Laiševo
Lidnanznam | |
Valdkund | Venäma |
Eläjiden lugu (2022) | 8,789 ristitud |
Pämez' | Il'dus Zaripov (reduku 2020—, Ильдус Зарипов) |
Telefonkod | +7−84 378-xx-xxx |
Avtokod | 16, 116, 716 |
Aigvö | UTC+3 (MSK+0) |
Laiševo (ven.: Лаи́шево, tot.: Лаеш / Layış) om Venäman lidn Tatarstanan Tazovaldkundan päivlaskmas. Se om lidnankundan i Laiševon rajonan administrativine keskuz, üks'jäine lidn.
Istorii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Nügüd'aigaižen eländpunktan aluz om pandud vl 1557 kuti Laišev-lidnuz bulgaralaižiden amuižen Laiš-eländpunktan sijas, lidnusen čuhundused oliba olmas 9. voz'sadaspäi. Laišev sai lidnan statusad vl 1781, kadoti sidä vl 1926 Laiševo-külä-nimenke. Vl 1950 külä kändihe lidnanvuiččeks žiloks. Vspäi 2004 se sai lidnan statusad tošti Laiševo-nimenke.
Laiševon ižandusen päsarak om sömtegimišt — kalategim, maidtegim, leibtegim ratas. Eläjiden enambuz radab Kazaniš da sen ümbrišton edheotandoiš i rahvahidenkeskeižes lendimportas.
Geografijan andmused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Lidn sijadase Kamanjogen oiktal korktal randal (Kuibiševan vezivaradim), 80 m keskmäižel korktusel valdmeren pindan päl. Matkad Kazanin röunhasai om 40 km lodeheze orhal.
Vanhad Valdmad-külä (ven.: деревня Старая Пристань, 1700 rist. vl 2017) mülüb lidnankundha Laiševon ližaks.
Eläjad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vn 2010 kaiken Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 7 735 ristitud, lidnankundan — 9417 ristitud. Vl 2017 kaik oli 8 518 eläjad lidnas i 10 218 eläjad kaikes lidnankundas. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 8 854 eläjad vl 2021.
Rahvahad (enamba 1% vn 2002 Venäman rahvahanlugemižen mödhe): venälaižed — 72,4%, totarlaižed — 24,4%, čuvašalaižed — 1,1%, toižed rahvahad — 2,1%.
Ortodoksižen hristanuskondan nell' pühäpertid[1] oma olmas lidnas: ph. Nikolai-čudonsädajan (Sofijan, Jumalan melen) päjumalanpert' (1767, nügüdläine versii om letud vll 1853−1870) i Sofijan, Jumalan melen (ph. Stroican) päjumalanpert' (1901−1912), Stroican jumalankodin sauvused oma kaičenus paloin, mugažo ph. Jurgii-vägestusenkandajan časoun' om avaitud vspäi 2006. Islaman pühäpert' om olmas. Toine sur' pühäpert' om Ak-mečet', se om sauvomas lidnan keskuzpalas vspäi 2021 i linneb 36 m kortte.
Laiševon tehniž-ekonomine tehnikum[2] om professionaližen opendusen aluzkundaks.
Edeline rajonan da lidnan pämez' om Mihail Afanasjev (reduku 2010 — sügüz'ku 2019).
Galerei
[vajehta | vajehtada lähtetekst]-
Laiševon rajonan administracii (huralpäi) i Tattelekoman sauvuz Keskuztorgul (2021)
-
Ph. Nikolai-čudonsädajan (Sofijan, Jumalan melen) päjumalanpert', vn 2019 nägu
-
Sofijan, Jumalan melen (ph. Stroican) päjumalanpert', vn 2021 nägu
-
Rajonan kul'turkeskuz Keskuztorgul (2022)
-
Laiševon agjan muzei G.R. Deržavinan nimed vl 2022
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Laiševon pühäpertid sobory.ru-saital. (ven.)
- ↑ Laiševon tehniž-ekonomižen tehnikuman lehtpoled edu.tatar.ru-saital. (ven.) (tot.)
Irdkosketused
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Laiševo-lidnan da Laiševon rajonan sait (laishevo.tatarstan.ru) Tatarstanan Tazovaldkundan tobmuden portalal. (ven.) (tot.)
Laiševo Vikiaitas |
Tatarstanan Tazovaldkundan lidnad | ||
Agriz | Al'met'jevsk | Arsk | Aznakajevo | Bavli | Bolgar | Bugul'm | Buinsk | Čistopol' | Innopolis | Jarčalli | Jelabug | Kazan' | Kukmor | Laiševo | Leninogorsk | Mamadiš | Mendelejevsk | Menzelinsk | Nižnekamsk | Nurlat | Zainsk | Zelenodol'sk | Tetüši | ||