Ero sivun ”Suomalaisen filosofian historia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Vkem (keskustelu | muokkaukset)
3 190 muokkausta
Pelastettu 4 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.5
 
(44 välissä olevaa versiota 24 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
'''Suomalaisen filosofian historia''' [[esihistoriallinen aika|esihistorialliselta ajalta]] [[nykyfilosofia]]an.
'''Suomalaisen filosofian historia''' [[esihistoriallinen aika|esihistorialliselta ajalta]] [[nykyfilosofia]]an.


[[Filosofia]] on [[Suomi|Suomen]] samoin kuin maailmankin ensimmäinen [[akateeminen]] oppiaine. [[Turun Akatemia]]a perustettaessa vuonna [[1640]] sen opettajakuntaan nimitettiin [[oikeustiede|oikeustieteen]], [[lääketiede|lääketieteen]] ja kolmen [[teologia]]n professorin lisäksi kuusi filosofisen tiedekunnan [[professori]]a. [[2000-luku|2000-luvun]] filosofialla on Suomessa kaikki tieteen ulkoiset tunnusmerkit: vakiintunut asema [[akateeminen oppiaine|akateemisena oppiaineena]], omat [[tieteellinen julkaisu|julkaisusarja]]t, [[tieteellinen seura|tieteelliset seurat]], [[kongressi]]t ja kansainvälisen yhteistyön järjestöt.
[[Filosofia]] on [[Suomi|Suomen]] samoin kuin maailmankin ensimmäinen [[Yliopisto|akateeminen]] oppiaine. [[Turun Akatemia]]a perustettaessa vuonna 1640 sen opettajakuntaan nimitettiin [[oikeustiede|oikeustieteen]], [[lääketiede|lääketieteen]] ja kolmen [[teologia]]n professorin lisäksi kuusi filosofisen tiedekunnan [[professori]]a. 2000-luvun filosofialla on Suomessa kaikki tieteen ulkoiset tunnusmerkit: vakiintunut asema [[akateeminen oppiaine|akateemisena oppiaineena]], omat [[tieteellinen julkaisu|julkaisusarja]]t, [[tieteellinen seura|tieteelliset seurat]], [[kongressi]]t ja kansainvälisen yhteistyön järjestöt.


Suomalaisen filosofian suuria nimiä ovat olleet muun muassa [[1800-luku|1800-luvulla]] [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|Hegelin]] ajattelua edustanut ja [[saksalainen idealismi|saksalaisesta idealismista]] vaikutteita saanut [[J. V. Snellman]], jota on pidetty Suomen kansallisfilosofina<ref>Niiniluoto 1999, s. 492.</ref>, sekä 1900-luvulla [[Edvard Westermarck]], [[Eino Kaila]], [[Georg Henrik von Wright]] ja [[Jaakko Hintikka]], jotka ovat liittäneet suomalaisen filosofian ennen kaikkea [[anglosaksinen filosofia|anglosaksisen]] eli [[brittiläinen filosofia|brittiläisen]] ja [[amerikkalainen filosofia|amerikkalaisen filosofian]] yhteyteen.
Suomalaisen filosofian suuria nimiä ovat olleet muun muassa 1800-luvulla [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|G. W. F. Hegelin]] ajattelua edustanut ja [[saksalainen idealismi|saksalaisesta idealismista]] vaikutteita saanut [[J. V. Snellman]], jota on pidetty Suomen kansallisfilosofina<ref>Niiniluoto 1999, s. 492.</ref>, sekä 1900-luvulla [[Edvard Westermarck]], [[Eino Kaila]], [[Georg Henrik von Wright]] ja [[Jaakko Hintikka]], jotka ovat liittäneet suomalaisen filosofian ennen kaikkea [[anglosaksinen filosofia|anglosaksisen]] eli [[brittiläinen filosofia|brittiläisen]] ja [[amerikkalainen filosofia|amerikkalaisen filosofian]] yhteyteen.


== Esihistoriallisen ajan ajattelu ==
== Esihistoriallisen ajan ajattelu ==


[[Kuva:Joutsenen kalliokuva.jpg|thumb|180px|Joutsen ja muna. Linnut liittyvät monella tavalla itämerensuomalaisten uskomuksiin. Oli esimerkiksi monta käsitystä siitä, miten lintu oli luonut maailman.]]
[[Tiedosto:Joutsenen kalliokuva.jpg|pienoiskuva|Joutsen ja muna. Linnut liittyvät monella tavalla itämerensuomalaisten uskomuksiin. Oli esimerkiksi monta käsitystä siitä, miten lintu oli luonut maailman.]]


{{Pääartikkeli|[[Suomalainen muinaisusko]]}}
{{Pääartikkeli|[[Suomalainen muinaisusko]]}}


Esihistoriallisena aikana suomalaista kaikkeutta ja elämää koskevaa ajattelua esitettiin erilaisina myytteinä ja kansanrunoina. Esihistoriallisen Suomen elämästä ja ajattelusta on säilynyt tietoa ainoastaan myöhemmin muistiin kirjoitettujen kansanrunojen kautta. Esimerkiksi [[Kalevala]]sta voidaan löytää kuvauksia ajan taruista ja käsityksistä, kuten erilaisia selvityksiä kaikkeuden rakenteesta sekä sen ensimmäisistä tapahtumista. Henkilökuvauksista voidaan puolestaan päätellä ajan moraali- ja yhteiskuntakäsityksiä.<ref name="kronikka">Suomalaisen filosofian kronikka.</ref>
Esihistoriallisena aikana suomalaista kaikkeutta ja elämää koskevaa ajattelua esitettiin erilaisina myytteinä ja kansanrunoina. Esihistoriallisen Suomen elämästä ja ajattelusta on säilynyt tietoa ainoastaan myöhemmin muistiin kirjoitettujen kansanrunojen kautta. Esimerkiksi [[Kalevala]]sta voidaan löytää kuvauksia ajan taruista ja käsityksistä, kuten erilaisia selvityksiä kaikkeuden rakenteesta sekä sen ensimmäisistä tapahtumista. Henkilökuvauksista voidaan puolestaan päätellä ajan moraali- ja yhteiskuntakäsityksiä.<ref name="kronikka">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.netn.fi/Muut/netn_finfil.html | Nimeke=Suomalaisen filosofian kronikka | Julkaisu=Niin & näin &ndash; filosofinen aikakauslehti | Viitattu=23.3.2010 | arkisto=https://web.archive.org/web/20071006223959/http://www.netn.fi/Muut/netn_finfil.html | arkistoitu=6.10.2007 }}</ref>


== Ruotsin vallan aika ==
== Ruotsin vallan aika ==
Rivi 19: Rivi 19:
=== Katolinen keskiaika ===
=== Katolinen keskiaika ===


Kun [[katolinen kirkko]] vakiinnutti itsensä Suomessa [[1200-luku|1200-luvulla]], se liitti maan samalla [[keskiaika|keskiajan]] [[eurooppa]]laiseen [[yhtenäiskulttuuri]]in, jonka yhteinen katolinen [[uskonto]] ja [[latina]]n kieli saivat aikaan. Samalla Suomi liitettiin katolisen kirkon filosofiseen järjestelmään. Sitä hallitsi [[skolastiikka]], joka yhdisteli [[antiikin filosofia]]a kirkon oppeihin. Skolastiikkaa korosti erityisesti [[logiikka]]a. [[Metafysiikka|Metafyysiset]] opit perustuivat [[Aristoteles|Aristoteleen]] ja [[kirkkoisä|kirkkoisien]] ajatusten pohjalle.
Kun [[katolinen kirkko]] vakiinnutti itsensä Suomessa 1200-luvulla, se liitti maan samalla [[keskiaika|keskiajan]] [[eurooppa]]laiseen yhtenäiskulttuuriin, jonka yhteinen katolinen [[uskonto]] ja [[latina]]n kieli saivat aikaan. Samalla Suomi liitettiin katolisen kirkon filosofiseen järjestelmään. Sitä hallitsi [[skolastiikka]], joka yhdisteli [[antiikin filosofia]]a kirkon oppeihin. Skolastiikkaa korosti erityisesti [[logiikka]]a. [[Metafysiikka|Metafyysiset]] opit perustuivat [[Aristoteles|Aristoteleen]] ja [[kirkkoisä|kirkkoisien]] ajatusten pohjalle.


Keskiajalla sekä kirkollisiin että myös korkeisiin hallinnollisiin virkoihin pyrkivältä vaadittiin jonkinlaisia opintoja myös filosofian alalla. Filosofian opinnot olivat edellytyksenä varsinkin etenemiselle teologian opintoihin. Yhtenäiskulttuuri mahdollisti sen, että suomalaiset saattoivat lähteä opiskelemaan eurooppalaisiin [[keskiajan yliopisto|yliopistoihin]]. Opiskelu oli kuitenkin hyvin kallista, ja niin Suomesta ulkomaille lähteneet opiskelijat kuuluivat yläluokkaan. Heistä tuli [[piispa|piispoja]] ja [[pappi|pappeja]] Suomen katolisen kirkon palvelukseen. Suosituimpia kohteita olivat [[Pariisi]], [[Rostock]] ja [[Leipzig]].
Keskiajalla sekä kirkollisiin että myös korkeisiin hallinnollisiin virkoihin pyrkivältä vaadittiin jonkinlaisia opintoja myös filosofian alalla. Filosofian opinnot olivat edellytyksenä varsinkin etenemiselle teologian opintoihin. Yhtenäiskulttuuri mahdollisti sen, että suomalaiset saattoivat lähteä opiskelemaan eurooppalaisiin [[keskiajan yliopisto|yliopistoihin]]. Opiskelu oli kuitenkin hyvin kallista, ja niin Suomesta ulkomaille lähteneet opiskelijat kuuluivat yläluokkaan. Heistä tuli [[piispa|piispoja]] ja [[pappi|pappeja]] Suomen katolisen kirkon palvelukseen. Suosituimpia kohteita olivat [[Pariisi]], [[Rostockin yliopisto|Rostock]] ja [[Leipzigin yliopisto|Leipzig]].


