Saksan historialliset valtiot

muokkaa

Hyvä! Jos sinulla on aikaa, niin noista aiheista olisi kiva saada sivuja.--85.23.98.247 2. joulukuuta 2017 kello 18.48 (EET) Vastaa

Korjasin

muokkaa

Käytä mieluummin suomenkielisiä linkkejä fi.wikissä. Korjasin myös sanan tsasouna kirjoitusasun. --Allielina (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 17.32 (EET)Vastaa

Toinen asia, jonka huomasin: Lisäilet viitteisiin fi-kielikoodin, mutta suomi on oletuskieli, eikä sitä käytetä. --Allielina (keskustelu) 15. joulukuuta 2017 kello 17.35 (EET)Vastaa

Viikkojen 49–50 kilpailu

muokkaa

Kiitos panoksestasi viikon 49 kilpailussa vuonna 2017. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

  {{VK palkinto|violetti|viikko=49|vuosi=2017}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Kesäolympialajit, joista Suomi on saanut mitalin. Onnea matkaan! Terveisin Zuissii ja UKBot (keskustelu) 24. joulukuuta 2017 kello 23.08 (EET)Vastaa

Walesin kirkko

muokkaa

Onko sinulle tuo kirja joka on artikkelin sitaatin lähteenä? --Typotus (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 09.16 (EET)Vastaa

Valitettavasti en omista kyseistä teosta, mutta Walesin kirkon oma katekismus löytyy kyllä internetistä PDF-tiedostona. Jos lähteen paikkansapitävyys epäilyttää, voit käydä vilkaisemassa sitä tästä linkistä. --Kalapulla123 26. joulukuuta 2017 kello 09.28 (EET)Vastaa
Merkitsit sen siis lähteeksi vaikka et ole käyttänyt sitä lähteenä. Onko se käytännön mukaista? Myös toisessa artikkelissa, Breconin katedraalissa on ongelmia. Yritin parhaani mukaan korjata sitä, ja yhtä kohtaa en löytänyt lähteestä. Aihe on minulle vieras, joten tarkistaminen on vaivalloista. --Typotus (keskustelu) 26. joulukuuta 2017 kello 10.54 (EET)Vastaa

Lippu salkoon

muokkaa
Papukaijamerkki:
Erityisesti käyttäjän oman aihepiirin eli kristinusko- ja kirkkoartikkelien parannuksesta sekä pilkkeestä silmäkulmassa. --Vilhokki (keskustelu) 29. joulukuuta 2017 kello 19.53 (EET)Vastaa

Viikon 52 kilpailu

muokkaa

Kiitos panoksestasi viikon 52 kilpailussa vuonna 2017. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

  {{VK palkinto|ruskea|viikko=52|vuosi=2017}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Vuosi 2017. Onnea matkaan! Terveisin Lentokonefani ja UKBot (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 10.34 (EET)Vastaa

Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey

muokkaa
WMF Surveys, 29. maaliskuuta 2018 kello 21.40 (EEST)Vastaa

Luokka:Yhdysvaltain ensimmäinen nainen

muokkaa

Hei, olen ehdottanut luomasi luokan Luokka:Yhdysvaltain ensimmäinen nainen poistamista, koska se on päällekkäinen luokan Luokka:Yhdysvaltain presidenttien puolisot kanssa ja mielestäni siksi tarpeeton. Jos olet toista mieltä, voit osallistua keskusteluun luokan keskustelusivulla. --Risukarhi (keskustelu) 4. huhtikuuta 2018 kello 12.22 (EEST)Vastaa

Reminder: Share your feedback in this Wikimedia survey

muokkaa
WMF Surveys, 13. huhtikuuta 2018 kello 04.38 (EEST)Vastaa

Your feedback matters: Final reminder to take the global Wikimedia survey

muokkaa
WMF Surveys, 20. huhtikuuta 2018 kello 03.48 (EEST)Vastaa

Punaisten linkkien naiset

muokkaa

Kiitos työstäsi Punaisten linkkien naiset -kilpailussa vuonna 2018. Teimme yhdessä kuukauden aikana huikeat 958 uutta artikkelia. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavan mallineen käyttäjäsivullesi:

