi katkera sivumaku, koska Scott retkikuntineen menehtyi paluumatkalla navalta.[5] Britanniassa Scott nousi kansallissankariksi, ja britit arvostelivat Amundsenin valmistelujen aikaista salailua ja epärehellisyyttä. Syytökset loukkasivat Amundsenia.[6] Amundsen oli loppuelämänsä ajan katkeroitunut ja sulkeutunut.[5]

Amundsenin voitto kilpajuoksusta etelänavalle toi hänelle kuuluisuutta, minkä ansiosta hänellä oli paremmat mahdollisuudet saada tukea lähimpänä sydäntä ollutta Arktiksen tuntemattomien alueiden tutkimista varten. Ensimmäinen maailmansota siirsi kuitenkin valmisteluja, ja Framin tilalle Amundsen joutui rakennuttamaan uuden, Maudiksi nimetyn aluksen.[1]

Arktiksen tutkimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amundsenin Maud-alus vuonna 1918.

Vuonna 1918 Amundsen lähti retkikuntansa kanssa Maudin kanssa pohjoiseen. Se yritti päästä mahdollisimman pohjoiseen testatakseen Fridtjof Nansenin teoriaa, jonka mukaan jäiden mukana pystyisi ajelehtimaan pohjoisnavalle.[4] Maud lähti Norjasta itään, mutta jäi kiinni nopeasti ja ajelehti muutaman vuoden ajan jäissä. Sen aikana Harald Sverdrup teki useita geofyysisiä tutkimuksia. Maudin vapauduttua jäistä Amundsen vieraili Alaskan Nomessa hakemassa lisätarvikkeita uutta yritystä varten. Maud jäi kuitenkin uudelleen jäihin ja vapautui vasta kesällä 1921.[1]

Amundsen kiinnostui 1920-luvulla lentämisestä ja hankki vuonna 1922 kaksi lentokonetta. Molemmat lentokoneet syöksyivät maahan ja tuhoutuivat. Amundsen oli laittanut kaikki rahansa Maud-tutkimusmatkaan ja lentokoneisiin. Hänet pelasti yhdysvaltalainen miljonääri Lincoln Ellsworth, joka tarjosi rahat uuden lentokoneen ostamiseen.[1] Amundsen jätti Maudin 1922. Hän ei ollut päässyt sillä pohjoisnavalle, mutta hänestä oli tullut kolmas koillisväylän läpipurjehtija ja ensimmäinen, joka oli kiertänyt koko Jäämeren.[2]

Amundsen Huippuvuorilla Dornier Wal -lentoveneensä kanssa.

Amundsen ja Ellsworth pyrkivät vuonna 1925 lentäen pohjoisnavalle kahdella Dornier Wal -merkkisellä lentoveneellä. He lähtivät Huippuvuorten Ny-Ålesundista, mutta eivät päässet pohjoisnavalle asti teknisten ongelmien kanssa. Yritys herätti kuitenkin kansainvälistä mielenkiintoa, ja retkikunnan jäseniä kohdeltiin sankareina heidän palattuansa.[4]

Norsk Luftseiladsforening järjesti 1926 uuden lentoretkikunnan, jossa Amundsen ja Ellsworth yrittäisivät pohjoisnavalle ilmalaiva Norgella. Aluksen oli rakentanut italialainen insinööri Umberto Nobile, joka toimi myös aluksen kapteenina. Navigoijana matkalla oli Hjalmar Riiser-Larsen, ja heidän lisäksi aluksella oli kuusi norjalaista, viisi italialaista ja ruotsalainen. Norge lähti iltapäivällä 11. toukokuuta Ny-Ålesundista ja saavutti pohjoisnavan noin 16 tunnin lennon jälkeen. Alaskan Telleriin Norge saapui 72 tunnin kuluttua lähdöstä.[1]