Tiedetään, että keskiajalla ainakin 150 suomalaista suoritti tutkintoja ja luennoi yliopistoissa eri puolilla Eurooppaa. Heiltä ei ole kuitenkaan säilynyt heidän kirjoittamikseen tunnistettuja kirjoituksia. Opiskelijoita on saattanut olla huomattavasti enemmän, sillä yliopistojen kirjoihin on usein kirjattu vain tutkinnon suorittaneet opiskelijat. [[Johannes Flicke]] tiedetään ensimmäiseksi teologisen tutkinnon [[Pariisi]]ssa suorittaneeksi suomalaiseksi. Tunnetuin Euroopassa opiskelleista on [[Olavi Maununpoika]] (-[[1460]]).<ref>Lehtinen 1979, s. 13-32.</ref>
Tiedetään, että keskiajalla ainakin 150 suomalaista suoritti tutkintoja ja luennoi yliopistoissa eri puolilla Eurooppaa. Heiltä ei ole kuitenkaan säilynyt heidän kirjoittamikseen tunnistettuja kirjoituksia. Opiskelijoita on saattanut olla huomattavasti enemmän, sillä yliopistojen kirjoihin on usein kirjattu vain tutkinnon suorittaneet opiskelijat. [[Johannes Flicke]] tiedetään ensimmäiseksi teologisen tutkinnon Pariisissa suorittaneeksi suomalaiseksi. Tunnetuin Euroopassa opiskelleista on [[Olavi Maununpoika]] (-1460).<ref>Lehtinen 1979, s. 13–32.</ref>


Keskiajan Suomessa korkeampi koulutus oli puolestaan keskittynyt [[Turun katedraalikoulu]]un. Siellä harjoitettiin skolastisen filosofian opetusta koko sen toiminnan ajan. Opetukseen kuului muun muassa [[aristotelismi|aristotelisen]] ja [[ramismi|ramistisen]] logiikan perusteita. Vuonna [[1630]] katedraalikoulun perintö siirtyi [[Turun kymnaasi]]lle.
Keskiajan Suomessa korkeampi koulutus oli puolestaan keskittynyt [[Turun katedraalikoulu]]un. Siellä harjoitettiin skolastisen filosofian opetusta koko sen toiminnan ajan. Opetukseen kuului muun muassa [[aristotelismi|aristotelisen]] ja [[ramismi|ramistisen]] logiikan perusteita. Vuonna 1630 katedraalikoulun perintö siirtyi [[Turun kymnaasi]]lle.


''Katso myös: [[keskiajan yliopisto]]''
''Katso myös: [[keskiajan yliopisto]]''
Rivi 31: Rivi 31:
=== Reformaation aika ===
=== Reformaation aika ===


[[Kuva:Mikael Agricola bust.jpg|thumb|180px|[[Mikael Agricola]]]]
[[Tiedosto:Mikael Agricola by Albert Edelfelt.jpg|pienoiskuva|[[Mikael Agricola]].]]


[[Reformaatio]]n jälkeen suomalaiset hankkivat koulutusta ennen kaikkea Saksasta, jossa [[Wittenbergin yliopisto]]sta tuli [[protestanttisuus|protestanttisen]] teologian keskus.
[[Reformaatio]]n jälkeen suomalaiset hankkivat koulutusta ennen kaikkea Saksasta, jossa [[Wittenbergin yliopisto]]sta tuli [[protestanttisuus|protestanttisen]] teologian keskus.


Aikakauden merkittäviä suomalaisia teologeja olivat:<ref name="kronikka">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.netn.fi/Muut/netn_finfil.html | Nimeke=Suomalaisen filosofian kronikka | Julkaisu=Niin & näin &ndash; filosofinen aikakauslehti | Viitattu=23.3.2010}}</ref>
Aikakauden merkittäviä suomalaisia teologeja olivat:<ref name="kronikka"/>


* [[Mikael Agricola]] ([[1510]]–[[1557]])
* [[Mikael Agricola]] (1510–1557)
* [[Ericus Erici]] ([[1550-luku|1550-l.]]–[[1625]])
* [[Ericus Erici]] (1550-luku–1625)
* [[Henricus Martini Fattbur]] (tai Fatebur)
* [[Henricus Martini Fattbur]] (tai Fatebur)
* [[Sigfridus Aronus Forsius]] ([[1550-luku|1550-l.]]–[[1624]])
* [[Sigfridus Aronus Forsius]] (1550-l.–1624)
* [[Johannes Canuti Forthelius]]
* [[Johannes Canuti Forthelius]]
* [[Marcus Henrici Helsingius]] ([[1555]]–[[1609]])
* [[Marcus Henrici Helsingius]] (1555–1609)
* [[Nicolaus Magni]]
* [[Nicolaus Magni]]
* [[Johannes Clementis Mentzius]]
* [[Johannes Clementis Mentzius]]
Rivi 50: Rivi 50:
=== 1600-luku ===
=== 1600-luku ===


[[Turun akatemia]] perustettiin vuonna [[1640]]. Akatemian filosofisessa tiedekunnassa oli alussa neljä professuuria: 1) [[etiikka]], [[valtio-oppi]] ja [[historia]]; 2) [[logiikka]] ja [[runous]]; 3) [[matematiikka]]; sekä 4) [[retoriikka]]. Kaksi ensin mainittua käsittivät filosofian tutkimuksen ja opetuksen, ja niiden voidaan katsoa vastaavan nykyisiä käytännöllisen ja teoreettisen filosofian aloja.<ref name="kronikka"/>
[[Turun akatemia]] perustettiin vuonna 1640. Akatemian filosofisessa tiedekunnassa oli alussa neljä professuuria: 1) [[etiikka]], [[valtio-oppi]] ja [[historia]]; 2) [[logiikka]] ja [[runous]]; 3) [[matematiikka]]; sekä 4) [[retoriikka]]. Kaksi ensin mainittua käsittivät filosofian tutkimuksen ja opetuksen, ja niiden voidaan katsoa vastaavan nykyisiä käytännöllisen ja teoreettisen filosofian aloja.<ref name="kronikka"/>


Turun akatemiassa harjoitettu filosofia oli pitkään hyvin konservatiivista niin sanottua uusskolastista filosofiaa. Aikakauden vaikuttajia olivat mm.:<ref name="kronikka"/>
Turun akatemiassa harjoitettu filosofia oli pitkään hyvin konservatiivista niin sanottua uusskolastista filosofiaa. Aikakauden vaikuttajia olivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>


[[Kuva:Johannes Gezelius vanhempi.jpg|thumb|180px|[[Johan Gezelius vanhempi]]]]
[[Tiedosto:Johannes Gezelius den äldre, copy by Lindh.jpeg|pienoiskuva|[[Johan Gezelius vanhempi]].]]


* [[Nicolaus Laurentii Nycopensis]] (–[[1664]])
* [[Nicolaus Laurentii Nycopensis]] (–1664)
* [[Andreas Thuronius]] ([[1632]]–[[1665]])
* [[Andreas Thuronius]] (1632–1665)
* [[Mikael Wexionius]] ([[1609]]–[[1680]])
* [[Mikael Wexionius]] (1609–1680)
* [[Johan Wassenius]] ([[1620]]/22–[[1691]])
* [[Johan Wassenius]] (1620/22–1691)
* [[Georg Alanus]] ([[1609]]–[[1664]])
* [[Georg Alanus]] (1609–1664)
* [[Abraham Thauvonius]] ([[1622]]–[[1679]])
* [[Abraham Thauvonius]] (1622–1679)
* [[Martin Stodius]] ([[1590]]–[[1675]])
* [[Martin Stodius]] (1590–1675)
* [[Enevald Svenonius]] ([[1617]]–[[1688]])
* [[Enevald Svenonius]] (1617–1688)
* [[Johan Gezelius vanhempi]]
* [[Johan Gezelius vanhempi]]
* [[Jakob Flachsenius]] ([[1633]]–[[1694]])
* [[Jakob Flachsenius]] (1633–1694)
* [[Simon Tålpo]] ([[1652]]–[[1711]])
* [[Simon Tålpo]] (1652–1711)
* [[Johannes Rungius]] ([[1666]]–[[1704]])
* [[Johannes Rungius]] (1666–1704)
* [[Gabriel Juslenius]] ([[1666]]–[[1724]])
* [[Gabriel Juslenius]] (1666–1724)
* [[Axel Kempe]] ([[1623]]–[[1682]])
* [[Axel Kempe]] (1623–1682)
* [[Samuel Gyllenstolpe]] ([[1650]]–[[1692]])
* [[Samuel Gyldenstolpe]] (1650–1692)
* [[Anders Wanochius]] ([[1651]]–[[1700]])
* [[Anders Wanochius]] (1651–1700)
* [[Petrus Laurbecchius]] ([[1628]]–[[1705]])
* [[Petrus Laurbecchius]] (1628–1705)
* [[Martin Miltopaeus]] ([[1631]]–[[1679]])
* [[Martin Miltopaeus]] (1631–1679)
* [[Daniel Achrelius]]
* [[Daniel Achrelius]]
* [[Johan Gezelius nuorempi]]
* [[Johan Gezelius nuorempi]]
Rivi 80: Rivi 80:
=== 1700- ja 1800-luku ===
=== 1700- ja 1800-luku ===


[[Kuva:Daniel Juslenius.jpg|thumb|180px|[[Daniel Juslenius]]]]
[[Tiedosto:Daniel Juslenius.jpg|pienoiskuva|[[Daniel Juslenius]].]]
[[Kuva:Henrik Gabriel Porthan.jpg|thumb|180px|[[Henrik Gabriel Porthan]]]]
[[Tiedosto:Henrik Gabriel Porthan.jpg|pienoiskuva|[[Henrik Gabriel Porthan]].]]