 
Palkinto työstä Punaisten linkkien naiset -kirjoituskilpailussa vuonna 2018.
{{Punaisten linkkien naiset palkinto|kuukausi=04|vuosi=2018}}

Hyvää kevään jatkoa! Terveisin Zache ja Olimar. --Fiwiki-tools-bot (keskustelu) 1. toukokuuta 2018 kello 23.57 (EEST)Vastaa

Viikon 23 kilpailu

muokkaa

Kiitos panoksestasi viikon 23 kilpailussa vuonna 2018. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

  {{VK palkinto|ruskea|viikko=23|vuosi=2018}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Pohjoismaat ilman Suomea. Onnea matkaan! Terveisin Veli Himmeä ja UKBot (keskustelu) 16. kesäkuuta 2018 kello 17.32 (EEST)Vastaa

Puuttuvat tiedot Demian

muokkaa

Jos teet vastaisuudessa kirja-artikkeleita, niihin on hyvä laittaa myös suomennoksen tiedot. Katso mallia Demianista, jota täydensin. --Abc10 (keskustelu) 5. joulukuuta 2020 kello 17.33 (EET)Vastaa

Viikon 49 kilpailu

muokkaa

Kiitos panoksestasi viikon 49 kilpailussa vuonna 2020. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

  {{VK palkinto|vaaleanvioletti|viikko=49|vuosi=2020}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on ASEAN-saarivaltiot. Onnea matkaan! Terveisin AinScept ja UKBot (keskustelu) 7. joulukuuta 2020 kello 16.33 (EET)Vastaa

Viikon 6 kilpailu

muokkaa

Kiitos panoksestasi viikon 6 kilpailussa vuonna 2021. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

  {{VK palkinto|violetti|viikko=6|vuosi=2021}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Uskonnot. Onnea matkaan! Terveisin AinScept ja UKBot (keskustelu) 15. helmikuuta 2021 kello 18.31 (EET)Vastaa

Viikon 7 kilpailu

muokkaa

Kiitos panoksestasi viikon 7 kilpailussa vuonna 2021. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

  {{VK palkinto|ruskea|viikko=7|vuosi=2021}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Muuttoliike. Onnea matkaan! Terveisin Ptmies ja UKBot (keskustelu) 22. helmikuuta 2021 kello 10.31 (EET)Vastaa

Espoon historia

muokkaa

Kiitos tarjouksesta ja keskustelen aiheesta mielellläni. --Velivieras (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 13.44 (EET)Vastaa

