Bergen

Bergen (entisiä nimiä Bergvin ja Bjørgvin, kveeniksi Peruna) on kaupunki Vestlandin läänissä Norjassa. Se sijaitsee Norjan länsirannikolla. Vuoden 2018 alussa Bergenissä oli lähes 280 000 asukasta, joten se oli asukasluvultaan Norjan toiseksi suurin kunta ja Pohjoismaiden kahdeksanneksi suurin kaupunki. Bergenin satama on tonnimääriltään Pohjoismaiden suurin tavaraliikenteen satama. Bergen tunnetaan seitsemän vuoren kaupunkina – vaikka vuoria kaupungissa onkin enemmän.

Bergen kommune
vaakuna sijainti
Verkkosivut
Sijainti	60°23′33″N, 5°19′24″E
Lääni	Vestland
Kuntaliitokset	Arna (1972) Fana (1972) Laksevåg (1972) Åsane (1972)
Pinta-ala	465 km²
– maa	445 km²
Väkiluku	291 940 (1.1.2024)
– väestötiheys	656 as/km²
Kunnanjohtaja	Marit Warncke (2023–)
Infobox OK

Maantiede

Bergenin sijainti Norjassa

Bergenin sanotaan sijaitsevan seitsemän kukkulan ja seitsemän vuonon keskellä. Kaupungin keskusta on satamassa, ja sieltä se jatkuu kukkuloiden rinnetielle kohoavina puutaloina. Vuosittaiseen seitsemän vuoren vaellukseen kuuluvat vuorista Lyderhorn, Damsgårdsfjellet, Løvstakken, Ulriken, Fløyfjellet (Fløyen), Rundemannen ja Sandsviksfjellet. Näistä korkein eli Ulriken yltää 643 metrin korkeuteen. 17 muusta kaupungin vuoresta korkein on 987 metrin korkeuteen ulottuva Gullfjellstoppen.

Bergenistä on Osloon maanteitse 478 km. Linja-autolla matka kestää noin 10 tuntia, junalla noin 7 tuntia. Bergenin lentoasema sijaitsee noin 19 kilometriä Bergenin keskustasta lounaaseen. Kaupungin keskustaan kulkee sieltä lentokenttäbussi ja pikaraitiotie. Bergen on rannikon laivareitin eli Hurtigrutenin pääteasema. Sieltä on myös lauttayhteys Tanskan Hirtshalsiin.

Nähtävyydet

Bergenin tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat muun muassa kävelykatu Torgallmenningen, Hansamuseo, Bergenin merenkulkumuseo, puinen vanhakaupunki Bryggen keskustan satamassa sekä 399 metriä korkea Fløyen-vuori, jonka näköalatasanteelle pääsee vaijerikäyttöisellä rautatiellä nimeltä Fløibanen.

Bergenin vanhin rakennus on 1100-luvulla rakennettu Mariankirkko. Myös Bergenin tuomiokirkolla on pitkä ja vaiheikas historia. Johanneksenkirkko kuuluu Norjan hienoimpiin uusgoottilaisiin kirkkoihin. Fantoftin sauvakirkko vuodelta 1150 on rakennettu tulipalon jälkeen alkuperäisen kaltaiseksi.

Kuvia

• 
  Bergenin keskustaa
• 
  Torgallmenningen
• 
  Gulfjellet
• 
  Sorfjordenia Bruvikiin päin
• 
  Bergenin keskustan Bryggen-kaupunginosa iltavalossa
• 
  Vågen
• 
  Sandviken
• 
  Bergenin satama

Ilmasto

Meren äärellä ja vuoriston (Skandit eli Kölivuoristo) länsipuolella sijaitseva Bergen on kuuluisa siitä, että siellä sataa usein ja paljon. Sadetta saadaan keskimäärin kahtena päivänä kolmesta ja vuotuinen sademäärä on 2 250 millimetriä.