[[1700-luku|1700]]- ja [[1800-luku|1800-luvuilla]] Turun Akatemiassa vaikuttivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>
1700- ja 1800-luvuilla Turun Akatemiassa vaikuttivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>


* [[Daniel Juslenius]] ([[1676]]–[[1752]])
* [[Daniel Juslenius]] (1676–1752)
* [[Johan Bernhard Munster]] ([[1694]]–[[1714]])
* [[Johan Bernhard Munster]] (1694–1714)
* [[Johan Hartman]] ([[1682]]–[[1737]])
* [[Johan Hartman]] (1682–1737)
* [[Johan Wallenius]] ([[1698]]–[[1746]])
* [[Johan Wallenius]] (1698–1746)
* [[Johan Welin]] ([[1705]]–[[1744]])
* [[Johan Welin]] (1705–1744)
* [[Gabriel Heinricus]]
* [[Gabriel Heinricus]]
* [[Carl Mesterton]] ([[1715]]–[[1773]])
* [[Karl Mesterton]] (1715–1773)
* [[Jakob Haartman]] ([[1717]]–[[1788]])
* [[Jakob Haartman]] (1717–1788)
* [[Wilhelm Robert Nääf]] ([[1720]]–[[1783]])
* [[Wilhelm Robert Nääf]] (1720–1783)
* [[Olof Schalberg]] ([[1733]]–[[1804]])
* [[Olof Schalberg]] (1733–1804)
* [[Nils Hasselbom]]
* [[Nils Hasselbom]] (1690-1764)
* [[Henrik Hassel]] ([[1700]]–[[1776]])
* [[Henrik Hassel]] (1700–1776)
* [[Karl Fredrik Mennander]] ([[1712]]–[[1786]])
* [[Karl Fredrik Mennander]] (1712–1786)
* [[Henrik Gabriel Porthan]] ([[1739]]–[[1804]])
* [[Henrik Gabriel Porthan]] (1739–1804)
* [[Jakob Tengström]] ([[1755]]–[[1832]])
* [[Jakob Tengström]] (1755–1832)
* [[Johan Arelin]]
* [[Johan Arelin]]
* [[Henrik Alanus]]
* [[Henrik Alanus]]
* [[Johan Jakob Lagerström]]
* [[Johan Jakob Lagerström]]
* [[Samuel Castrén]]
* [[Samuel Castrén]]
* [[Algot Scarin]] ([[1684]]–[[1771]])
* [[Algot Scarin]] (1684–1771)
* [[Johan Bilmark]] ([[1728]]–[[1801]])
* [[Johan Bilmark]] (1728–1801)
* [[Erik Johan Frosterus]]
* [[Erik Johan Frosterus]]
* [[Nils Magnus Tolpo]]
* [[Nils Magnus Tolpo]]
* [[Gustaf Gadolin]]
* [[Gustaf Gadolin]]
* [[Johan Bonsdorff]]
* [[Johan Bonsdorff]]
* [[Gabriel Palander]] ([[1774]]–[[1821]])
* [[Gabriel Palander]] (1774–1821)
* [[Anders Johan Lagus]] ([[1775]]–[[1831]])
* [[Anders Johan Lagus]] (1775–1831)
* [[Fredrik Bergbom]] ([[1785]]–[[1830]])
* [[Fredrik Bergbom]] (1785–1830)
* [[Gabriel Israel Hartman]] ([[1776]]–[[1809]])
* [[Gabriel Israel Hartman]] (1776–1809)


Akatemian ulkopuolella vaikuttivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>
Akatemian ulkopuolella vaikuttivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>


* [[Adolf Ivar Arwidsson]] ([[1751]]–[[1858]])
* [[Adolf Ivar Arwidsson]] (1751–1858)
* [[Anders Chydenius]] ([[1729]]–[[1783]])
* [[Anders Chydenius]] (1729–1783)
* [[Petter Forsskål]] ([[1732]]–[[1763]])
* [[Petter Forsskål]] (1732–1763)
* [[Franz Mikael Franzén]] ([[1772]]–[[1847]])
* [[Franz Mikael Franzén]] (1772–1847)


== Venäjän vallan aika ==
== Venäjän vallan aika ==


[[Kuva:J V Snellman.jpg|thumb|180px|[[J. V. Snellman]]]]
[[Tiedosto:Johan Vilhelm Snellman by Reinhold.jpeg|pienoiskuva|[[Bernhard Reinhold]], ''[[J. V. Snellman]]'', 1874.]]


[[Turun palo]]n jälkeen Turun akatemia siirtyi [[Helsinki]]in. 1800-luvun suomalaista filosofiaa hallitsi [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisyys]]. Filosofian professorina toimi [[J. V. Snellman]]in jälkeen [[Thiodolf Rein]], joka perusti [[Suomen filosofinen yhdistys|Suomen filosofisen yhdistyksen]] vuonna [[1873]]. Hänen seuraajakseen siirtyi vuonna [[1905]] [[uuskantilaisuus|uuskantilainen]] [[Arvi Grotenfelt]]. Vuonna [[1906]] oppituoli jaettiin (uudelleen) teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan.
[[Turun palo]]n jälkeen Turun akatemia siirtyi [[Helsinki]]in. 1800-luvun suomalaista filosofiaa hallitsi [[Georg Wilhelm Friedrich Hegel|hegeliläisyys]]. Filosofian professorina toimi [[J. V. Snellman]]in jälkeen [[Thiodolf Rein]], joka perusti [[Suomen filosofinen yhdistys|Suomen filosofisen yhdistyksen]] vuonna 1873. Hänen seuraajakseen siirtyi vuonna 1905 [[uuskantilaisuus|uuskantilainen]] [[Arvi Grotenfelt]]. Vuonna 1906 oppituoli jaettiin (uudelleen) teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan.


Vuosisadan vaihteen merkittävin filosofi oli [[moraali]]n tutkija ja [[sosiaaliantropologia|sosiaaliantropologi]] [[Edvard Westermarck]], josta tuli käytännöllisen filosofian professori [[1906]] ja joka oli myös professorina [[London School of Economics]]issa vuosina [[1907]]–[[1930]].
Vuosisadan vaihteen merkittävin filosofi oli [[moraali]]n tutkija ja [[sosiaaliantropologia|sosiaaliantropologi]] [[Edvard Westermarck]], josta tuli käytännöllisen filosofian professori 1906 ja joka oli myös professorina [[London School of Economics]]issa vuosina 1907–1930.


Hegeliläisiä filosofeja olivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>
Hegeliläisiä filosofeja olivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>


* [[Germund Fredrik Aminoff]] ([[1796]]–[[1876]])
* [[Germund Fredrik Aminoff]] (1796–1876)
* [[Johan Henrik Avellan]] ([[1773]]–[[1832]])
* [[Johan Henrik Avellan]] (1773–1832)
* [[Axel Adolf Laurell]] ([[1801]]–[[1852]])
* [[Axel Adolf Laurell]] (1801–1852)
* [[Karl Sederholm]] ([[1789]]–[[1867]])
* [[Karl Sederholm]] (1789–1867)
* [[Johan Vilhelm Snellman]] ([[1806]]–[[1881]])
* [[Johan Vilhelm Snellman]] (1806–1881)
* [[Johann Mathias Sundvall]] ([[1793]]–[[1843]])
* [[Johann Mathias Sundvall]] (1793–1843)
* [[Johan Jakob Tengström]] ([[1787]]–[[1858]])
* [[Johan Jakob Tengström]] (1787–1858)


Muita suuntauksia edustivat:<ref name="kronikka"/>
Muita suuntauksia edustivat:<ref name="kronikka"/>


* [[Wilhelm Bolin]] ([[1835]]–[[1924]])
* [[Wilhelm Bolin]] (1835–1924)
* [[Israel Hwasser]] ([[1790]]–[[1860]])
* [[Israel Hwasser]] (1790–1860)
* [[Arvi Grotenfelt]] ([[1863]]–[[1941]])
* [[Arvi Grotenfelt]] (1863–1941)
* [[Carl Robert Sederholm]] ([[1818]]–[[1903]])
* [[Carl Robert Sederholm]] (1818–1903)
* [[Edvard Westermarck]] ([[1862]]–[[1939]])
* [[Edvard Westermarck]] (1862–1939)
* [[Yrjö Hirn]] ([[1870]]–[[1952]])
* [[Yrjö Hirn]] (1870–1952)


== Itsenäisyyden aika ==
== Itsenäisyyden aika ==
[[Tiedosto:Edward westermarck.jpg|pienoiskuva|[[Edvard Westermarck]].]]


=== 1900-luku ===
=== 1900-luku ===


[[Edvard Westermarck]] on vaikuttanut suomalaiseen filosofiaan ennen kaikkea [[moraali]]n syntyä ja kehitystä koskevilla tutkimuksillaan.<ref name="wright-245">von Wright 1986, s. 245.</ref> 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun suomalaisessa filosofiassa vaikuttivat erityisesti kolme Westermarckin oppilasta:<ref name="kronikka"/>
[[Edvard Westermarck]] on vaikuttanut suomalaiseen filosofiaan ennen kaikkea [[moraali]]n syntyä ja kehitystä koskevilla tutkimuksillaan.<ref name="wright-245">von Wright 1986, s. 245.</ref> 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun suomalaisessa filosofiassa vaikuttivat erityisesti kolme Westermarckin oppilasta:<ref name="kronikka"/>


* [[Rafael Karsten]] ([[1879]]–[[1956]])
* [[Rafael Karsten]] (1879–1956)
* [[Rolf Lagerborg]] ([[1874]]–[[1959]])
* [[Rolf Lagerborg]] (1874–1959)
* [[Gunnar Landtman]] ([[1878]]–[[1940]])
* [[Gunnar Landtman]] (1878–1940)


Itsenäisyyden ajan ensimmäiset merkittävät ammattifilosofit olivat:<ref name="kronikka"/>
Itsenäisyyden ajan ensimmäiset merkittävät ammattifilosofit olivat:<ref name="kronikka"/>


* [[Erik Ahlman]] ([[1892]]–[[1952]])
* [[Erik Ahlman]] (1892–1952)
* [[Eino Kaila]] ([[1890]]–[[1958]])
* [[Eino Kaila]] (1890–1958)
* [[J. E. Salomaa]] ([[1891]]–[[1960]])
* [[J. E. Salomaa]] (1891–1960)
[[Tiedosto:Eino-Kaila-1951.jpg|pienoiskuva|Eino Kaila]]
Näistä suurin vaikutus on ollut Eino Kailalla, joka oli yhteyksissä [[Wienin piiri]]in ja toi Suomeen logiikan ja [[tieteenfilosofia]]n harrastuksen ja saattoi suomalaisen filosofian näin nousevan [[looginen empirismi|loogisen empirismin]] yhteyteen.<ref name="wright-245"/> Kaila oli Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia. Hän toimi filosofian professorina [[Turun yliopisto]]ssa 1921–1930, teoreettisen filosofian professorina Helsingin yliopistossa 1930–1948 ja [[Suomen Akatemia]]n jäsenenä vuodesta 1948 kuolemaansa saakka (1958). Kailan vaikutus suomalaisen hengenelämän kehitykseen oli ratkaiseva. Vahvemmin kuin kukaan muu yksityinen henkilö Kaila kytki suomalaisen filosofian eurooppalaiseen perinteeseen luomalla yhteydet Wienin piiriin. Siten hän ”toi Suomeen” nykyaikaisen logiikan ja empiristien korostaman tieteellisen todellisuuskäsityksen.<ref>Pihlström 2001, s. 26.</ref>