Ah! Kiitos vielä siitä, että suostuit ottamaan osaa keskusteluun. Espoo-projektini tavoitteena on kehittää englanninkielisestä artikkelista mahdollisimman laadukasta, luotettavaa ja oikeakielistä tietoa Suomesta juuri Wikipedian kansainväliselle lukijakunnalle. Tarkoituksenani on siis kehittää Espoon englanninkielisestä artikkelista suositeltu artikkeli, mutta erityisesti tuossa historiaosuudessa olen törmännyt lukuisiin ongelmiin, sillä tiedot Espoon historiasta ovat pirstaloituneita, vajavaisia ja osittain virheellisiä. Täytyy myöntää, että epäilin sitä, kun haastoit Espoon kaupunginmuseon tietoja Espoon ruotsalaisesta virheellisiksi, mutta asiaa tarkasteltuani alan vakuuttua siitä, että kaupunginmuseon tiedot perustuvat vanhaan tutkimukseen, jonka luotettavuus on hieman hataraa.
Vaikka voisin itsekin sanoa olevani "oppinut" historian alalla, suomalainen varhaishistoria ei ole vahvimpia osa-alueitani. Tämä johtuu ehkä siitä, että turhaudun liian helposti opiskelemaan asioita, joista olemassa oleva tieto on hataraa. Joka tapauksessa pidän omana vahvuutenani artikkelin kokoamisen suhteen sitä, että hallitsen englannin kielen erinomaisen hyvin. Minusta on valitettavaa, miten useat vierailla kielillä Suomesta kertovat artikkelit ovat kieliasultaan ja sujuvuudeltaan äärimmäisen kehnoja. Pahastutko, jos muokkailen kirjoittamaasi tekstiä jälkeenpäin hieman sujuvammaksi? Saatan korkeintaan muuttaa asioiden esitysjärjestystä, mutta lupaan olla poistamatta mitään lähteistettyjä tietoja.
Olen yrittänyt koota alla olevien "otsikoiden" alle samoihin aihepiireihin liittyviä kysymyksiä, jotta navigaatio ja asioiden järjestelmällinen käsittely olisi helpompaa.
Ruotsalaisten ja kristinuskon kronologiasta
Kristinuskon laajaa leviämistä Uudellemaalle ja ruotsalaisten tuloa on syytä pitää toisiinsa yhteydessä olevina tekijöinä. Ruotsalaisesta asutuksesta Karjaa on epäilemättä vanhin, mutta siitä en tähän hätään ehtinyt löytää ratkaisevia ja kiistattomia lähdetietoja. Kirkkonummen kirkon ja seurakunnan olemassaolon vanhin todiste on kauppakirja, joka on päivätty 21. maaliskuuta 1330 ja jossa nimetään seurakunnan kirkkoherra, "Erwasti" (Kirkkonummen kirkon rakennushistoriaselvitys, löytyy sivulta 15). Tämä ei tietenkään tarkoita, että seurakunta olisi perustettu juuri vuonna 1330, mutta pitäjän perustamisen ajoittaminen niinkin kauas kuin 1240-luvulla vaikuttaa kaukaa haetulta. Todennäköisesti tämä varhainen ajoitus perustuu selvityksessä mainittuihin Knut Draken tutkimuksiin 1950-luvulla (s. 84).
Draken tutkimusten kronologian paikkansapitävyys on epävarmaa, ja kuten tuo Kirkkonummen kirkkoa koskeva selvityskin sanoo, kirkon rakentamishistoria jäänee hämärän peittoon. Onneksi Espoon tuomiokirkon kronologiasta on olemassa järkevämpää tietoa. Tässä mainitaan arkeologisiin löytöihin perustuneet dendrokronologiset tutkimukset, joilla on todistettu, että nykyisen tuomiokirkon paikalle rakennettiin ensimmäinen kirkkorakennus 1350- tai 1360-luvulla. Dendrokronologinen ajoitus on käsitykseni mukaan melko pomminvarmaa, ja tämäkin viittaisi siihen, että ruotsalainen asutus on vakiintunut Espooseen vasta 1300-luvun aikana. Olisi kummallista, että kristitty yhteisö olisi elänyt Espoossa niinkin pitkään — jopa 100 vuotta — ilman kirkollista järjestelmää.
