Tikv

Tikv
Järgeline tikv
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Magnoliopsida) Kund: Tikvänikoižed (Cucurbitales) Sugukund: Tikvižed (Cucurbitaceae) Heim: Tikv (heim) (Cucurbita) Erik: Tikv
Latinankel'ne nimi
Cucúrbita pépo L., 1753
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 22373 NCBI 3663

Tikv (latin.: Cucurbita pepo) vai Järgeline tikv om üks'vozne heinäsine kazmuz, maplod, arbuzkazmuz. Heimon tipine erik, mülütadas Tikvižed-sugukundha.

Leviganduz

Kazmusen kodima om Meksik. Kazvatadihe Pohjoižamerikas semnihe näht päpaloin, Oahakan alangištos kahesa tuhad vozid tagaz i edel meiden erad Mississipin sen Missurinke basseinoiš. Ispanijalaižed toiba tikvad Evropha 16. voz'sadal.

Kazvab venos i tropižes klimatas nepsudenke. Vl 2012 tikv-heimon mail'man satuz oli 15,6 mln tonnoid, Kitai (6,1 mln t) i Indii (4,4 mln t) kazvatadas tikvad enamba kaikid.

Ümbrikirjutand

Jurišt om värtmenvuitte, sarakoičese. Vižtahkoine ujelii rubekaz seikh kazvab vidhe..kahesha metrhasai pitte (kabakuzil i patissonil seikh om lühüdamb), jurdub välläs, tabadandraganke kaikuččen lehtesen alusespäi. Lehtesed čereduidas, ned oma pit'kil varzil, vižlabasižed karvakahad, platad oleldas 25 santimetrhasai surtte.

Järedad änikod oma üks'jäižed, üks'suguižed, pakuižen vai vauktan mujun. Mužiksugun änikod oma pit'kil varzil, naižsugun — lühüdoil. Viž äniklehtest. Mezjäižed pölüstoittas änikoid tobjimalaz. Änikoičendan pord oleskeleb kezakus-heinkus. Plod om järed siled lihav tikvut äiluguižidenke semnidenke, kovanke korenke, šurun vai ovalan formal. Plodun muju i form om erazvuitte sorthu kacten, küpsnedas elokus-sügüz'kus. Semned oma lapakod ühten..koumen santimetrad pitte, niiden röun om jonoštadud, kor' om kaks'palaine: pukaz vauvazpakuine irdpol'ne šoid i hahkvihand südäikerteh.

• 
  Tikvan semned
• 
  Änik
• 
  Vihand plod
  (var. styriaca)
• 
  Seikhen čapatez
• 
  Sortud

Kävutand

Ištutadas dekorativižid sortuid aidverel i pidust' seinid. Znamasine maižanduzkul'tur. Tikvan ruskedpakuine südäin mäneb pudraks. Semniden hahkvihand südäin om södäb mugažo, mäneb muite i ližaduseks leibtegesiden päle. Mezjäižed todas tikvaspäi heid'omad i nektarad eskai räkil päivil.

Ližatas plodun südäin pirgaižihe revmatizmad vaste. Pekstud semned änikoidenke abutadas kaktusan satatesid vaste. Ottas ploduid kävutamižhe Hellouin-praznikan oigendamižen aigan anglijankel'žiš maiš i niiden veron mödhe mail'madme.

Toižendad

• Cucurbita pepo subsp. ovifera — Patisson
• Cucurbita pepo subsp. pepo — Kabakut