Kailan voidaan katsoa perustaneen suomalaisen analyyttisen filosofian perinteen. Jo varhainen analyyttinen filosofia edustajinaan [[Bertrand Russell]] ja [[G. E. Moore]] suhtautui hyvin arvostelevasti saksalaisperäiseen, hegeliläisesti suuntautuneen [[idealismi]]n perinteeseen, jolla oli myös suomalaiset edustajansa. J. E. Salomaan filosofian historiaa käsittelevissä teoksissa näkyy saksalaisen idealismin vaikutus, ja myös Erik Ahlmanin töissä on idealistinen painotus. Ahlmanin oppilas [[Sven Krohn]] piti yllä idealistisen filosofian perinnettä. Samansuuntaista idealistisesti virittynyttä ajattelua [[antroposofia]]an ulotettuna on edustanut [[Reijo Wilenius]]. Wileniuksen oppilaat, kuten lukuisia kansantajuisia teoksia julkaissut [[Kari E. Turunen]], ovat olleet syrjässä suomalaisesta filosofiyhteisöstä.<ref>Pihlström 2001, s. 28.</ref>
Näistä suurin vaikutus on ollut [[Eino Kaila]]lla, joka oli yhteyksissä [[Wienin piiri]]in ja toi Suomeen logiikan ja [[tieteenfilosofia]]n harrastuksen ja saattoi suomalaisen filosofian näin nousevan [[looginen empirismi|loogisen empirismin]] yhteyteen.<ref name="wright-245"/> Kaila oli Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia. Hän toimi filosofian professorina [[Turun yliopisto]]ssa [[1921]]–[[1930]], teoreettisen filosofian professorina Helsingin yliopistossa [[1930]]–[[1948]] ja [[Suomen Akatemia]]n jäsenenä vuodesta [[1948]] kuolemaansa saakka ([[1958]]). Kailan vaikutus suomalaisen hengenelämän kehitykseen oli ratkaiseva. Vahvemmin kuin kukaan muu yksityinen henkilö Kaila kytki suomalaisen filosofian eurooppalaiseen perinteeseen luomalla yhteydet Wienin piiriin. Siten hän ”toi Suomeen” nykyaikaisen logiikan ja empiristien korostaman [[tieteellinen todellisuuskäsitys|tieteellisen todellisuuskäsityksen]].<ref>Pihlström 2001, s. 26.</ref>

Kailan voidaan katsoa perustaneen suomalaisen analyyttisen filosofian perinteen. Jo varhainen analyyttinen filosofia edustajinaan [[Bertrand Russell]] ja [[G. E. Moore]] suhtautui hyvin arvostelevasti saksalaisperäiseen, hegeliläisesti suuntautuneen [[idealismi]]n perinteeseen, jolla olo myös suomalaiset edustajansa. [[J. E. Salomaa]]n filosofian historiaa käsittelevissä teoksissa näkyy saksalaisen idealismin vaikutus, ja myös [[Erik Ahlman]]in töissä on idealistinen painotus. Ahlmanin oppilas [[Sven Krohn]] piti yllä idealistisen filosofian perinnettä. Samansuuntaista idealistisesti virittynyttä ajattelua antroposofiaan ulotettuna on edustanut [[Reijo Wilenius]]. Wileniuksen oppilaat, kuten lukuisia kansantajuisia teoksia julkaissut [[Kari E. Turunen]], ovat olleet syrjässä suomalaisesta filosofiyhteisöstä.<ref>Pihlström 2001, s. 28.</ref>


Kailan oppilaisiin ja vaikutuspiiriin kuuluivat:<ref name="kronikka"/>
Kailan oppilaisiin ja vaikutuspiiriin kuuluivat:<ref name="kronikka"/>
[[Tiedosto:GHvonWright.jpg|pienoiskuva|Georg Henrik von Wright]]

[[Tiedosto:Jaakko Hintikka.jpg|pienoiskuva|[[Jaakko Hintikka]].]]
* [[Oiva Ketonen]] ([[1913]]–[[2000]])
* [[Erik Stenius]] ([[1911]]–[[1990]])
* [[Oiva Ketonen]] (1913–2000)
* [[Erik Stenius]] (1911–1990)
* [[Georg Henrik von Wright]] ([[1913]]–[[2003]])
* [[Georg Henrik von Wright]] (1913–2003)


[[Fenomenologia]]a ovat edustaneet:<ref name="kronikka"/>
[[Fenomenologia]]a ovat edustaneet:<ref name="kronikka"/>


* [[Eino Krohn]] ([[1902]]–[[1987]])
* [[Eino Krohn]] (1902–1987)
* [[Sven Krohn]] ([[1903]]–[[1999]])
* [[Sven Krohn]] (1903–1999)
* [[Yrjö Reenpää]] ([[1894]]–[[1976]])
* [[Yrjö Reenpää]] (1894–1976)
* [[Martti Siirala]] ([[1922]]–)
* [[Martti Siirala]] (1922–)


Muita filosofisia toimijoita olivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>
Muita filosofisia toimijoita olivat muun muassa:<ref name="kronikka"/>


* [[Urpo Harva]] ([[1910]]–[[1994]])
* [[Urpo Harva]] (1910–1994)
* [[F. J. Kantola]] (–[[1940]])
* [[F. J. Kantola]] (–1940)
* [[Yrjö Kallinen]] ([[1886]]–[[1976]])
* [[Yrjö Kallinen]] (1886–1976)
* [[Raili Kauppi]] ([[1920]]–[[1995]])
* [[Raili Kauppi]] (1920–1995)
* [[Hannu Taanila]] ([[1939]]–)
* [[Hannu Taanila]] (1939–)
* [[Jussi Tenkku]] ([[1917]]–)
* [[Jussi Tenkku]] (1917–)
* [[Reijo Wilenius]] ([[1930]]–)
* [[Reijo Wilenius]] (1930–)


=== Suomalainen nykyfilosofia ===
=== Suomalainen nykyfilosofia ===
Rivi 196: Rivi 198:
Suomalainen filosofia on ollut maailmalla arvostettua, ja useat suomalaiset filosofit ovat toimineet luottamustehtävissä filosofian alan kansainvälisissä järjestöissä.<ref name="wright-251"/>
Suomalainen filosofia on ollut maailmalla arvostettua, ja useat suomalaiset filosofit ovat toimineet luottamustehtävissä filosofian alan kansainvälisissä järjestöissä.<ref name="wright-251"/>


1900-luvun jälkimmäisen puoliskon suomalaista filosofiaa on hallinnut loogis-analyyttinen filosofia. Tutkimus on keskittynyt ennen kaikkea logiikkaan, [[induktiivinen tieto|induktiivisen tiedon]] teoriaan sekä [[tieteellinen selittäminen|tieteellisen selittämisen]] ja [[tieteellinen teorianmuodostus|teorianmuodostuksen]] ongelmiin.<ref name="wright-251">von Wright 1986, s. 251.</ref> Suomalaiset filosofit ovat olleet hyvin perillä analyyttisen filosofian tieteenfilosofisesta ja tieto-opillisesta keskustelusta, jossa usein sovelletaan logiikan välineitä filosofisten ongelmien täsmentämisessä ja ratkaisemisessa.
1900-luvun jälkimmäisen puoliskon suomalaista filosofiaa on hallinnut loogis-analyyttinen filosofia. Tutkimus on keskittynyt ennen kaikkea logiikkaan, [[induktiivinen tieto|induktiivisen tiedon]] teoriaan sekä [[tieteellinen selittäminen|tieteellisen selittämisen]] ja [[tieteellinen teorianmuodostus|teorianmuodostuksen]] ongelmiin.<ref name="wright-251">von Wright 1986, s. 251.</ref> Suomalaiset filosofit ovat olleet hyvin perillä analyyttisen filosofian tieteenfilosofisesta ja tieto-opillisesta keskustelusta, jossa usein sovelletaan logiikan välineitä filosofisten ongelmien täsmentämisessä ja ratkaisemisessa.


[[Jaakko Hintikka|Jaakko Hintikalla]] on ollut erittäin keskeinen rooli suomalaiseen nykyfilosofiaan toisaalta oppilaidensa ja toisaalta avaamiensa tutkimusaiheiden kautta. Hintikka aloitti von Wrightin oppilaana, ja vakiinnutti Suomen johtavaksi filosofiseksi suuntaukseksi juuri logiikkaan keskittyneen [[analyyttinen filosofia|analyyttisen koulukunnan]]. Hintikka itse on tutkinut etenkin [[mahdollisten maailmojen semantiikka]]a, [[kysymisen logiikka]]a ja [[peliteoria]]a. Hän toimii nykyään professorina [[Bostonin yliopisto]]ssa.<ref name="kronikka"/>
[[Jaakko Hintikka|Jaakko Hintikalla]] on ollut erittäin keskeinen rooli suomalaiseen nykyfilosofiaan toisaalta oppilaidensa ja toisaalta avaamiensa tutkimusaiheiden kautta. Hintikka aloitti von Wrightin oppilaana, ja vakiinnutti Suomen johtavaksi filosofiseksi suuntaukseksi juuri logiikkaan keskittyneen [[analyyttinen filosofia|analyyttisen koulukunnan]]. Hintikka itse on tutkinut etenkin [[mahdollisten maailmojen semantiikka]]a, [[kysymisen logiikka]]a ja [[peliteoria]]a. Hän toimii nykyään professorina [[Bostonin yliopisto]]ssa.<ref name="kronikka"/>


Suomalainen [[mannermainen filosofia]] on jatkanut ennen kaikkea J. E. Salomaan, Erik Ahlmanin ja Sven ja Eino Krohnin fenomenologisia perinteitä. Muun muassa [[Esa Saarinen]] on harrastanut [[eksistentialismi]]a.
Suomalainen [[mannermainen filosofia]] on jatkanut ennen kaikkea J. E. Salomaan, Erik Ahlmanin ja Sven ja Eino Krohnin fenomenologisia perinteitä. Muun muassa [[Esa Saarinen]] on harrastanut [[eksistentialismi]]a.