Ainoa ongelma tässä on se, että vanhahtavat käsitykset Espoon asutushistoriasta elävät lähdetiedoissa niin itsepintaisina, että ruotsalaisten asuttaminen ajoitetaan lähes kaikkialla juuri 1200-luvulle. Ja koska Wikipedia on lähteisiin perustuva tietosanakirja, asian selittäminen saattaa koitua tulevaisuuden kannalta vaikeaksi, jos kaikki lähteet ajoittavat asutuksen myöhemmälle ajalle. Mahtaisiko sinulta löytyä lähteitä, jotka voisivat olla avuksi tässä kohtaa?
Lisäksi lähteissäni todetaan, että Espoo mainitaan historiallisissa asiakirjoissa ensimmäisen kerran vasta vuonna 1431 (Museoviraston yleisinventointi, s. 6). Onko siis tosiaan olemassa jokin lähde, joka mainitsee Espoon jo vuonna 1380?
Espoo hämäläisten ja varsinaissuomalaisten nautinta-alueena
Taidat olla oikeassa siinä, että johdannossa kannattaa mainita jotakin Espoon historiasta kivikauden ja keskiajan välissä. Kuten Museoviraston selvityksessä todetaan (s. 6), Espoon ihmispopulaatio ilmeisesti hävisi vanhemman rautakauden aikana. Tämän jälkeen Espoo oli hämäläistä erämaa-aluetta. Helsingin Sanomat uutisoi syyskuussa 2005 arkeologisesta tutkimuksesta, jossa todetaan vääräksi se käsitys, että Espoo olisi ollut täysin asumatonta erämaata ennen ruotsalaisten saapumista. Uutinen on varsin lyhyt, mutta tuo esiin kiinnostavan näkökulman siitä, mitä asiasta aiemmin luultiin. Näiden lähteiden perusteella Espoo oli siis asumaton aina myöhäiselle rautakaudelle, jolloin Kauklahden ympäristöön syntyi pysyvää hämäläisasutusta.
Ehdotus menettelystä johdannon suhteen
Ehdotan johdannon historiaosuuden suhteen seuraavaa: Kivikauden jälkeen voisi kertoa sivulauseella Espoon autioitumisesta vanhemmalla rautakaudella ja sen jälkeen lyhyesti siitä, kuinka myöhäisellä rautakaudella asutus syntyi uudelleen hämäläisten toimesta. Mitä ehdotat tähän? Kalapulla123 (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 15.33 (EET)Vastaa
Kiitos rakentavasta lähestymisestä asiaan. Mukava kuulla työstäsi artikkelin parissa ja toivotan siihen työn iloa. Rallienglanti on usein eittämättä haasteena ja erittäin hyvä jos jaksat tältäkin osin artikkelia parantaa myös kirjottamiltani osin. Ehdotuksesi johdannon suhteen on hyvä.
Mainitsemasi lähteet ovat mielenkiintoisia. Verkostakin näyttää löytyvän hyvää tavaraa, jos osaa vain etsiä. Linkkaamasi Kirkkonummen kirkon selvitys on varsin laadukas. Lähestymiskulmasi asiaan kristinuskon kautta on järkevä. Kuten kivikirkkojen kohdalla, niin myös tässä aiheessa on aiemmin ollut tarkoituksenmukaista siirtää paaluja niin kauas menneisyyteen kuin mahdollista. Kuten toteatkin, tämä näkyy yhä monessa asiaa koskevassa kirjoituksessa.
Tutustumisen arvoisista ajantasaisista lähteistä voisin mainita esimerkiksi Saulo Kepsun laajan teoksen: "Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö". Kepsu itseasiassa spekuloi kirjassaan josko Espoon vanhat Skandinaaviset kylännimet viittaisivat siihen, että Espoon vanhan ruotsalaisasutus Gräsan eli nykyisen Olarinluoman alueella olisi vanhempaa kuin Kirkkonummen ja mahdollisesti suoraan Sveanmaalta. Toki hän samalla näkee, että ruotsalaisasutusta on Espooseen valunut pääasiassa Kirkkonummelta. Niin tai näin, hän spekuloi ajankohtana noin vuotta 1300. Mainitsemasi dendrokornologinen tutkimus taitaa kuitenkin olla ainoa tutkimustulos, mitä voidaan pitää varmana näyttönä mistään ajankohdista.
