Ero sivun ”Kustaa III:n sota” versioiden välillä

Kustaa III:n sota
	Ruotsinsalmen toinen meritaistelu. Johan Tietrich Schoultz 1792, Ruotsin kansallismuseo, Tukholma.
Päivämäärä:	kesäkuu 1788 – elokuu 1790
Paikka:	Itä-Suomi ja Itämeri
Lopputulos:	Status quo ante bellum, Värälän rauha
Osapuolet
Venäjän keisarikunta; Tanska	Ruotsi
Komentajat
Katariina II; Kristian VII	Kustaa III

Selaa historiaa interaktiivisesti

[arvioimaton versio]

[katsottu versio]

← Vanhempi muutos Uudempi muutos →

Poistettu sisältö Lisätty sisältö

VisuaalinenWikiteksti

Rivimuotoinen

Versio 17. elokuuta 2024 kello 21.11

Kustaa III:n sota oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta ja päättyi Värälän rauhaan ilman selvää voittajaa tai ilman rajamuutoksia.

Vuonna 1772 säädyiltä vallan kaapannut Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä hattujen sodan jälkeisessä Turun rauhassa vuonna 1743 menetetyt alueet. Eino Jutikkalan mukaan Kustaa III:n haluun hyökätä Venäjälle vaikutti myös Suomessa esiintynyt itsenäisyysliike, joka haki tukea juuri Venäjältä.

Kustaa III oli jo pitkään valmistellut sotaa Venäjää vastaan. Hän harkitsi myös sotaa Tanskaa vastaan ja Norjan liittämistä Ruotsiin, mutta Britannian vastustus esti sen.

Tilanne kävi otolliseksi sodan aloittamiselle idässä, kun Venäjä joutui sotaan Turkin kanssa vuonna 1787. Kun Venäjä oli sodassa Mustallamerellä, Kustaa III arveli mahdolliseksi onnistua Pietarin valtaamisessa nopealla iskulla. Poliittisena tavoitteena Kustaa III:lla oli jopa Venäjän keisarinnan Katariina II:n syrjäyttäminen ja hänen poikansa Paavalin nostaminen valtaistuimelle.

Naamioitua hyökkäyssotaa

Kustaa III:lle oli tärkeää, että Venäjä näyttäisi hyökkääjältä. Ensinnäkään kuninkaalla ei vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan ollut oikeutta aloittaa hyökkäyssotaa. Toisaalta kyse oli ulkopoliittisesta pelistä: Katariina II:n olisi vaikeaa saada Tanskaa avukseen, jos Venäjä näyttäisi hyökkääjältä.

Keväällä 1788 kuningas järjesti väärennettyjä raportteja Venäjän sotavalmisteluista Suomen rajan tuntumassa. Tällä verukkeella hän sai luvan liikekannallepanoon 21. toukokuuta ja kesäkuussa joukkoja siirrettiin Ruotsista Suomeen.

Kustaa III teetti venäläisiä sotilaspukuja ja lähetti ne Savon prikaatin komentajalle. Tarkoitus oli vielä väärässä asepuvussa järjestää tekosyy sodalle. Kustaan kannalta onnekkaasti venäläissotilaat eksyivät Puumalan Vuolteensalmessa rajan väärälle puolelle. Tästä syntyi 28. kesäkuuta 1788 pieni kahakka, joka riitti syyksi: Savon prikaati ylitti rajan, valtasi Savonlinnan ja aloitti Olavinlinnan piirityksen.

Venäjä julisti sodan Ruotsille 11. heinäkuuta 1788. Ruotsin pääarmeija oli jo tätä ennen ylittänyt Kymijoen määränpäänään Pietari.

Suunnitelmissa nopea isku Pietariin

Alun perin Kustaa III:n suunnitelmana oli lyödä Venäjän laivasto perinpohjaisesti merellä ja sen jälkeen vallata nopeasti Pietari ja Kronstadt. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Ruotsin ja Venäjän avomerilaivastot kävivät meritaistelun Suursaaren edustalla 17. heinäkuuta 1788. Taistelu päättyi ratkaisemattomana, ja molemmat menettivät yhden linjalaivan. Ruotsin laivasto vetäytyi Suomenlinnaan.

Kun kaivattua suurta merivoittoa ei tullut, nousi Kustaa III elokuussa maihin Haminan edustalla. Hänen tarkoituksenaan oli hyökätä maitse Viipurin kautta Pietariin. Haminassa osoittautui, että armeijan moraali oli kehno ja upseeristo haluton hyökkäämään. Ns. Liikkalan nootista ja Anjalan liittokirjasta tunnettu upseerikapina aiheutti sen, että Kustaa III ja Ruotsin armeija joutui sekasortoisesti vetäytymään vanhoille rajoille.