Kuolema etsintäretkikunnan aikana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amundsen joutui 1920-luvun lopulla pahoihin taloudellisiin vaikeuksiin, kun hän oli sijoittanut kaiken tutkimusmatkoihinsa. Hän tunsi itsensä petetyksi, ja lisäksi Norge-tutkimusmatkan jälkeen hän oli ajautunut pahoihin riitoihin Nobilen kanssa.[1] Vuonna 1928 Amundsen osallistui pelastuslennolle, joka osallistui etsintöihin, kun Nobilen Italia-ilmalaiva oli syöksynyt jäihin Huippuvuorten lähelle.[6] Amundsen lähti etsintälennolle iltapäivällä 18. kesäkuuta viiden muun miehen kanssa Latham 47 -merkkisellä lentoveneellä. Viimeinen radiosignaali lentoveneestä saatiin kello 18.45.[7] Lentokone oli joutunut todennäköisesti onnettomuuteen sumussa Barentsinmeren yllä. Koneen hylkyä ei ole löydetty lukuisista etsinnöistä huolimatta.[6]

Merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amundsenin kuva sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737:n pyrstössä.

Amundsen oli aikansa johtava naparetkeilijä, jonka suunnittelu- ja organisointikyky retkillä oli huippuluokkaa. Hänen menestyksensä perustui eskimoilta opittuihin erämaataitoihin.[6]

Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Amundsenin kuvan yhden Boeing 787-8 -koneensa pyrstöön.[8] Amundsenin kuva on ollut myös Boeing 737-300 -koneessa, joka on sittemmin poistunut Norwegianin laivastosta.[9]

Suomennetut teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Luoteisväylä: kertomus Gjöan matkasta 1903-1907 ynnä luutnantti Godfred Hansenin kirjottama liite. WSOY, 1908.
  • Luoteisväylän purjehtiminen. Suomentanut Tyyne H. WSOY, julkaisuaika tuntematon.
  • Ilmojen halki leveyspiirille 88° P. Suomentaneet I. K. Inha ja Eino Voionmaa. WSOY, 1925.
  • Ensimmäinen lento napameren yli. Toisena kirjoittajana Lincoln Ellsworth. Suomentanut Olli A. Wuorinen. Schildt, 1926.
  • Elämäni ja tutkimusretkeni. Suomentanut Sulo-Weikko Pekkola. WSOY, 1928.

Elokuvat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1969 Mihail Kalatozov ohjasi elokuvan Punainen teltta (1969), jonka yksi päähenkilö oli Roald Amundsen. Häntä näytteli Sean Connery. Elokuvassa näytteli myös brittiläinen Peter Finch.[10]

Vuonna 2019 Espen Sandberg ohjasi elämäkerrallisen elokuvan Amundsen, jossa päähenkilöä esitti Pål Sverre Hagen.[11]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k Store norske leksikon.
  2. ↑ a b c d e f g Riffenburgh, s. 30–31.
  3. ↑ Roald Amundsen Norsk Polarhistorie. Arkistoitu 11.11.2016. Viitattu 5.5.2015. (norjaksi)
  4. ↑ a b c Roald Amundsen's South Pole Expedition (1910-1912) (pdf) Unesco. Viitattu 5.5.2015. (englanniksi)
  5. ↑ a b Fiennes, Ranulph: ”Kilpajuoksu etelänavalle 1910–12”, Suuret tutkimusmatkat, s. 242–243. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21978-1
  6. ↑ a b c d Royal Geographical Society: Suuret tutkimusmatkat, s. 302–305, 315. (Päätoimittaja David John, kirjoittaja Alasdair Macleod) WSOY, 2011. ISBN 978-951-0-37674-4
  7. ↑ Bomann-Larsen, Tor: Roald Amundsen, s. 349. Stroud: The History Press, 2014. ISBN 978-0-7524-6682-8
  8. ↑ LN-LNE Norwegian Long Haul Boeing 787-8 Dreamliner Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  9. ↑ N871TM Southern Aircraft Consultancy Boeing 737-36N Planespotters.net. Viitattu 15.2.2018. (englanniksi)
  10. ↑ The Red Tent (1969) - Mikhail Kalatozov - Synopsis, Characteristics, Moods, Themes and Related - AllMovie
  11. ↑ Amundsen IMDB. Viitattu 12.2.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Roald_Amundsen&oldid=22766355”