[[1980-luku|1980-luvulta]] alkaen on alettu puhua ”postanalyyttisestä” eli ”jälkianalyyttisestä” ajattelusta. Tähän liittyy myös [[pragmatismi]]n nousu myös Suomessa. Vuonna [[1994]] ilmestymisensä aloittanut filosofinen aikakauslehti ''[[Niin & näin]]'' on julkaissut varsinkin mannermaista filosofiaa edustavia artikkeleita. Toinen kotimainen filosofinen aikakausjulkaisu, ''Königsberg'', perustettiin Tampereella [[1996]].
1980-luvulta alkaen on alettu puhua ”postanalyyttisestä” ajattelusta. Tähän liittyy myös [[pragmatismi]]n nousu Suomessa. Vuonna 1994 ilmestymisensä aloittanut filosofinen aikakauslehti ''[[Niin & näin]]'' on julkaissut varsinkin mannermaista filosofiaa edustavia artikkeleita. Toinen kotimainen filosofinen aikakausjulkaisu, ''Königsberg'', perustettiin Tampereella 1996.


Erityisesti [[1990-luku|1990-luvulla]] muutamat suomalaiset filosofit ryhtyivät aktiivisiksi julkisuuden henkilöiksi. Filosofia tuli takaisin lukioiden pakolliseksi oppiaineeksi. Avointen yliopistojen filosofian kurssit olivat 1990-luvun loppupuolella suositumpia kuin koskaan.<ref>Pihlström 2001, s. 31.</ref>
Erityisesti 1990-luvulla muutamat suomalaiset filosofit ryhtyivät aktiivisiksi julkisuuden henkilöiksi. Filosofia tuli takaisin lukioiden pakolliseksi oppiaineeksi. Avointen yliopistojen filosofian kurssit olivat 1990-luvun loppupuolella suositumpia kuin koskaan.<ref>Pihlström 2001, s. 31.</ref>


==== Filosofian professuurit ====
==== Filosofian professuurit ====
[[Tiedosto:Niiniluoto.jpg|pienoiskuva|[[Ilkka Niiniluoto]].]]


Nykyiset professuurit:
Varsin monet yliopistojen filosofian alan professorit ovat olleet Jaakko Hintikan entisiä oppilaita:<ref name="kronikka"/>


* [[Sara Heinämaa]] (1960–), filosofian professori, Jyväskylän yliopisto
* [[Ilkka Niiniluoto]] ([[1946]]–), filosofian professori, [[Helsingin yliopisto]] (virkavapaa)<ref name="HY-Henkilöt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/tfhenk.htm | Nimeke=Helsingin yliopiston filosofian laitoksen henkilökunta | Viitattu=13. syyskuuta 2007}}</ref>
* [[Veikko Rantala]] ([[1933]]–), filosofian professori emeritus, [[Tampereen yliopisto]]
* [[Antti Kauppinen]] (1972–), käytännöllisen filosofian professori, Helsingin yliopisto
* [[Olli Koistinen]] (1956)–, teoreettisen filosofian professori, [[Turun yliopisto]]<ref name="UTU-Henkilöt">{{Verkkoviite| Osoite=http://www2.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/laitos/henkilokunta/| Nimeke=Turun yliopiston filosofian laitoksen henkilökunta| Selite=Web Archive| Viitattu=12. heinäkuuta 2023| arkisto=https://web.archive.org/web/20110206154252/http://www2.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/laitos/henkilokunta/| arkistoitu=6.2.2011}}</ref>
* [[Juhani Pietarinen]] ([[1938]]–), käytännöllisen filosofian professori emeritus, Turun yliopisto
* [[Raimo Tuomela]] ([[1940]]–), käytännöllisen filosofian professori emeritus, [[Helsingin yliopisto]]
* Jaakko Kuorikoski (1977–), käytännöllisen filosofian professori (tenure-track), Helsingin yliopisto
* [[Maria Lasonen-Aarnio]] (1979–), teoreettisen filosofian professori (tenure-track), Helsingin yliopisto
* [[Leila Haaparanta]] ([[1954]]–), filosofian professori, [[Tampereen yliopisto]]<ref name="UTA-Henkilöt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/filosofia/henkilokunta/index.php | Nimeke=Tampereen yliopiston matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen henkilökunta | Viitattu=13. syyskuuta 2007}}</ref>
* [[Gabriel Sandu]] ([[1954]]–), teoreettisen filosofian professori, Helsingin yliopisto<ref name="HY-Henkilöt"/>
* [[Eerik Lagerspetz]] (1956–), käytännöllisen filosofian professori, Turun yliopisto<ref name="UTU-Henkilöt"/>
* [[Matti Sintonen]] ([[1951]]–), teoreettisen filosofian professori (mvs.), Helsingin yliopisto<ref name="HY-Henkilöt"/> (Tampereen yliopisto<ref name="UTA-Henkilöt"/>)
* [[Arto Laitinen]] (1969–), filosofian professori, Tampereen yliopisto
* [[Sami Pihlström]], (1969–), uskonnon filosofian professori, Helsingin yliopisto
* [[Juha Räikkä]] (1965–), käytännöllisen filosofian professori, Turun yliopisto
* [[José Filipe Pereira da Silva]] (1975–), teoreettisen filosofian professori, Helsingin yliopisto
* [[Gabriel Sandu]] (1954–), teoreettisen filosofian professori, Helsingin yliopisto<ref name="HY-Henkilöt"/>
* [[Thomas Wallgren]] (1958–), ruotsinkielisen filosofian (filosofi) professori, Helsingin yliopisto
* [[Mikko Yrjönsuuri]], teoreettisen filosofian professori, Jyväskylän yliopisto


Aiempia professuureja:<br>
Varsin monet yliopistojen filosofian alan aiemmat professorit ovat Jaakko Hintikan entisiä oppilaita:<ref name="kronikka"/>


* [[Ilkka Niiniluoto]] (1946–), teoreettisen filosofian professori emeritus, [[Helsingin yliopisto]] <ref name="HY-Henkilöt">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/tfhenk.htm| Nimeke=Helsingin yliopiston filosofian laitoksen henkilökunta| Selite=Web Archive| Viitattu=12. heinäkuuta 2023| arkisto=https://web.archive.org/web/20030402120427/http://www.helsinki.fi/filosofia/filo/tfhenk.htm| arkistoitu=2.4.2003}}</ref>
Muut nykyiset professuurit:
* [[Veikko Rantala]] (1933–), filosofian professori emeritus, [[Tampereen yliopisto]]

* [[Timo Airaksinen]] ([[1947]]–), käytännöllisen filosofian professori, Helsingin yliopisto
* [[Juhani Pietarinen]] (1938–), käytännöllisen filosofian professori emeritus, Turun yliopisto
* [[Jan von Plato]] ([[1951]]–), filosofian (ruots.) professori, Helsingin yliopisto<ref name="HY-Henkilöt"/>
* [[Raimo Tuomela]] (1940–), käytännöllisen filosofian professori emeritus, Helsingin yliopisto
* [[Leila Haaparanta]] (1954–), filosofian professori, Tampereen yliopisto<ref name="UTA-Henkilöt">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/filosofia/henkilokunta/index.php| Nimeke=Tampereen yliopiston matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen henkilökunta| Selite=Web Archive| Viitattu=12. heinäkuuta 2023| arkisto=https://web.archive.org/web/20071027160857/http://www.uta.fi/laitokset/mattiet/filosofia/henkilokunta/index.php| arkistoitu=27.10.2007}}</ref>
* [[Heta Gylling]] ([[1955]]-), käytännöllisen filosofian professori, Helsingin yliopisto
* [[Lars Hertzberg]] ([[1943]]–), filosofian professori, [[Åbo Akademi]]
* [[Olli Koistinen]] ([[1956]])–, teoreettisen filosofian professori, [[Turun yliopisto]]<ref name="UTU-Henkilöt">{{Verkkoviite | Osoite=http://www2.soc.utu.fi/laitokset/filosofia/laitos/henkilokunta/ | Nimeke=Turun yliopiston filosofian laitoksen henkilökunta | Viitattu=13. syyskuuta 2007}}</ref>
* [[Eerik Lagerspetz]] ([[1956]]), käytännöllisen filosofian professori, Turun yliopisto<ref name="UTU-Henkilöt"/>
* [[Sami Pihlström]], ([[1969]]-), käytännöllisen filosofian professori, [[Jyväskylän yliopisto]]
* [[Uskali Mäki]], [[akatemiaprofessori]], Helsingin yliopisto
* [[Seppo Sajama]] ([[1952]]–), filosofian professori, [[Joensuun yliopisto]]
* [[Kari E. Turunen]] ([[1948]]–), filosofian apulaisprofessori (määräaikainen), [[Kuopion yliopisto]]
* [[Petri Ylikoski]], filosofian määräaikainen professori, [[Tampereen yliopisto]]<ref name="UTA-Henkilöt"/>
* [[Mikko Yrjönsuuri]], teoreettisen filosofian professori, Jyväskylän yliopisto

Aiempia professuureja:


Muita aiempia:
* [[Juha Räikkä]] ([[1965]]–), käytännöllisen filosofian professori, Turun yliopisto


* [[Timo Airaksinen]] (1947–), käytännöllisen filosofian professori emeritus, Helsingin yliopisto
* [[Lars Hertzberg]] (1943–), filosofian professori, [[Åbo Akademi]]
* [[Jan von Plato]] (1951–), filosofian (ruots.) professori emeritus, Helsingin yliopisto<ref name="HY-Henkilöt"/>
* [[Uskali Mäki]] (1951–), käytännöllisen filosofian professori emeritus, Helsingin yliopisto
* [[Seppo Sajama]] (1952–), filosofian professori emeritus, [[Joensuun yliopisto]]
Ulkomailla vaikuttavia:
Ulkomailla vaikuttavia:


* [[Lilli Alanen]] ([[1941]]–)
* [[Lilli Alanen]] (1941–)
* [[Risto Hilpinen]] ([[1943]]–), [[Miamin yliopisto]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.as.miami.edu/phi/hilpinen/ | Nimeke=Risto Hilpinen, Miamin yliopisto | Viitattu=13. syyskuuta 2007}}</ref>; aiempi teoreettisen filosofian professori, Turun yliopisto
* [[Risto Hilpinen]] (1943–), [[Miamin yliopisto]]<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.as.miami.edu/phi/hilpinen/| Nimeke=Risto Hilpinen, Miamin yliopisto| Selite=Web Archive| Viitattu=12. heinäkuuta 2023| arkisto=https://web.archive.org/web/20060908190213/http://www.as.miami.edu/phi/hilpinen/| arkistoitu=8.9.2006}}</ref>; aiempi teoreettisen filosofian professori, Turun yliopisto
* Tarja Knuuttila, filosofian professori, Wienin yliopisto
* [[Martin Kusch]] ([[1959]]–)
* [[Mari Mikkola]], filosofian professori, Oxfordin yliopisto
* [[Martin Kusch]] (1959–), filosofian professori, Wienin yliopisto
* [[Pauliina Remes]] (1971–), filosofian professori, Uppsalan yliopisto
* [[Mari Ruti]] (1964–2023), Toronton yliopisto
* Pekka Väyrynen (1974–), filosofian professori, Leedsin yliopisto