Sotatoimet olivat tämän jälkeen käytännössä poikki seuraavaan kesään saakka. Kuningas Kustaa III lähti elokuussa Ruotsiin Tanskan aloittaman sodan takia. Avomerilaivastoa kohtasi varsinainen katastrofi, kun pelätty toisintokuume levisi miehistöjen keskuuteen ja tappoi tuhansittain sotilaita. Laivasto oli Ruotsissa lähes kaksi vuotta täysin taudin nujertamana, millä oli valtava vaikutus sotatoimien kulkuun.

Ratkaisu Ruotsinsalmessa

Vuonna 1789 Venäjä pyrki Savon valtaamiseen. Venäjän edetessä kohti Mikkeliä käytiin Porrassalmella kesäkuussa suuret taistelut, jotka päättyivät Ruotsin torjuntavoittoon. Silti venäläiset onnistuivat valtaamaan Mikkelin.

Eversti von Stedingk joutui vetämään Ruotsin joukot Joroisiin. Sieltä tehtiin vastahyökkäyksiä, ja Savo saatiin kesän aikana takaisin. Suurimman voittonsa Ruotsin armeija sai 5. heinäkuuta 1789 Rantasalmen Parkumäellä.

24. elokuuta 1789 Ruotsin saaristolaivasto kärsi Ruotsinsalmen ensimmäisessä meritaistelussa Kotkan edustalla suuren tappion.

Kesällä 1790 tautitilanne avomerilaivastossa helpottui ja taistelut keskittyivät merelle. Lukuisten yhteenottojen jälkeen ratkaisevaksi muodostui Ruotsinsalmen toinen meritaistelu 9. heinäkuuta 1790. Ruotsin saaristolaivasto sai Ruotsin ja Itämeren historian suurimmassa meritaistelussa komean voiton. Tämän jälkeen Venäjän keisarinnan Katariina II oli valmis rauhaan, joka solmittiin Värälässä 14. elokuuta 1790.

Sodassa kuoli yli kaksikymmentä tuhatta ruotsalaista ja suomalaista meri- ja maavoimien sotilasta. Vain 1 500 kaatui taisteluissa, loput sortuivat tauteihin.

Sodan vaikutukset

Sodan suurimmat vaikutukset saattoi aiheuttaa sen aikana voimaan saatettu yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789. Sota nosti kuninkaan kannatusta ja kansallismielisyyttä. Nämä auttoivat Kustaa III:ta sanelemaan ja saaman hyväksytyksi vuoden 1772 hallitusmuotoon lisäyksen, joka lisäsi kuninkaan valtaa. Yhdistys- ja vakuuskirja oli merkittävä myös Suomen kannalta, sillä se oli voimassa aina vuoden 1919 tasavaltalaiseen hallitusmuotoon asti.

Kustaa III ei ehtinyt nauttia sodan tuomasta nosteesta kovin kauan. Valtataistelussa alakynteen jääneessä aatelistossa jäi kytemään viha, joka huipentui kuninkaan murhaan 1792.

Venäjällä sota kasvatti kiinnostusta Vanhan Suomen alueen puolustuksen vahvistamiseen. Seurauksena oli mittavan Pietaria suojaavan Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmän perustaminen.

Vuonna 1861 kuollut kapteeni Karl Adolf Brakel oli viimeinen elossaollut Kustaa III:n sotaan osallistunut suomalainen.^[1]

Sodan vaiheita

1788

28. kesäkuuta, Puumalan kahakka
11. heinäkuuta, Katariina II julisti sodan Ruotsille
17. heinäkuuta, Suursaaren taistelu
9. elokuuta, Liikkalan nootti
12. elokuuta Anjalan liittokirja
29. syyskuuta, Kvistrumin taistelu

1789

17. toukokuuta, Ruskealan taistelu, sodan ainoa Karjalassa käyty taistelu ^[2]
13. kesäkuuta, ensimmäinen Porrassalmen taistelu
19. kesäkuuta, toinen Porrassalmen taistelu
28. kesäkuuta, Utin taistelu
15. heinäkuuta, Kaipiaisten taistelu
21. heinäkuuta, Parkumäen taistelu
26. heinäkuuta, Öölannin taistelu
24.–25. elokuuta, Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu
9. lokakuuta Laitaatsillan taistelu

1790

15. huhtikuuta, Kärnänkosken-Partakosken taistelut
29. huhtikuuta, Valkealan taistelu
13. toukokuuta, Räävelin taistelu
15. toukokuuta, Haminan taistelu
18.−19. toukokuuta Tillolan taistelu
3.–4. kesäkuuta, Kronstadin taistelu
4. kesäkuuta, Savitaipaleen taistelu
3. heinäkuuta, Viipurinlahden taistelu (Viipurin kujanjuoksu)
9.–10. heinäkuuta, Ruotsinsalmen toinen meritaistelu
14. elokuuta, Värälän rauha