Bergenin ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 3,6 4,0 5,9 9,1 14,0 16,8 17,6 17,4 14,2 11,2 6,9 4,7 ka. 10,5 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −0,4 −0,5 0,9 3,0 7,2 10,2 11,5 11,6 9,1 6,6 2,8 0,6 ka. 5,2 Vrk:n keskilämpötila (°C) 1,5 1,6 3,3 5,9 10,5 13,5 14,5 14,4 11,5 8,7 4,7 2,6 ka. 7,7 Sademäärä (mm) 190 152 170 114 106 132 148 190 283 271 259 235 Σ 2 250 Auringonpaistetunnit (h/d) 1 2 3 5 6 7 6 5 3 2 1 1 ka. 3,5 Sadepäivät (d) 21 17 19 17 17 16 18 19 23 24 22 22 Σ 235 Veden lämpötila (°C) 7 6 6 6 8 11 14 15 13 11 9 8 ka. 9,5 Ultraviolettisäteily 0 1 1 3 4 5 5 4 3 1 0 0 ka. 2,3 L ä m p ö t i l a 3,6 −0,4 4,0 −0,5 5,9 0,9 9,1 3,0 14,0 7,2 16,8 10,2 17,6 11,5 17,4 11,6 14,2 9,1 11,2 6,6 6,9 2,8 4,7 0,6 S a d a n t a 190 152 170 114 106 132 148 190 283 271 259 235 Lähde:

Historia

Bergenin satamaa; taustalla vasemmalla suosittu virkistysalue Fløyen

Norjan kuningas Olav Kyrre perusti Bergenin vuonna 1070. Se oli alkujaan vai pieni asutuskeskus Vågenin lahden itä- ja etelärannoilla. Kaupunki levisi myöhemmin lahden länsirannikolle ja kauemmaksi etelään. Haakon IV Haakoninpoika teki Bergenistä koko Norjan pääkaupungin. Se korvasi maan ensimmäisen pääkaupungin Trondheimin, ja Oslo puolestaan korvasi Bergenin vuonna 1299. Bergenistä tuli 1200-luvun loppupuolella myös Hansaliiton pohjoisin toimipiste, ja siitä tuli jo varhain läntisen Norjan merkittävin kauppakeskus. Kaupunki kärsi kuitenkin suuresti, kun Musta surma iski 1349 Bergeniin, minne se saapui ulkomaalaisten kauppiaiden kautta.

Norjasta tuli osa Tanskaa 1300-luvun lopulla. Bergen nousi koko Norjan merkittävimmäksi kauppakeskukseksi. Tärkein kauppatavara oli Pohjois-Norjasta saatu kuivattu turska, jota kuljetettiin muualle Eurooppaan. Norjaan puolestaan tuotiin viljaa, vaatteita ja mausteita. Saksalaiset Hansakauppiaat perustivat noin vuonna 1350 kaupunkiin siirtokunnan. Hansakauppiaat asuivat Bergenissä omalla alueellaan Vågenoin itärannalla, minne he rakensivat asuinrakennuksensa ja suuria satamalaitureita. Nimellä Bryggen tunnettu alue on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vuonna 1429 vitaaliveljet hyökkäsivät Bergeniin, ryöstivät sen ja polttivat sen maan tasalle. Kaupungissa on ollut useita muitakin pahoja tulipaloja, tunnetuimmat vuosina 1702 ja 1916.

Hansaliiton vaikutus alkoi heiketä 1500-luvulla. Bergen piti silti asemansa merkittävänä kauppakaupunkina, sillä sillä oli monopoli Pohjois-Norjan kauppaan aina vuoteen 1789. Bergen oli jo keskiajalla Pohjoismaiden suurimpia kaupunkeja ja Norjan suurin kaupunki 1830-luvulle asti. Vuodesta 1814 Norja oli unionissa Ruotsin kanssa. Norjasta tuli itsenäinen kuningaskunta 1905, ja eroamisen merkittävimpiä taustahahmoja oli bergeniläinen Christian Michelsen, josta tuli myös Norjan ensimmäinen pääministeri.

