Hr1
Raskas pikajunaveturi Hr1 (ennen vuoden 1942 nimiuudistusta P1), eli tuttavallisemmin Ukko-Pekka, oli Valtionrautateiden voimakkain henkilöliikenteen höyryveturi. Tyyppiä rakennettiin kaiken kaikkiaan 22 kappaletta Lokomon ja Tampellan konepajoilla vuosina 1937–1957. Veturin pyörästöjärjestys on 4-6-2 ja suurin sallittu nopeus 110 km/h. Veturin massa on 93 tonnia, mutta työkunnossa sen kokonaismassaa kasvattavat tämän lisäksi noin 63 tonnia vettä ja hiiltä.[1]
| Hr1 / P1 | |
|---|---|
 Hr1 1021 Rajamäellä museoajelulla. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | höyryveturi |
| Valmistaja | Lokomo, Tampella |
| Lukumäärä | 22 |
| Valmistusvuodet | 1937–1957 |
| Romutettu | 6 |
| Numerointi | 1000–1021 |
| Lempinimi | Ukko-Pekka |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 110 km/h |
| Paino | 155 t (tenderin kanssa) |
| Pituus | 22 250 mm |
| Pyörästö | 4-6-2 |
| Suurin akselipaino | 17,2 t |
| Pyörän halkaisija | 1 900 mm (vetopyörät) |
Hr1 muistuttaa suuresti saman aikakauden raskasta rahtijunaveturia Tr1 ”Risto”. Ulkoasultaan veturit muistuttavat toisiaan. Siinä missä "Ukko-Pekoissa" on kolme kookasta vetävää pyöräparia, ”Ristoissa” oli neljä akselia pienemmillä pyörillä. Ratkaisulla Tr1 pystyi vetämään raskaampia junia nopeuden kustannuksella.
Suomessa on jäljellä vielä kaksi Ukko-Pekka-veturia, joita voidaan käyttää liikennöintiin. Riihimäelle on sijoitettu Ukko-Pekka numero 1021. Sen omistaa VR. Kouvolassa säilytetään toista Ukko-Pekkaa, numeroltaan 1009. Kouvolan veturin toimintaa pyörittää Höyryveturimatkat 1009 -yhtiö[2], joka järjestää tilausajoja[3].
Hr1-vetureiden yksilötiedot
muokkaa| Veturi # | Valmistaja | Valmistettu | Valm. # | Sijoitettu | Muuta |
|---|---|---|---|---|---|
| 1000 | Lokomo | 1939 | 129 | Haapamäki, Keuruu | |
| 1001 | 1937 | 119 | VR Hyvinkään konepaja | Alkuperäinen ”Ukko-Pekka” | |
| 1002 | 120 | Haapamäki, Keuruu | ”Ellen” | ||
| 1003 | 1939 | 130 | Halkaistu | ||
| 1004 | 131 | Museoajoja 1981–1990. Esiintyy elokuvassa Pikajuna pohjoiseen. | |||
| 1005 | 1940 | 132 | Mukana Kuurilan junaturmassa 15. maaliskuuta 1957. | ||
| 1006 | 1948 | 155 | Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004. | ||
| 1007 | 156 | Romutettu Karjaalla tammikuussa 2012. | |||
| 1008 | 1948 | 157 | Ongar, Essex, Englanti | Esiintyy elokuvassa Ratavartijan kaunis Inkeri. | |
| 1009 | 158 | Veturitallit, Kouvola (17. marraskuuta 2012–[4]) | Höyryjuna-ajoja 1993 alkaen (Höyryveturimatkat 1009 Oy) | ||
| 1010 | 1949 | 159 | Haapamäki, Keuruu | ||
| 1011 | 160 | Transtech, Otanmäki, Kajaani | |||
| 1012 | Tampella | 1955 | 942 | Oulainen | Mukana Pajujärven junaturmassa vuonna 1968.[5] |
| 1013 | 1955 | 943 | Romutettu Haapamäellä syksyllä 2004. | ||
| 1014 | 1955 | 944 | Haapamäki, Keuruu | ||
| 1015 | 1955 | 945 | Romutettu Ruosniemessä 1986. | ||
| 1016 | 1955 | 946 | Enfield, Englanti | Ajokunnossa ”Lady Patricia” | |
| 1017 | 1955 | 947 | Romutettu Ruosniemessä 1986. | ||
| 1018 | 948 | ||||
| 1019 | 1955 | 949 | Haapamäki, Keuruu | ||
| 1020 | Lokomo | 1957 | 474 | Haapamäki, Keuruu (29. elokuuta 1987–) | Vaikka höyryaikakauden piti päättyä matkustajaliikenteessä 22. toukokuuta 1975, kaksi uusinta Ukko-Pekkaa (1020 ja 1021) otettiin kuitenkin vielä keväällä 1974 tilapäisesti matkustajajunakäyttöön rataosalle Seinäjoki–Vaasa. |
| 1021 | 475 | Pasila, Helsinki (14. heinäkuuta 1994 – 14. kesäkuuta 2012[6]) Riihimäki (14. kesäkuuta 2012–[6]) |
Suomen viimeisen aikataulun mukaisen höyryveturin vetämän matkustajajunan veturi. Ukko-Pekka-veturi numero 1021 on VR:n omistuksessa oleva museoveturi. Museojuna-ajoja 1996–2019 ja 2022– |
Lähteet
muokkaa- VR:n höyryveturit Suomen rautatiehistoriallinen seura. Arkistoitu 21.2.2020. Viitattu 5.7.2020.
- Kurt Ristniemi, Antero Alku: The 1005 Ukko-Pekka elisanet.fi. 14.11.2001. Viitattu 17.6.2007. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa- ↑ Nylund, Jari: Havainto. 21.4.2008. Resiina-lehti. Viitattu 25.12.2017.
- ↑ Höyryveturi Ukko-Pekan kuljettama vaunu paloi Mäntsälässä Kouvolan Sanomat. 11.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
- ↑ Höyryveturi Ukko-Pekan vaunussa syttynyt tulipalo aiheuttaa viivästyksiä junaliikenteeseen Yle Uutiset. 11.6.2023. Viitattu 11.6.2023.
- ↑ Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 4. ISSN 0356-0600
- ↑ Vaunut.org Viitattu 1.11.2020.
- ↑ a b Tasoristeyspalsta. Resiina, 2012, 44. vsk, nro 2. ISSN 0356-0600
Aiheesta muualla
muokkaa
- Salo, Sakari K: Höyryveturikirja, s. 26–27. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2009. ISBN 978-952-5805-12-3
- Etusivu Höyryveturimatkat1009 Oy.
- Kiskot ritisivät, kun 150 tonnin veturijättiläinen ajoi ulos tehtaalta, ja heikkopäisiä hirvitti kun Suomen rautateillä ajettiin ensi kertaa 110 kilometrin vauhtia, Aamulehti, 17.10.1937, nro 280, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Dieselveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sähköveturit ja ‑moottorijunat |
| ||||||
| Höyryveturit |
A1 · A2 · B1 · C1 · Hr1 · Hv1 · Hv2 · Hv3 · Hv4 · Pr1 · Tr1 · Tr2 · Tk3 · Tv1 · Vr1 · Vr2 · Vr3 · Vr4/Vr5 · Vk4 | ||||||
| Ratatyökoneet ja pienveturit |
Tve1 · Tve2 · Tve3 · Tve4 · Tve5 · Tka6 · Tka7 · Tka8 · Tka9 · Ttm1 · Ttr1 51 · Ttr | ||||||
| Koeveturit ja ‑kiskobussit |