==== Muita filosofian tutkijoita====
==== Muita filosofian tutkijoita====


* [[Sara Heinämaa]]
* [[Juha Himanka]]
* [[Juha Himanka]]
* [[Heikki Kannisto]]
* [[Heikki Ikäheimo]]
* [[Antti Kauppinen]]
* [[Leena Kakkori]]
* [[Heikki Kannisto (filosofi)|Heikki Kannisto]]
* [[S. Albert Kivinen]] ([[1933]]–)
* [[Toni Kannisto]]
* [[S. Albert Kivinen]] (1933–)
* [[Petter Korkman]]
* [[Petter Korkman]]
* [[Jussi Kotkavirta]]
* [[Markus Lammenranta]]
* [[Markus Lammenranta]]
* [[Susanna Lindberg]]
* [[Susanna Lindberg]]
* [[Olli Loukola]]
* [[Olli Loukola]]
* [[Lauri Mehtonen]]
* [[Lauri Mehtonen]]
* [[Olli-Pekka Moisio]]
* [[Pentti Määttänen]]
* [[Pentti Määttänen]]
* [[Ilkka Patoluoto]]
* [[Ilkka Patoluoto]]
* [[Sami Pihlström]]
* [[Tapio Puolimatka]]
* [[Panu Raatikainen]]
* [[Panu Raatikainen]]
* [[Pauliina Remes]]
* [[Martina Reuter]]
* [[Martina Reuter]]
* [[Juha Sihvola]]
* [[Juha Sihvola]]
* [[Hannu Sivenius]]
* [[Hannu Sivenius]]
* [[Juha Varto]]
* [[Juha Varto]]
* [[Thomas Wallgren]]


==== Muiden tieteiden filosofisesti suuntautuneita tutkijoita ====
==== Muiden tieteiden filosofisesti suuntautuneita tutkijoita ====
* [[Aulis Aarnio]] (1937–) ([[oikeustiede]], [[oikeusfilosofia]])

* [[Aulis Aarnio]] ([[1937]]–) ([[oikeustiede]], [[oikeusfilosofia]])
* [[Arto Haapala]] (1959–) ([[estetiikka]])
* [[Arto Haapala]] (1959–) ([[estetiikka]])
* [[Lars D. Eriksson]] (oikeustiede, oikeusfilosofia)
* [[Lars D. Eriksson]] (oikeustiede, oikeusfilosofia)
* [[Jukka Gronow]] ([[yhteiskuntatiede]])
* [[Jukka Gronow]] ([[yhteiskuntatiede]])
* [[Jyrki Hilpelä]] (kasvatustiede)
* [[Juhani Ihanus]] ([[1954]]–) ([[psykologia]])
* [[Juha Hämäläinen (professori)|Juha Hämäläinen]] (sosiaalipedagogiikka)
* [[Esa Itkonen]] ([[1944]]–) ([[yleinen kielitiede]])
* [[Juhani Ihanus]] (1954–) ([[psykologia]])
* [[Esa Itkonen]] (1944–) ([[yleinen kielitiede]])
* [[Timo Kaitaro]]
* [[Timo Kaitaro]]
* [[Kari Kantasalmi]] (aikuiskasvatus)
* [[Jukka Kemppinen]] (oikeustiede, oikeusfilosofia)
* [[Jukka Kemppinen]] (oikeustiede, oikeusfilosofia)
* [[Simo Knuuttila]] ([[1946]]–) ([[teologia]])
* [[Simo Knuuttila]] (1946–) ([[teologia]])
* [[Markku Koivusalo]] (yhteiskuntatiede , [[poliittinen filosofia]])
* [[Markku Koivusalo]] (yhteiskuntatiede , [[poliittinen filosofia]])
* [[Tarmo Kunnas]] ([[1942]]–) ([[kirjallisuus]])
* [[Tarmo Kunnas]] (1942–) ([[kirjallisuus]])
* [[Anto Leikola]] ([[1937]]–) ([[oppihistoria]], [[biologia]])
* [[Anto Leikola]] (1937–) ([[oppihistoria]], [[biologia]])
* [[Kaarlo Makkonen]] ([[1923]]–) (oikeustiede, oikeusfilosofia)
* [[Kaarlo Makkonen]] (1923–) (oikeustiede, oikeusfilosofia)
* [[Pentti Malaska]] ([[1934]]–) ([[tilastotiede]])
* [[Pentti Malaska]] (1934–) ([[tilastotiede]])
* [[Juha Manninen]] ([[1945]]–) (yleinen [[aate- ja oppihistoria]])
* [[Juha Manninen]] (1945–) (yleinen [[aate- ja oppihistoria]])
* [[Panu Minkkinen]] (oikeustiede),[[oikeusfilosofia]])
* [[Panu Minkkinen]] (oikeustiede),[[oikeusfilosofia]])
* [[Jukka Laari]] (sosiologia)
* [[Arto Noro]] (yhteiskuntatiede)
* [[Arto Noro]] (yhteiskuntatiede)
* [[Hannu Nurmi]] (1944–) (yhteiskuntatiede)
* [[Hannu Nurmi]] (1944–) (yhteiskuntatiede)
* [[Mika Ojakangas]] (yhteiskuntatiede ,[[poliittinen filosofia]])
* [[Mika Ojakangas]] (yhteiskuntatiede ,poliittinen filosofia)
* [[Kari Palonen]] (yhteiskuntatiede)
* [[Kari Palonen]] (yhteiskuntatiede)
* [[Tuija Pulkkinen]] (yhteiskuntatiede ,[[poliittinen filosofia]])
* [[Tuija Pulkkinen]] (yhteiskuntatiede ,poliittinen filosofia)
* [[Keijo Rahkonen]] (yhteiskuntatiede)
* [[Keijo Rahkonen]] (yhteiskuntatiede)
* [[Pauli Siljander]] (kasvatustiede)
* [[Simo Skinnari]] (kasvatustiede)
* [[Juha Suoranta]] (kasvatustiede)
* [[Pertti Töttö]] (sosiologia)
* [[Ilkka Tuomi]] ([[tietojenkäsittelytiede]])
* [[Ilkka Tuomi]] ([[tietojenkäsittelytiede]])
* [[Reijo Työrinoja]] ([[1948]]–) (teologia)
* [[Reijo Työrinoja]] (1948–) (teologia)
* [[Simo Vehmas]] (erityispedagogiikka)
* [[Jussi Vähämäki]] (yhteiskuntatiede)
* [[Jussi Vähämäki]] (yhteiskuntatiede)
* [[Veli-Matti Värri]] (kasvatustiede)
* [[Kari Väyrynen]] (kasvatustiede)


==== Filosofisia ajattelijoita ja esseistejä ====
==== Filosofisia ajattelijoita ja esseistejä ====


* [[Torsti Lehtinen]]
* [[Heidi Liehu]]
* [[Pentti Linkola]]
* [[Pentti Linkola]]
* [[Tuomas Nevanlinna]]
* [[Tuomas Nevanlinna]]
* [[Aapo Riihimäki]]


== Yhdistyksiä ==
== Yhdistyksiä ==

* [[Suomen filosofinen yhdistys]]
* [[Suomen filosofinen yhdistys]]


== Julkaisuja ==
== Julkaisuja ==
* ''[[Acta Philosophica Fennica]]'' – [[Suomen filosofinen yhdistys|Suomen filosofisen yhdistyksen]] julkaisusarja

* ''[[Acta Philosophica Fennica]]'' &ndash; [[Suomen filosofinen yhdistys|Suomen filosofisen yhdistyksen]] julkaisusarja
* ''[[Ajatus (vuosikirja)|Ajatus]]'' – Suomen filosofisen yhdistyksen vuosikirja
* ''[[Niin & näin]]'' – Filosofinen aikakauslehti
* ''[[Ajatus (vuosikirja)|Ajatus]]'' &ndash; [[Suomen filosofinen yhdistys|Suomen filosofisen yhdistyksen]] vuosikirja
* ''[[Niin & näin]]'' &ndash; Filosofinen aikakauslehti
* ''[[Paatos (lehti)|Paatos]]'' – Filosofinen kulttuurilehti
* ''[[Paatos (lehti)|Paatos]]'' &ndash; Filosofinen kulttuurilehti


== Lähteet ==
== Lähteet ==
* Follesdal, Dagfinn: Scandinavia, philosophy in. Teoksessa {{REP}}.

* Follesdal, Dagfinn: "Scandinavia, philosophy in". Teoksessa {{REP}}.