Katso myös

Lähteet

Korhonen, Arvi & Halila, Aimo (toim.): ”Kustavilainen aika (Eino Jutikkala)”, Suomen historian käsikirja I. WSOY, 1949.
Zetterberg, Seppo ym. (toim.): ”Kustavilainen aika (Ilkka Mäntylä)”, Suomen historian pikkujättiläinen. Porvoo: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0
Karonen, Petri: Pohjoinen suurvalta – Ruotsi ja Suomi 1521–1809. WSOY, 1999. ISBN 951-0-23739-6
Kilpinen, Pekka: Valistunutta sodankäyntiä – sotilaiden kertomuksia Kustaan sodasta. Yliopistopaino, 2003. ISBN 951-570-541-X

Viitteet

↑ Porrassalmen pikalähetti. Nuoren kersantti Brakelin urotyö, Hakkapeliitta, 23.08.1932, nro 34, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
↑ Valde Näsi : Ruskealan taistelun 150-vuotismuisto, Helsingin Sanomat, 18.05.1939, nro 132, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Kirjallisuutta

Stig Jägerskiöld, Ruotsinsalmi – Kustaa III:n meritaistelut, Otava 1999, ISBN 951-1-09586-2

Aiheesta muualla

Museovirasto: Kustaan sota
Mikkelin kaupunki: Kustaan sota ja Porrassalmen taistelu (Arkistoitu – Internet Archive)
Mikkelin kaupunki: Liikkalan nootti (Arkistoitu – Internet Archive)
Kustaan Sota -multimedia
Keltin parakkien valloitus. Kymintehtaitten suojeluskunnan löytämä sotilashauta kertoo, Hakkapeliitta, 19.12.1933, nro 51-52, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kustaa III:n päämaja vaunuliiterinä. Harvinainen muistomerkki puolentoista vuosisadan takaa, Hakkapeliitta, 16.08.1938, nro 33, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kymen ylimeno ja Utin taistelu 150-vuotismuisto, Hakkapeliitta, 20.06.1939, nro 25-26, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Ruotsin ja Novgorodin/Venäjän rauhansopimukset (päättyneet sodat)

Pähkinäsaaren rauha 1323
Täyssinän rauha 1595 (pohjoismainen viisikolmattavuotinen sota) | Stolbovan rauha 1617 (Inkerin sota) | Kardisin rauha 1661 (Pohjan sota) | Uudenkaupungin rauha 1721 (suuri Pohjan sota)
Turun rauha 1743 (hattujen sota) | Värälän rauha 1790 (Kustaa III:n sota) | Haminan rauha 1809 (Suomen sota)

[hakka-1] Porrassalmen pikalähetti. Nuoren kersantti Brakelin urotyö, Hakkapeliitta, 23.08.1932, nro 34, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[2] Valde Näsi : Ruskealan taistelun 150-vuotismuisto, Helsingin Sanomat, 18.05.1939, nro 132, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

[1]