Bergenin erityispiirre, vuorten eristämänä muusta osasta Norjaa, säilyi pitkään. Tämän vuoksi kaupungilla oli paremmat kauppasuhteet meriteitse kuin maateitse. Sisämaan liikenteelle ratkaiseva Bergenin ja Oslon (silloisen Kristianian) välinen rataosuus avattiin 27. marraskuuta 1909. Vuoden 1916 tuhoisa tulipalo johti kaupungin keskeisten osien uudelleenrakentamiseen. Leveiden katujen ja aukioiden tarkoituksena oli estää tulipalojen leviäminen. Bergenin radan avaaminen auttoi kaupunkia kasvamaan, ja kaupungin taloudenaloista laivanrakennusteollisuus ja tekstiiliteollisuus avittivat kasvua.

Norja pysyi ulkona ensimmäisestä maailmansodasta, mutta toisessa maailmansodassa Saksan valtaus ja liittoutuneiden pommitukset aiheuttivat tuhoja. Lisäksi sodan aikana suuressa räjähdysonnettomuudessa kuoli 158 ihmistä. Kaupunkia rakennettiin uudelleen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvun alussa. Kun Pohjanmereltä löydettiin 1970-luvulla öljyä, Bergenin ympäristöön alkoi kehittyä öljyteollisuutta.

Talous

Laksevågin telakka

Bergenin talouden perustana ovat kalastus ja laivanrakennus ja niihin liittyvät teollisuudenalat. Matkailun merkitys on kasvanut viime vuosina. Entinen Hordalandin lääni on tärkeä öljyntuotantoalue, ja 80% Norjan raakaöljystä tuotetaan Bergenin seudulla. Myös Norjan suurin kaasuntuotantoalue Troll on Bergenin seudulla. Norjan kalateollisuuden liikevaihdosta noin neljännes tehdään Bergenin seudulla. Kalastuksen lisäksi kaupungissa on kalanviljelyä, kalanjalostusta, kalastusveneiden tuotantoa ja erilaisia kalastukseen liittyviä oppilaitoksia, järjestöjä ja viranomaisia.

Palvelut

Bergenin yliopisto ja Kauppakorkeakoulu on perustettu vuonna 1946.

Paikallisliikennettä hoitaa bussien lisäksi funikulaari ja vuonna 2010 valmistunut pikaraitiotie. Haukelandin yliopistollinen keskussairaala hoitaa vuosittain noin 600 000 potilasta. Se on Bergenin lisäksi vastuussa laajoista alueista.

Bergenin pääasiallinen energianlähde on vuonna 1963 valmistunut Evangerin vesivoimala.

Kulttuuri

Vestlandske Kunstindustrimuseum, Nordahl Bruns gate, Bergen

Bergenissä järjestetään vuosittain kansainväliset musiikkijuhlat. Säveltäjä Edvard Grieg syntyi Bergenissä. Kaupungissa sijaitsee hänelle omistettu Troldhaugen-museo.

Bergenin kansallisooppera tekee tiiviisti yhteistyötä Bergenin filharmonisen orkesterin kanssa.

Urheilu

SK Brann on bergeniläinen jalkapalloseura maan pääsarjassa. Sen kotiareena, Brann Stadion, valmistui vuonna 1919. Fyllingen Håndball on menestyvä käsipalloseura, joka pelaa Eliittisarjassa. Bergen Ishockeyklubb on 2. liigan jääkiekkojoukkue.

Ystävyyskaupungit

Bergenillä on kuusi ystävyyskaupunkia:

• Asmara
• Göteborg
• Newcastle upon Tyne
• Seattle
• Turku
• Århus

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bergen Wikimedia Commonsissa

• Matkailuneuvonta

Vestlandin läänin kunnat

• Alver
• Askvoll
• Askøy
• Aurland
• Austevoll
• Austrheim
• Bergen
• Bjørnafjorden
• Bremanger
• Bømlo
• Eidfjord
• Etne
• Fedje
• Fitjar
• Fjaler
• Gloppen
• Gulen
• Hyllestad
• Høyanger
• Kinn
• Kvam
• Kvinnherad
• Luster
• Lærdal
• Masfjorden
• Modalen
• Osterøy
• Samnanger
• Sogndal
• Solund
• Stad
• Stord
• Stryn
• Sunnfjord
• Sveio
• Tysnes
• Ullensvang
• Ulvik
• Vaksdal
• Vik
• Voss
• Øygarden
• Årdal

Norjan läänit | Norja

Euroopan kulttuuripääkaupunki