* {{OCP | Tekijä=Hintikka, Jaakko | Kappale=Finnish philosophy}}
* {{OCP | Tekijä=Hintikka, Jaakko | Kappale=Finnish philosophy}}
* Lehtinen, Anja Inkeri: Suomen keskiajan filosofian lähteistä. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Simo & Manninen, Juha & Niiniluoto, Ilkka (toim.) | Nimeke=Aate ja maailmankuva. Suomen filosofista perintöä keskiajalta vuosisadallemme | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1979 | Isbn=951-0-08827-7}}

* Niiniluoto, Ilkka: Filosofia Suomessa. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Nordin, Svante | Nimeke = Filosofian historia. Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin | Selite=(Filosofins historia. Det västerländska förnuftets äventyr från Thales till postmodernismen, 1995.) Suomentanut Jukka Heiskanen | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1999 | Isbn=951-749-292-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Simo & Manninen, Juha & Niiniluoto, Ilkka (toim.) | Nimeke=Aate ja maailmankuva: Suomen filosofista perintöä keskiajalta vuosisadallemme | Selite=Professori Jussi Tenkun 60-vuotispäiväksi toimittaneet Simo Knuuttila et al. Taskutieto 147 | Julkaisija=Porvoo – Helsinki – Juva: WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-08827-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke = Filosofin käytännöt. Pragmatismin perinteen vaikutus suomalaisessa filosofiassa 1900-luvulla | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Unipress | Vuosi=2001 | Isbn=951-579-129-4}}

* Lehtinen, Anja Inkeri: "Suomen keskiajan filosofian lähteistä". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Knuuttila, Simo & Manninen, Juha & Niiniluoto, Ilkka (toim.) | Nimeke=Aate ja maailmankuva: Suomen filosofista perintöä keskiajalta vuosisadallemme | Selite= | Julkaisija=Porvoo – Helsinki – Juva: WSOY | Vuosi=1979 | Tunniste=ISBN 951-0-08827-7}}
* von Wright, Georg Henrik: Katsaus filosofian tilaan Suomessa. {{Kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa | Nimeke = Vuosisatamme filosofia | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=1986 | Isbn=951-0-12166-5}}

* Niiniluoto, Ilkka: "Filosofia Suomessa". Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Nordin, Svante | Nimeke=Filosofian historia: länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin | Selite=Suomentanut Jukka Heiskanen | Julkaisupaikka=Oulu | Julkaisija=Pohjoinen | Vuosi=1999 | Tunniste=ISBN 951-749-292-8}}

* {{Kirjaviite | ekijä=Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa | Nimeke=Vuosisatamme filosofia | Julkaisija=WSOY | Julkaisupaikka=Porvoo – Helsinki – Juva | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-0-12166-5}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Pihlström, Sami | Nimeke=Filosofin käytännöt: Pragmatismin perinteen vaikutus suomalaisessa filosofiassa 1900-luvulla | Selite= | Julkaisija=Helsinki: Unipress | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-579-129-4}}

* von Wright, Georg Henrik: ”Katsaus filosofian tilaan Suomessa”. Teoksessa {{kirjaviite | Tekijä=Niiniluoto, Ilkka & Esa Saarinen | Nimeke=Vuosisatamme filosofia | Selite= | Julkaisupaikka=Porvoo – Helsinki – Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1986 | Sivu=244-253 | Tunniste=ISBN 951-0-12166-5}}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===

{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}

== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Pietarinen, Juhani | Nimeke=Suomalaisen filosofian vaiheita | Julkaisupaikka=Turku | Julkaisija=Areopagus | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-99791-8-9}}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [https://filosofia.fi/fi/filosofia-suomessa/historia Suomalaisen filosofian historia] . ''[https://filosofia.fi Filosofia.fi]''.

* [http://filosofia.fi/suomalainen_filosofia Suomalainen filosofia]. ''Filosofia.fi''.
* [http://www.netn.fi/Muut/netn_finfil.html Suomalaisen filosofian kronikka]. ''Niin & näin'' &ndash; filosofinen aikakauslehti.


[[Luokka:Filosofian historia]]
[[Luokka:Filosofian historia]]

Nykyinen versio 7. elokuuta 2023 kello 22.15

Osa artikkelisarjaa
Länsimaisen filosofian
historia
Länsimainen filosofia
Aikakaudet
Vuosisadat
Katso myös
Uskonto
Muut

Suomalaisen filosofian historia esihistorialliselta ajalta nykyfilosofiaan.

Filosofia on Suomen samoin kuin maailmankin ensimmäinen akateeminen oppiaine. Turun Akatemiaa perustettaessa vuonna 1640 sen opettajakuntaan nimitettiin oikeustieteen, lääketieteen ja kolmen teologian professorin lisäksi kuusi filosofisen tiedekunnan professoria. 2000-luvun filosofialla on Suomessa kaikki tieteen ulkoiset tunnusmerkit: vakiintunut asema akateemisena oppiaineena, omat julkaisusarjat, tieteelliset seurat, kongressit ja kansainvälisen yhteistyön järjestöt.

Suomalaisen filosofian suuria nimiä ovat olleet muun muassa 1800-luvulla G. W. F. Hegelin ajattelua edustanut ja saksalaisesta idealismista vaikutteita saanut J. V. Snellman, jota on pidetty Suomen kansallisfilosofina[1], sekä 1900-luvulla Edvard Westermarck, Eino Kaila, Georg Henrik von Wright ja Jaakko Hintikka, jotka ovat liittäneet suomalaisen filosofian ennen kaikkea anglosaksisen eli brittiläisen ja amerikkalaisen filosofian yhteyteen.

Esihistoriallisen ajan ajattelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joutsen ja muna. Linnut liittyvät monella tavalla itämerensuomalaisten uskomuksiin. Oli esimerkiksi monta käsitystä siitä, miten lintu oli luonut maailman.
Pääartikkeli: Suomalainen muinaisusko

Esihistoriallisena aikana suomalaista kaikkeutta ja elämää koskevaa ajattelua esitettiin erilaisina myytteinä ja kansanrunoina. Esihistoriallisen Suomen elämästä ja ajattelusta on säilynyt tietoa ainoastaan myöhemmin muistiin kirjoitettujen kansanrunojen kautta. Esimerkiksi Kalevalasta voidaan löytää kuvauksia ajan taruista ja käsityksistä, kuten erilaisia selvityksiä kaikkeuden rakenteesta sekä sen ensimmäisistä tapahtumista. Henkilökuvauksista voidaan puolestaan päätellä ajan moraali- ja yhteiskuntakäsityksiä.[2]

Ruotsin vallan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolinen keskiaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun katolinen kirkko vakiinnutti itsensä Suomessa 1200-luvulla, se liitti maan samalla keskiajan eurooppalaiseen yhtenäiskulttuuriin, jonka yhteinen katolinen uskonto ja latinan kieli saivat aikaan. Samalla Suomi liitettiin katolisen kirkon filosofiseen järjestelmään. Sitä hallitsi skolastiikka, joka yhdisteli antiikin filosofiaa kirkon oppeihin. Skolastiikkaa korosti erityisesti logiikkaa. Metafyysiset opit perustuivat Aristoteleen ja kirkkoisien ajatusten pohjalle.

Keskiajalla sekä kirkollisiin että myös korkeisiin hallinnollisiin virkoihin pyrkivältä vaadittiin jonkinlaisia opintoja myös filosofian alalla. Filosofian opinnot olivat edellytyksenä varsinkin etenemiselle teologian opintoihin. Yhtenäiskulttuuri mahdollisti sen, että suomalaiset saattoivat lähteä opiskelemaan eurooppalaisiin yliopistoihin. Opiskelu oli kuitenkin hyvin kallista, ja niin Suomesta ulkomaille lähteneet opiskelijat kuuluivat yläluokkaan. Heistä tuli piispoja ja pappeja Suomen katolisen kirkon palvelukseen. Suosituimpia kohteita olivat Pariisi, Rostock ja Leipzig.

Tiedetään, että keskiajalla ainakin 150 suomalaista suoritti tutkintoja ja luennoi yliopistoissa eri puolilla Eurooppaa. Heiltä ei ole kuitenkaan säilynyt heidän kirjoittamikseen tunnistettuja kirjoituksia. Opiskelijoita on saattanut olla huomattavasti enemmän, sillä yliopistojen kirjoihin on usein kirjattu vain tutkinnon suorittaneet opiskelijat. Johannes Flicke tiedetään ensimmäiseksi teologisen tutkinnon Pariisissa suorittaneeksi suomalaiseksi. Tunnetuin Euroopassa opiskelleista on Olavi Maununpoika (-1460).[3]

Keskiajan Suomessa korkeampi koulutus oli puolestaan keskittynyt Turun katedraalikouluun. Siellä harjoitettiin skolastisen filosofian opetusta koko sen toiminnan ajan. Opetukseen kuului muun muassa aristotelisen ja ramistisen logiikan perusteita. Vuonna 1630 katedraalikoulun perintö siirtyi Turun kymnaasille.

Katso myös: keskiajan yliopisto

Reformaation aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mikael Agricola.

Reformaation jälkeen suomalaiset hankkivat koulutusta ennen kaikkea Saksasta, jossa Wittenbergin yliopistosta tuli protestanttisen teologian keskus.

Aikakauden merkittäviä suomalaisia teologeja olivat:[2]

1600-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun akatemia perustettiin vuonna 1640. Akatemian filosofisessa tiedekunnassa oli alussa neljä professuuria: 1) etiikka, valtio-oppi ja historia; 2) logiikka ja runous; 3) matematiikka; sekä 4) retoriikka. Kaksi ensin mainittua käsittivät filosofian tutkimuksen ja opetuksen, ja niiden voidaan katsoa vastaavan nykyisiä käytännöllisen ja teoreettisen filosofian aloja.[2]

Turun akatemiassa harjoitettu filosofia oli pitkään hyvin konservatiivista niin sanottua uusskolastista filosofiaa. Aikakauden vaikuttajia olivat muun muassa:[2]

Johan Gezelius vanhempi.

1700- ja 1800-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Daniel Juslenius.
Henrik Gabriel Porthan.

1700- ja 1800-luvuilla Turun Akatemiassa vaikuttivat muun muassa:[2]

Akatemian ulkopuolella vaikuttivat muun muassa:[2]

Venäjän vallan aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bernhard Reinhold, J. V. Snellman, 1874.

Turun palon jälkeen Turun akatemia siirtyi Helsinkiin. 1800-luvun suomalaista filosofiaa hallitsi hegeliläisyys. Filosofian professorina toimi J. V. Snellmanin jälkeen Thiodolf Rein, joka perusti Suomen filosofisen yhdistyksen vuonna 1873. Hänen seuraajakseen siirtyi vuonna 1905 uuskantilainen Arvi Grotenfelt. Vuonna 1906 oppituoli jaettiin (uudelleen) teoreettiseen ja käytännölliseen filosofiaan.

Vuosisadan vaihteen merkittävin filosofi oli moraalin tutkija ja sosiaaliantropologi Edvard Westermarck, josta tuli käytännöllisen filosofian professori 1906 ja joka oli myös professorina London School of Economicsissa vuosina 1907–1930.

Hegeliläisiä filosofeja olivat muun muassa:[2]

Muita suuntauksia edustivat:[2]

Itsenäisyyden aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edvard Westermarck.