Kylännimissä alkuperäisi hämäläisasutuksen jälkiä ovat mm. Kauklahti, Kaitaa, Soukka, Otaniemi, Riilahti, Karvasmäki, Oittaa (Oittala), Lahnus ja esimerkiksi Matinkylän alue on ollut alunperin suomalaisten asuttama jne. Suomalaisasutusta on paikannimien perusteella ollut läpi koko nykyisen kaupungin alueen. Ehkä on ollut tarkoituksenmukaista aiemmin korostaa, että siirtolaisten saapuessa alueet olisivat olleet tyhjillään, mutta nimien perusteella asia ei ole ollut näin. Suomalainen asutus toki hävisi monilta alueilta rannikon tuntumassa tavalla tai toisella suhteellisen nopeasti.
Kari Tarkiaisen teos "Ruotsin itämaa" on yksi niistä erittäin harvoista kirjoista jotka käsittelevät ruotsalaisten saapumista Suomeen edes yhtään laajemmin. Tarkiaisen pitkä oleskelu naapurimaassa toki näkyy tekstissä, mutta teos tarjoaa kuitenkin arvokasta tietoa. Tarkiainen kiitettävästi mainitsee varhaisten asiakirjojen vuosilukuja yms. mistä voi olla apua.
Vuoden 1380 nostin esiin vain englanninkielisen Wikipedian tekstin pohjalta. Siitä en valitettavasti osaa antaa parempaa lähdettä. --Velivieras (keskustelu) 11. maaliskuuta 2021 kello 20.12 (EET)Vastaa
Kävin nyt tekemässä nuo muutokset sinne johdantoon. Miltä näyttää mielestäsi? Kiitos kirjallisuusvinkeistä — ilokseni huomasin, että kaikki mainitsemasi teokset ovat saatavilla kirjastojärjestelmästämme. Löysin Saulo Kepsulta myös erään 176-sivuisen kirjan, Kylä-Espoo: Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, 2008), joka ainakin nimen perusteella vaikuttaa käsittelevän Espoon vanhaa asutusnimistöä vielä tarkemmin. Oletko kenties päässyt tutustumaan teoksen sisältöön?
Lisäksi arvelen, että historiaa koskevassa leipätekstissä kannattaa selkeyden vuoksi ainakin sivuta vanhaa tutkimusta — siis ruotsalaisten muuttoliikkeen ajankohdasta — nykykäsitysten rinnalla, ettei artikkeli jossain kaukaisessa tulevaisuudessa päädy jatkuvien kiistojen kohteeksi. Mahtaako sinulla olla ajatuksia järkevästä lähestymistavasta? Kalapulla123 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2021 kello 12.02 (EET)Vastaa
Näyttää hyvältä ja käyttäämsi englanti on korkeatasoista ja sujuvaa. Kiitos löydöstä, koitan hankkia myös tuon teoksen selailtavaksi.
Valitettavan monet artikkelit ovat liiallisen vanhan tutkimuksen läpikäynnin johdosta sisällöltään sekavia ja se todellinen nykykäsitys asioista voi jäädä hämärän peittoon. En tuomitse ideaa itsessään, se on kuitenkin esittämistavasta kiinni ja perustelusi on hyvin ymmärrettävä. Suosittelen tekemään sen kuitenkin mahdollisimman ohimenevästi ja lyhyesti. Uskon, että löydät siihen hyvän tavan, kun katsoo tekemiäsi muokkauksiasi artikkelissa. --Velivieras (keskustelu) 13. maaliskuuta 2021 kello 08.59 (EET)Vastaa
Kiitos kommenteistasi ja rakentavasta palautteesta. Enköhän tästä jotain keksi. —Kalapulla123 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 17.12 (EET)Vastaa