[2]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{Taistelu
-| nimi =  Kustaa III:n sota
+| nimi           = Kustaa III:n sota
-| osa_sotaa =
+| osa_sotaa      =
-| kuva = Johan Tietrich Schoultz målning Slaget vid Svensksund.jpg
+| kuva           = Johan Tietrich Schoultz målning Slaget vid Svensksund.jpg
-| kuvateksti = [[Ruotsinsalmen II meritaistelu]]
+| kuvateksti     = [[Ruotsinsalmen toinen meritaistelu]]. [[Johan Tietrich Schoultz]] 1792, [[Ruotsin kansallismuseo]], Tukholma.
-| päivämäärä = kesäkuu 1788 – elokuu 1790
+| päivämäärä     = kesäkuu 1788 – elokuu 1790
-| paikka = Suomenlahti, Suomi
+| paikka         = [[Suomi|Itä-Suomi]] ja [[Itämeri]]
+| casus          =
-| lopputulos = [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] voitto, [[Värälän rauha]]
+| aluemuutokset  =
-| taistelija1= {{Venäjän lippu}} [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]<br>{{Tanskan lippu}} [[Tanska]]
+| vaikutukset    =
-| taistelija2= {{Ruotsin lippu}} [[Ruotsi]]
-| komentaja1 = [[Katariina II]]<br>[[Kristian VII]]
+| lopputulos     = [[Status quo ante bellum]], [[Värälän rauha]]
+| taistelija1    = {{Venäjän keisarikunta}}<br />{{Tanska}}
-| komentaja2 = [[Kustaa III]]
+| taistelija2    = {{Ruotsi}}
+| komentaja1     = {{Venäjän lippu}} [[Katariina II]]<br />{{Tanskan lippu}} [[Kristian VII]]
+| komentaja2     = {{Ruotsin lippu}} [[Kustaa III]]
+| vahvuus1       =
+| vahvuus2       =
+| tappiot1       =
+| tappiot2       =
+| huomautus      =
+| muut_taistelut =
 }}
-'''Kustaa III:n sota''' oli [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välinen sota kesäkuusta [[1788]] elokuuhun [[1790]]. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan [[Kustaa III]]:n aloitteesta. Se päättyi [[Värälän rauha]]an ilman selvää voittajaa ja ilman rajamuutoksia.
+'''Kustaa III:n sota''' oli [[Ruotsi]]n ja [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] välinen sota kesäkuusta [[1788]] elokuuhun [[1790]]. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan [[Kustaa III|Kustaa III:n]] aloitteesta ja päättyi [[Värälän rauha]]an ilman selvää voittajaa tai ilman rajamuutoksia.
-Vuonna [[1772]] säädyiltä vallan kaapannut Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä [[Hattujen sota|hattujen sodan]] jälkeisessä [[Turun rauha]]ssa [[1743]] menetetyt alueet. [[Eino Jutikkala]]n mukaan Kustaa III:n haluun hyökätä Venäjälle vaikutti myös Suomessa esiintynyt itsenäisyysliike, joka haki tukea juuri Venäjältä.
+Vuonna [[1772]] säädyiltä vallan kaapannut Kustaa III halusi vahvistaa omaa asemaansa kuninkaana ja palauttaa Ruotsin mahtia sekä [[Hattujen sota|hattujen sodan]] jälkeisessä [[Turun rauha]]ssa vuonna [[1743]] menetetyt alueet. [[Eino Jutikkala]]n mukaan Kustaa III:n haluun hyökätä Venäjälle vaikutti myös Suomessa esiintynyt itsenäisyysliike, joka haki tukea juuri Venäjältä.
-Kustaa III oli jo pitkään valmistellut sotaa Venäjää vastaan. Hän harkitsi myös sotaa [[Tanska]]a vastaan ja [[Norja]]n liittämistä Ruotsiin, mutta Britannian vastustus esti sen.
+Kustaa III oli jo pitkään valmistellut sotaa Venäjää vastaan. Hän harkitsi myös sotaa [[Tanska]]a vastaan ja [[Norja]]n liittämistä Ruotsiin, mutta [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] vastustus esti sen.
-Tilanne kävi otolliseksi sodan aloittamiselle idässä, kun Venäjä joutui sotaan [[Turkki|Turkin]] kanssa [[1787]]. Kun Venäjä oli sodassa [[Mustameri|Mustallamerellä]], Kustaa III arveli mahdolliseksi onnistua [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n valtaamisessa nopealla iskulla. Poliittisena tavoitteena Kustaa III:lla oli jopa Venäjän keisarinnan [[Katariina II]]:n syrjäyttäminen ja hänen poikansa Paavalin nostaminen valtaistuimelle.
+Tilanne kävi otolliseksi sodan aloittamiselle idässä, kun Venäjä joutui sotaan [[Turkki|Turkin]] kanssa vuonna [[1787]]. Kun Venäjä oli sodassa [[Mustameri|Mustallamerellä]], Kustaa III arveli mahdolliseksi onnistua [[Pietari (kaupunki)|Pietari]]n valtaamisessa nopealla iskulla. Poliittisena tavoitteena Kustaa III:lla oli jopa Venäjän keisarinnan [[Katariina II|Katariina II:n]] syrjäyttäminen ja hänen poikansa [[Paavali I|Paavalin]] nostaminen valtaistuimelle.