1900-luku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edvard Westermarck on vaikuttanut suomalaiseen filosofiaan ennen kaikkea moraalin syntyä ja kehitystä koskevilla tutkimuksillaan.[4] 1800- ja 1900-lukujen vaihteen ja 1900-luvun alun suomalaisessa filosofiassa vaikuttivat erityisesti kolme Westermarckin oppilasta:[2]

Itsenäisyyden ajan ensimmäiset merkittävät ammattifilosofit olivat:[2]

Eino Kaila

Näistä suurin vaikutus on ollut Eino Kailalla, joka oli yhteyksissä Wienin piiriin ja toi Suomeen logiikan ja tieteenfilosofian harrastuksen ja saattoi suomalaisen filosofian näin nousevan loogisen empirismin yhteyteen.[4] Kaila oli Suomen kaikkien aikojen merkittävimpiä kulttuurivaikuttajia. Hän toimi filosofian professorina Turun yliopistossa 1921–1930, teoreettisen filosofian professorina Helsingin yliopistossa 1930–1948 ja Suomen Akatemian jäsenenä vuodesta 1948 kuolemaansa saakka (1958). Kailan vaikutus suomalaisen hengenelämän kehitykseen oli ratkaiseva. Vahvemmin kuin kukaan muu yksityinen henkilö Kaila kytki suomalaisen filosofian eurooppalaiseen perinteeseen luomalla yhteydet Wienin piiriin. Siten hän ”toi Suomeen” nykyaikaisen logiikan ja empiristien korostaman tieteellisen todellisuuskäsityksen.[5]

Kailan voidaan katsoa perustaneen suomalaisen analyyttisen filosofian perinteen. Jo varhainen analyyttinen filosofia edustajinaan Bertrand Russell ja G. E. Moore suhtautui hyvin arvostelevasti saksalaisperäiseen, hegeliläisesti suuntautuneen idealismin perinteeseen, jolla oli myös suomalaiset edustajansa. J. E. Salomaan filosofian historiaa käsittelevissä teoksissa näkyy saksalaisen idealismin vaikutus, ja myös Erik Ahlmanin töissä on idealistinen painotus. Ahlmanin oppilas Sven Krohn piti yllä idealistisen filosofian perinnettä. Samansuuntaista idealistisesti virittynyttä ajattelua antroposofiaan ulotettuna on edustanut Reijo Wilenius. Wileniuksen oppilaat, kuten lukuisia kansantajuisia teoksia julkaissut Kari E. Turunen, ovat olleet syrjässä suomalaisesta filosofiyhteisöstä.[6]

Kailan oppilaisiin ja vaikutuspiiriin kuuluivat:[2]

Georg Henrik von Wright
Jaakko Hintikka.

Fenomenologiaa ovat edustaneet:[2]

Muita filosofisia toimijoita olivat muun muassa:[2]

Suomalainen nykyfilosofia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomalainen filosofia on ollut maailmalla arvostettua, ja useat suomalaiset filosofit ovat toimineet luottamustehtävissä filosofian alan kansainvälisissä järjestöissä.[7]

1900-luvun jälkimmäisen puoliskon suomalaista filosofiaa on hallinnut loogis-analyyttinen filosofia. Tutkimus on keskittynyt ennen kaikkea logiikkaan, induktiivisen tiedon teoriaan sekä tieteellisen selittämisen ja teorianmuodostuksen ongelmiin.[7] Suomalaiset filosofit ovat olleet hyvin perillä analyyttisen filosofian tieteenfilosofisesta ja tieto-opillisesta keskustelusta, jossa usein sovelletaan logiikan välineitä filosofisten ongelmien täsmentämisessä ja ratkaisemisessa.

Jaakko Hintikalla on ollut erittäin keskeinen rooli suomalaiseen nykyfilosofiaan toisaalta oppilaidensa ja toisaalta avaamiensa tutkimusaiheiden kautta. Hintikka aloitti von Wrightin oppilaana, ja vakiinnutti Suomen johtavaksi filosofiseksi suuntaukseksi juuri logiikkaan keskittyneen analyyttisen koulukunnan. Hintikka itse on tutkinut etenkin mahdollisten maailmojen semantiikkaa, kysymisen logiikkaa ja peliteoriaa. Hän toimii nykyään professorina Bostonin yliopistossa.[2]

Suomalainen mannermainen filosofia on jatkanut ennen kaikkea J. E. Salomaan, Erik Ahlmanin ja Sven ja Eino Krohnin fenomenologisia perinteitä. Muun muassa Esa Saarinen on harrastanut eksistentialismia.

1980-luvulta alkaen on alettu puhua ”postanalyyttisestä” ajattelusta. Tähän liittyy myös pragmatismin nousu Suomessa. Vuonna 1994 ilmestymisensä aloittanut filosofinen aikakauslehti Niin & näin on julkaissut varsinkin mannermaista filosofiaa edustavia artikkeleita. Toinen kotimainen filosofinen aikakausjulkaisu, Königsberg, perustettiin Tampereella 1996.

Erityisesti 1990-luvulla muutamat suomalaiset filosofit ryhtyivät aktiivisiksi julkisuuden henkilöiksi. Filosofia tuli takaisin lukioiden pakolliseksi oppiaineeksi. Avointen yliopistojen filosofian kurssit olivat 1990-luvun loppupuolella suositumpia kuin koskaan.[8]

Filosofian professuurit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilkka Niiniluoto.

Nykyiset professuurit:

  • Sara Heinämaa (1960–), filosofian professori, Jyväskylän yliopisto
  • Antti Kauppinen (1972–), käytännöllisen filosofian professori, Helsingin yliopisto
  • Olli Koistinen (1956)–, teoreettisen filosofian professori, Turun yliopisto[9]
  • Jaakko Kuorikoski (1977–), käytännöllisen filosofian professori (tenure-track), Helsingin yliopisto
  • Maria Lasonen-Aarnio (1979–), teoreettisen filosofian professori (tenure-track), Helsingin yliopisto
  • Eerik Lagerspetz (1956–), käytännöllisen filosofian professori, Turun yliopisto[9]
  • Arto Laitinen (1969–), filosofian professori, Tampereen yliopisto
  • Sami Pihlström, (1969–), uskonnon filosofian professori, Helsingin yliopisto
  • Juha Räikkä (1965–), käytännöllisen filosofian professori, Turun yliopisto
  • José Filipe Pereira da Silva (1975–), teoreettisen filosofian professori, Helsingin yliopisto
  • Gabriel Sandu (1954–), teoreettisen filosofian professori, Helsingin yliopisto[10]
  • Thomas Wallgren (1958–), ruotsinkielisen filosofian (filosofi) professori, Helsingin yliopisto
  • Mikko Yrjönsuuri, teoreettisen filosofian professori, Jyväskylän yliopisto

Aiempia professuureja:
Varsin monet yliopistojen filosofian alan aiemmat professorit ovat Jaakko Hintikan entisiä oppilaita:[2]

Muita aiempia:

Ulkomailla vaikuttavia:

  • Lilli Alanen (1941–)
  • Risto Hilpinen (1943–), Miamin yliopisto[12]; aiempi teoreettisen filosofian professori, Turun yliopisto
  • Tarja Knuuttila, filosofian professori, Wienin yliopisto
  • Mari Mikkola, filosofian professori, Oxfordin yliopisto
  • Martin Kusch (1959–), filosofian professori, Wienin yliopisto
  • Pauliina Remes (1971–), filosofian professori, Uppsalan yliopisto
  • Mari Ruti (1964–2023), Toronton yliopisto
  • Pekka Väyrynen (1974–), filosofian professori, Leedsin yliopisto

Muita filosofian tutkijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden tieteiden filosofisesti suuntautuneita tutkijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filosofisia ajattelijoita ja esseistejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkaisuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Follesdal, Dagfinn: Scandinavia, philosophy in. Teoksessa Craig, Edward (toim.): The Routledge Encyclopedia of Philosophy. London: Routledge, 1998. ISBN 0-415-07310-3 .
  • Hintikka, Jaakko: ”Finnish philosophy”. Teoksessa Honderich, Ted (toim.): The Oxford Companion to Philosophy. New edition. New York: Oxford University Press, 2005. ISBN 0-19-926479-1 (englanniksi)
  • Lehtinen, Anja Inkeri: Suomen keskiajan filosofian lähteistä. Teoksessa Knuuttila, Simo & Manninen, Juha & Niiniluoto, Ilkka (toim.): Aate ja maailmankuva. Suomen filosofista perintöä keskiajalta vuosisadallemme. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-08827-7
  • Niiniluoto, Ilkka: Filosofia Suomessa. Teoksessa Nordin, Svante: Filosofian historia. Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin. ((Filosofins historia. Det västerländska förnuftets äventyr från Thales till postmodernismen, 1995.) Suomentanut Jukka Heiskanen) Oulu: Pohjoinen, 1999. ISBN 951-749-292-8
  • Pihlström, Sami: Filosofin käytännöt. Pragmatismin perinteen vaikutus suomalaisessa filosofiassa 1900-luvulla. Helsinki: Unipress, 2001. ISBN 951-579-129-4
  • von Wright, Georg Henrik: Katsaus filosofian tilaan Suomessa. Niiniluoto, Ilkka & Saarinen, Esa: Vuosisatamme filosofia. Helsinki: WSOY, 1986. ISBN 951-0-12166-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Niiniluoto 1999, s. 492.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Suomalaisen filosofian kronikka Niin & näin – filosofinen aikakauslehti. Arkistoitu 6.10.2007. Viitattu 23.3.2010.
  3. ↑ Lehtinen 1979, s. 13–32.
  4. ↑ a b von Wright 1986, s. 245.
  5. ↑ Pihlström 2001, s. 26.
  6. ↑ Pihlström 2001, s. 28.
  7. ↑ a b von Wright 1986, s. 251.
  8. ↑ Pihlström 2001, s. 31.
  9. ↑ a b Turun yliopiston filosofian laitoksen henkilökunta (Web Archive) .soc.utu.fi. Arkistoitu 6.2.2011. Viitattu 12. heinäkuuta 2023.
  10. ↑ a b c Helsingin yliopiston filosofian laitoksen henkilökunta (Web Archive) helsinki.fi. Arkistoitu 2.4.2003. Viitattu 12. heinäkuuta 2023.
  11. ↑ Tampereen yliopiston matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitoksen henkilökunta (Web Archive) uta.fi. Arkistoitu 27.10.2007. Viitattu 12. heinäkuuta 2023.
  12. ↑ Risto Hilpinen, Miamin yliopisto (Web Archive) as.miami.edu. Arkistoitu 8.9.2006. Viitattu 12. heinäkuuta 2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomalaisen_filosofian_historia&oldid=21739275”