Jamuna?

muokkaa

Hei, millä perusteella siirsit Yamunan nimelle Jamuna? Minun suomenkielisessä kartassani (Geographica) se on nimellä Yamuna. --Savir (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 10.55 (EET)Vastaa

Tervehdys, ja kiitos viestistäsi. Tein siirron, koska entinen hindulaisuutta käsittelevä oppikirjani (vuosimallia 2017) kirjoitti joen nimen yksinomaan muodossa Jamuna. Samoin ovat tehneet Helsingin Sanomat useaan otteeseen, esimerkiksi 1.8.2011, 18.8.2018, 14.1.2019 20.1.2021. Toisaalta olen tavannut Sekä Yamunaa että Jamunaa suomenkielisissä lähteissä, Jamunaa vain useammin. Jos nimen yleisempi suomenkielinen kirjoitusasu tosiaan on Yamuna, pahoittelen tekemääni virhettä. —Kalapulla123 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 11.58 (EET)Vastaa
Helsingin Sanomat ja Yle tosiaan käyttävät toisinaan nimeä Jamuna, mutta googletuksen perusteella vähän useammin muotoa Yamuna. Bangladeshissa on toinen joki nimeltä Jamuna (myös karttakirjassa J:llä), ja osa median viittauksista on siihen. Minä löysin tämän joen vain yhdestä karttakirjastani, joten en osaa sanoa, onko kumpikaan kirjoitusmuoto vakiintunut. En ole tietoinen, että intialaiset Y-nimet muutettaisiin ainakaan minkään säännön mukaan J-alkuisiksi suomalaisissa kartoissa. Tarkistan asian Karttakeskuksen uusimmasta kirjasta jossain välissä, se on mielestäni paras suomenkielinen lähde nykyisin. --Savir (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 12.17 (EET)Vastaa
Joo, siis noissa linkkaamissani jutuissa oli kyse nimenomaan tästä Gangesin haarajoesta eikä Brahmaputran loppuosasta, jota toisinaan nimitetään Jamunaksi. Kirjoitusasun tarkistaminen Karttakeskuksen julkaisusta kuulostaa ihan järkevältä. —Kalapulla123 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2021 kello 17.07 (EET)Vastaa

Al-Dukhan vai Ad-Dukhan?

muokkaa

Arabialaisessa tekstissä lukee Al-Dukhan, ja tämä Ad esittää kuinka se lausutaan. Asian voisi ottaa esille neuvonnassa.Toivo ja Toivo (keskustelu) 19. helmikuuta 2024 kello 15.00 (EET)Vastaa

Pahoittelen, en ole tutustunut arabialaiseen alkutekstiin, mutta yleisesti latinalaisiin aakkosiin tehtävässä translitteraatiossa tuo määräisen artikkelin ääntämisasun vaihtuminen pääsanan alkuäänteen perusteella otetaan kyllä huomioon. Voit korjata takaisin, mikäli muutos on mielestäsi aiheeton. Kalapulla123 (keskustelu) 19. helmikuuta 2024 kello 15.03 (EET)Vastaa

Viikon 10 kilpailu

muokkaa

Kiitos panoksestasi viikon 10 kilpailussa vuonna 2024. Voit hyvällä omallatunnolla lisätä seuraavat mallineet käyttäjäsivullesi:

  {{VK palkinto|ruskea|viikko=10|vuosi=2024}}
Muista, että tämän viikon kilpailu on Vuoden 2023 luetuimmat artikkelit. Onnea matkaan! Terveisin Zache ja UKBot (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 21.24 (EET)Vastaa

Seulomishommiin?

muokkaa

Hei, olen tutkinut toimintaasi suomenkielisessä Wikipediassa ja ajattelin tiedustella halukkuuttasi seulojaksi. Olet pitkäaikainen käyttäjä, automaattiseulottu jo vuodesta 2018, aloittanut useita artikkeleita, muokkausmäärä tuhannen paikkeilla ja perustelet kantasi kommenteissasi. Olet laatinut ihan laatuarvioituja artikkeleitakin. Uskoisin että kykenet arvioimaan artikkeliversioita ja toimimaan seulojana. Lue nää Wikipedia:Seulojat ja Ohje:Sivujen arviointi. Voin ehdottaa sinua tai voit vaihtoehtoisesti itse pyytää oikeuksia tuolta Wikipedia:Seulojat/Pyynnöt. Seulojanoikeudet eivät itsessään velvoita mihinkään. --Suomalta (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 13.35 (EET)Vastaa

Hei, kuulostaa kiinnostavalta. Minun puolestani voit tehdä tuon ehdotuksen. Kalapulla123 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 14.12 (EET)Vastaa