 ==Naamioitua hyökkäyssotaa==
+Kustaa III:lle oli tärkeää, että Venäjä näyttäisi hyökkääjältä. Ensinnäkään kuninkaalla ei vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan ollut oikeutta aloittaa hyökkäyssotaa. Toisaalta kyse oli ulkopoliittisesta pelistä: Katariina II:n olisi vaikeaa saada Tanskaa avukseen, jos Venäjä näyttäisi hyökkääjältä.
-Kustaa III:lle oli tärkeää, että Venäjä näyttäisi sodassa hyökkääjältä. Ensinnäkään kuninkaalla ei vuoden 1772 hallitusmuodon mukaan ollut oikeutta aloittaa hyökkäyssotaa. Toisaalta kyse oli ulkopoliittisesta pelistä: Katariina II:n olisi vaikeaa saada Tanskaa avukseen, jos Venäjä näyttäisi hyökkääjältä.
 Keväällä 1788 kuningas järjesti väärennettyjä raportteja Venäjän sotavalmisteluista Suomen rajan tuntumassa. Tällä verukkeella hän sai luvan liikekannallepanoon 21. toukokuuta ja kesäkuussa joukkoja siirrettiin Ruotsista Suomeen.
-Kustaa III teetti venäläisiä sotilaspukuja ja lähetti ne Savon prikaatin komentajalle. Tarkoitus oli vielä väärässä asepuvussa järjestää tekosyy sodalle. Kustaan kannalta onnekkaasti venäläissotilaat eksyivät [[Puumala]]n Vuolteensalmessa rajan väärälle puolelle. Tästä syntyi 28. kesäkuuta 1788 pieni [[Puumalan kahakka|kahakka]], joka riitti syyksi: [[Savon prikaati]] ylitti rajan, valtasi Savonlinnan ja aloitti [[Olavinlinna]]n piirityksen.
+Kustaa III teetti venäläisiä sotilaspukuja ja lähetti ne Savon prikaatin komentajalle. Tarkoitus oli vielä väärässä asepuvussa järjestää tekosyy sodalle. Kustaan kannalta onnekkaasti venäläissotilaat eksyivät [[Puumala]]n Vuolteensalmessa rajan väärälle puolelle. Tästä syntyi 28. kesäkuuta 1788 pieni [[Puumalan kahakka|kahakka]], joka riitti syyksi: [[Savon prikaati]] ylitti rajan, valtasi [[Savonlinna]]n ja aloitti [[Olavinlinna]]n piirityksen.
-Venäjä julisti sodan Ruotsille [[11. heinäkuuta]] 1788. Ruotsin pääarmeija oli jo tätä ennen ylittänyt [[Kymijoki|Kymijoen]] määränpäänään Pietari.
+Venäjä julisti sodan Ruotsille 11. heinäkuuta 1788. Ruotsin pääarmeija oli jo tätä ennen ylittänyt [[Kymijoki|Kymijoen]] määränpäänään Pietari.
 ==Suunnitelmissa nopea isku Pietariin==
+Alun perin Kustaa III:n suunnitelmana oli lyödä Venäjän laivasto perinpohjaisesti merellä ja sen jälkeen vallata nopeasti Pietari ja [[Kronstadt]]. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Ruotsin ja Venäjän avomerilaivastot kävivät meritaistelun [[Suursaaren taistelu (1788)|Suursaaren edustalla]] 17. heinäkuuta 1788. Taistelu päättyi ratkaisemattomana, ja molemmat menettivät yhden [[Linjalaiva (sodankäynti)|linjalaivan]]. Ruotsin laivasto vetäytyi [[Suomenlinna]]an.
+Kun kaivattua suurta merivoittoa ei tullut, nousi Kustaa III elokuussa maihin [[Hamina]]n edustalla. Hänen tarkoituksenaan oli hyökätä maitse [[Viipuri]]n kautta Pietariin. Haminassa osoittautui, että armeijan moraali oli kehno ja upseeristo haluton hyökkäämään. Ns. Liikkalan nootista ja [[Anjalan liitto]]kirjasta tunnettu upseerikapina aiheutti sen, että Kustaa III ja Ruotsin armeija joutui sekasortoisesti vetäytymään vanhoille rajoille.
-Alun perin Kustaa III:n suunnitelmana oli lyödä Venäjän laivasto perinpohjaisesti merellä ja sen jälkeen vallata nopeasti Pietari ja [[Kronstadt]]. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, kun Ruotsin ja Venäjän avomerilaivastot kävivät meritaistelun [[Suursaaren taistelu (1788)|Suursaaren edustalla]] [[17. heinäkuuta]] 1788. Taistelu päättyi ratkaisemattomaan, ja molemmat menettivät yhden [[Linjalaiva (sodankäynti)|linjalaivan]]. Ruotsin laivasto vetäytyi [[Viapori]]in.
-Kun kaivattua suurta merivoittoa ei tullut, nousi Kustaa III elokuussa maihin [[Hamina]]n edustalla. Hänen tarkoituksenaan oli hyökätä maitse Viipurin kautta Pietariin. Haminassa osoittautui, että armeijan moraali oli kehno ja upseeristo haluton hyökkäämään. Ns. Liikkalan nootista ja [[Anjalan liitto]]kirjasta tunnettu upseerikapina aiheutti sen, että Kustaa III ja Ruotsin armeija joutui sekasortoisesti vetäytymään vanhoille rajoille.
