Paju

Painanduversiedy enämbiä ei kannateta da sit voi olla muokkuanduhairehii. Uvvista livaimen sivumerkit da sen sijah käytä livaimen tavallistu painandutoimindua.

Paju (lat. Sálix) - pajupuun (Salicaceae) heimoh kuului puukazvos.

Paju on hyvin levitetty Ven’an keskiozas. Monet lajit kazvetah kostielois kohtis. Kuivis kohtis da suolois paju kazvau harvah. Pajuu voi nähtä mečisgi toizien puuloinke joukos.

Pajupuun ulgonägö on kaikenluaduine: on korgiet puut (Salix alba, Salix fragilis, Salix caprea) da tuhjožikot (Salix viminalis, Salix daphnoides, Salix purpurea), toiči on pienet da järčiköt puut (Salix lapponica, Salix repens var. rosmarinifolia, Salix myrtilloides). Pol’arnolois mualois da korgieloil mägilöil kazvetah karliekkupajut (Salix herbacea, Salix reticulata), pienet tuhjožikot alembi 2,5 sm.

On olemas pujupuun 550 lajii, kuduat kazvetah tavan mugah Pohjazen muan puoliškon viilielois alovehis. Toiči pajuu voi nähtä pol’arnoin kruugan tagan. Tavan mugah net puut ollah 15 metrii piduhuttu libo tuhjožikot.Toiči pajupuut ollah 40 metrii da niilöin rungon diametru on 0,5 metrii.

Vilulois mualois pajut kazvetah ihan pohjazes, net ollah karliekkupajut Salix retusa, Salix reticulata, Salix herbacea, Salix polaris. Mägikohtis kazvetah pienikazvozet pajut (Salix herbacea). Pol’arnoit pajut da pajut, kuduat kazvetah korgieloil mägilöil, ollah pienikazvozet da järčiköt tuhjožikot.