-Sotatoimet olivat tämän jälkeen käytännössä poikki seuraavaan kesään saakka. Kuningas Kustaa III lähti elokuussa Ruotsiin Tanskan aloittaman sodan takia. Avomerilaivastoa kohtasi varsinainen katastrofi, kun pelätty [[toisintokuume]] levisi miehistöjen keskuuteen ja tappoi tuhansittain miehiä. Laivasto oli Ruotsissa lähes kaksi vuotta täysin taudin nujertamana, millä oli valtava vaikutus sotatoimien kulkuun.
+Sotatoimet olivat tämän jälkeen käytännössä poikki seuraavaan kesään saakka. Kuningas Kustaa III lähti elokuussa Ruotsiin Tanskan aloittaman sodan takia. Avomerilaivastoa kohtasi varsinainen katastrofi, kun pelätty [[toisintokuume]] levisi miehistöjen keskuuteen ja tappoi tuhansittain sotilaita. Laivasto oli Ruotsissa lähes kaksi vuotta täysin taudin nujertamana, millä oli valtava vaikutus sotatoimien kulkuun.
 ==Ratkaisu Ruotsinsalmessa==
 Vuonna 1789 Venäjä pyrki Savon valtaamiseen. Venäjän edetessä kohti Mikkeliä käytiin [[Porrassalmen taistelu|Porrassalmella]] kesäkuussa suuret taistelut, jotka päättyivät Ruotsin torjuntavoittoon. Silti venäläiset onnistuivat valtaamaan [[Mikkeli]]n.
 Eversti von Stedingk joutui vetämään Ruotsin joukot [[Joroinen|Joroisiin]]. Sieltä tehtiin vastahyökkäyksiä, ja Savo saatiin kesän aikana takaisin. Suurimman voittonsa Ruotsin armeija sai [[5. heinäkuuta]] 1789 Rantasalmen [[Parkumäen taistelu|Parkumäellä]].
-. elokuuta 1789 Ruotsin [[saaristolaivasto]] kärsi [[Ruotsinsalmen I meritaistelu|Ruotsinsalmessa]] [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]n edustalla suuren tappion.
+. elokuuta 1789 Ruotsin [[saaristolaivasto]] kärsi [[Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu|Ruotsinsalmen ensimmäisessä meritaistelussa]] [[Kotka (kaupunki)|Kotkan]] edustalla suuren tappion.
-Kesällä [[1790]] tautitilanne avomerilaivastossa helpottui ja taistelut keskittyivät merelle. Lukuisten yhteenottojen jälkeen ratkaisevaksi muodostui [[Ruotsinsalmen II meritaistelu]] [[9. heinäkuuta]] 1790. Ruotsin [[saaristolaivasto]] sai Ruotsin ja [[Itämeri|Itämeren]] historian suurimmassa meritaistelussa komean voiton. Tämän jälkeen Venäjän keisarinnan Katariina II oli valmis rauhaan, joka solmittiin [[Värälän rauha|Värälässä]] [[14. elokuuta]] 1790.
+Kesällä [[1790]] tautitilanne avomerilaivastossa helpottui ja taistelut keskittyivät merelle. Lukuisten yhteenottojen jälkeen ratkaisevaksi muodostui [[Ruotsinsalmen toinen meritaistelu]] 9. heinäkuuta 1790. Ruotsin [[saaristolaivasto]] sai Ruotsin ja [[Itämeri|Itämeren]] historian suurimmassa meritaistelussa komean voiton. Tämän jälkeen Venäjän keisarinnan Katariina II oli valmis rauhaan, joka solmittiin [[Värälän rauha|Värälässä]] 14. elokuuta 1790.
-Sodassa kuoli yli kaksikymmentä tuhatta ruotsalaista ja suomalaista meri- ja maavoimien sotilasta. Vain 1500 kaatui taisteluissa, loput sortuivat tauteihin.
+Sodassa kuoli yli kaksikymmentä tuhatta ruotsalaista ja suomalaista meri- ja maavoimien sotilasta. Vain 1&nbsp;500 kaatui taisteluissa, loput sortuivat tauteihin.
 == Sodan vaikutukset ==
+Sodan suurimmat vaikutukset saattoi aiheuttaa sen aikana voimaan saatettu yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789. Sota nosti kuninkaan kannatusta ja kansallismielisyyttä. Nämä auttoivat Kustaa III:ta sanelemaan ja saaman hyväksytyksi vuoden 1772 hallitusmuotoon lisäyksen, joka lisäsi kuninkaan valtaa. [[Yhdistys- ja vakuuskirja]] oli merkittävä myös Suomen kannalta, sillä se oli voimassa aina vuoden 1919 tasavaltalaiseen hallitusmuotoon asti.
-Sodan suurimmat vaikutukset saattoi aiheuttaa sen aikana voimaan saatettu yhdistys- ja vakuuskirja vuodelta 1789. Sota nosti kuninkaan kannatusta ja kansallismielisyyttä. Nämä auttoivat Kustaa III:a sanelemaan ja saaman hyväksytyksi vuoden 1772 hallitusmuotoon lisäyksen, joka lisäsi kuninkaan valtaa. Yhdistys- ja vakuuskirja oli merkittävä myös Suomen kannalta, sillä se oli voimassa aina vuoden 1919 tasavaltalaiseen hallitusmuotoon asti.
 Kustaa III ei ehtinyt nauttia sodan tuomasta nosteesta kovin kauan. Valtataistelussa alakynteen jääneessä aatelistossa jäi kytemään viha, joka huipentui kuninkaan murhaan 1792.
 Venäjällä sota kasvatti kiinnostusta [[vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alueen puolustuksen vahvistamiseen. Seurauksena oli mittavan Pietaria suojaavan [[Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä]]n perustaminen.
+Vuonna 1861 kuollut kapteeni [[Karl Adolf Brakel]] oli viimeinen elossaollut Kustaa III:n sotaan osallistunut suomalainen.<ref name=hakka>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109095?page=6 Porrassalmen pikalähetti. Nuoren kersantti Brakelin urotyö], Hakkapeliitta, 23.08.1932, nro 34, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot</ref>
 ==Sodan vaiheita==
+{{Korjattava|Luettelo tulee korvata kertovaksi ja lähteistää.}}
 '''1788'''
@@ Rivi 72: / Rivi 79: @@
 '''1789'''
+* 17. toukokuuta, [[Ruskealan taistelu]], sodan ainoa Karjalassa käyty taistelu <ref>[https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1986572?page=4 Valde Näsi : Ruskealan taistelun 150-vuotismuisto], Helsingin Sanomat, 18.05.1939, nro 132, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot</ref>
 * 13. kesäkuuta, ensimmäinen [[Porrassalmen taistelu]]
 * 19. kesäkuuta, toinen [[Porrassalmen taistelu]]
@@ Rivi 78: / Rivi 86: @@
 * 21. heinäkuuta, [[Parkumäen taistelu]]
 * 26. heinäkuuta, [[Öölannin taistelu (1789)|Öölannin taistelu]]
-* 24.–25. elokuuta, [[Ruotsinsalmen I meritaistelu]]
+* 24.–25. elokuuta, [[Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu]]
-* 7. lokakuuta [[Laitaatsillan taistelu]]
+* 9. lokakuuta [[Laitaatsillan taistelu]]
 '''1790'''
+* 15. huhtikuuta, [[Kärnänkosken-Partakosken taistelut]]
 * 29. huhtikuuta, [[Valkealan taistelu]]
 * 13. toukokuuta, [[Räävelin taistelu]]
 * 15. toukokuuta, [[Haminan taistelu]]
+* 18.−19. toukokuuta [[Tillolan taistelu|Tillolan ta]]<nowiki/>istelu
 * 3.–4. kesäkuuta, [[Kronstadin taistelu]]
-* 4. kesäkuuta, [[Savitaipaleen taistelu]]
+* 4. kesäkuuta, [[Savitaipaleen taistelu (1790)|Savitaipaleen taistelu]]
+* 3. heinäkuuta, [[Viipurinlahden taistelu (1790)|Viipurinlahden taistelu]] (Viipurin kujanjuoksu)
-* 18.−19. kesäkuuta [[Tillolan taistelu]]
-* 3. heinäkuuta, [[Viipurinlahden taistelu (Viipurin kujanjuoksu)]]
+* 9.–10. heinäkuuta, [[Ruotsinsalmen toinen meritaistelu]]
-* 9.–10. heinäkuuta, [[Ruotsinsalmen II meritaistelu]]
 * 14. elokuuta, [[Värälän rauha]]
 == Katso myös ==
 * [[Gustaf Mauritz Armfelt]]
 * [[Carl Olof Cronstedt]]
 ==Lähteet==
+* {{Kirjaviite | Nimeke = Suomen historian käsikirja I| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1949| Tekijä = Korhonen, Arvi & Halila, Aimo (toim.)| Suomentaja =
+| Luku = Kustavilainen aika (Eino Jutikkala)| Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste =
+| Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
+* {{Kirjaviite | Nimeke = Suomen historian pikkujättiläinen| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1987| Tekijä = Zetterberg, Seppo ym. (toim.)| Suomentaja =
+| Luku = Kustavilainen aika (Ilkka Mäntylä)| Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = Porvoo| Tunniste =
+| Isbn = 951-0-14253-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
+* {{Kirjaviite | Nimeke = Pohjoinen suurvalta – Ruotsi ja Suomi 1521–1809| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1999| Tekijä = Karonen, Petri| Suomentaja =
+| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste =
+| Isbn = 951-0-23739-6| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
+* {{Kirjaviite | Nimeke = Valistunutta sodankäyntiä – sotilaiden kertomuksia Kustaan sodasta| Julkaisija = Yliopistopaino| Vuosi = 2003| Tekijä = Kilpinen, Pekka| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite = | Julkaisupaikka = | Tunniste = | Isbn = 951-570-541-X| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}
+===Viitteet===
-* Jutikkala Eino, Kustavilainen aika, teoksesta Suomen historian käsikirja I, WSOY 1949
+{{viitteet}}
-* Mäntylä Ilkka, Kustavilainen aika, teoksesta Suomen historian pikkujättiläinen, WSOY 1987. ISBN 951-0-14253-0
-* Karonen Petri, Pohjoinen suurvalta – Ruotsi ja Suomi 1521–1809, WSOY 1999. ISBN 951-0-23739-6
+== Kirjallisuutta ==
-* Kilpinen Pekka, Valistunutta sodankäyntiä – sotilaiden kertomuksia Kustaan sodasta, Yliopistopaino 2003. ISBN 951-570-541-X
+*Stig Jägerskiöld, Ruotsinsalmi – Kustaa III:n meritaistelut, Otava 1999, ISBN 951-1-09586-2
 == Aiheesta muualla ==
 * [http://www.nba.fi/fi/smm_vakp_hylyt_ga_sota Museovirasto: Kustaan sota]
-* [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/10_sotahistoriaa/04_kustaan_sota_ja_porrassalmen_taistelu Mikkelin kaupunki: Kustaan sota ja Porrassalmen taistelu]
+* [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/10_sotahistoriaa/04_kustaan_sota_ja_porrassalmen_taistelu Mikkelin kaupunki: Kustaan sota ja Porrassalmen taistelu] {{Wayback|1=http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/10_sotahistoriaa/04_kustaan_sota_ja_porrassalmen_taistelu |päiväys=20060907105433 }}
-* [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/17_ajankuvia_tapahtumista_ja_ilmioista/16_liikkalan_nootti Mikkelin kaupunki: Liikkalan nootti]
+* [http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/17_ajankuvia_tapahtumista_ja_ilmioista/16_liikkalan_nootti Mikkelin kaupunki: Liikkalan nootti] {{Wayback|1=http://www.mikkeli.fi/fi/sisalto/03_mikkeli_tieto/02_historia/17_ajankuvia_tapahtumista_ja_ilmioista/16_liikkalan_nootti |päiväys=20080428174955 }}
 * [http://www.kustaansota.fi Kustaan Sota -multimedia]
+* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1109660?page=16 Keltin parakkien valloitus. Kymintehtaitten suojeluskunnan löytämä sotilashauta kertoo], Hakkapeliitta, 19.12.1933, nro 51-52, s. 16, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
+* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108912?page=6 Kustaa III:n päämaja vaunuliiterinä. Harvinainen muistomerkki puolentoista vuosisadan takaa], Hakkapeliitta, 16.08.1938, nro 33, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
+* [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1108956?page=12 Kymen ylimeno ja Utin taistelu 150-vuotismuisto], Hakkapeliitta, 20.06.1939, nro 25-26, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
+{{Suomen historia}}
-=== Kirjallisuutta ===
-*Stig Jägerskiöld, Ruotsinsalmi – Kustaa III:n meritaistelut, Otava 1999, ISBN 951-1-09586-2
 {{Ruotsin ja Venäjän rauhat}}
 [[Luokka:Kustaa III:n sota|*]]
+[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
-[[ar:الحرب الروسية السويدية (1788-1790)]]
-[[be:Руска-шведская вайна, 1788-1790]]
-[[br:Brezel etre Sveden ha Rusia (1788-1790)]]
-[[de:Russisch-Schwedischer Krieg (1788–1790)]]
-[[en:Russo-Swedish War (1788–1790)]]
-[[fr:Guerre russo-suédoise de 1788-1790]]
-[[ko:제1차 러시아-스웨덴 전쟁]]
-[[it:Guerra russo-svedese (1788-1790)]]
-[[nl:Russisch-Zweedse Oorlog (1788-1790)]]
-[[ja:第一次ロシア・スウェーデン戦争]]
-[[no:Den russisk-svenske krig (1788–1790)]]
-[[nn:Den russisk-svenske krigen 1788-1790]]
-[[pl:Wojna rosyjsko-szwedzka (1788-1790)]]
-[[pt:Guerra Russo-Sueca de 1788-1790]]
-[[ru:Русско-шведская война (1788—1790)]]
-[[sl:Rusko-švedska vojna (1788–1790)]]
-[[sr:Руско-шведски рат (1788—1790)]]
-[[sv:Gustav III:s ryska krig]]

Ero sivun ”Kustaa III:n sota” versioiden välillä

Versio 17. elokuuta 2024 kello 21.11

Sisällys

Naamioitua hyökkäyssotaa

Suunnitelmissa nopea isku Pietariin

Ratkaisu Ruotsinsalmessa

Sodan vaikutukset

Sodan vaiheita

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Ero sivun ”Kustaa III:n sota” versioiden välillä

Versio 17. elokuuta 2024 kello 21.11

Naamioitua hyökkäyssotaa

Suunnitelmissa nopea isku Pietariin

Ratkaisu Ruotsinsalmessa

Sodan vaikutukset

Sodan vaiheita

Katso myös

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Navigointivalikko

Haku